Kirjoitukset avainsanalla odotus

​​​​​​

Mun viikko alkaa peräti kahdella ultraäänikäynnillä, koska haluan kunnallisen ultran lisäksi käydä tässä vaiheessa vielä samalla ihanalla lääkärillä, joka alun perin löysikin kaksoset.

Kunnallinen aika kestää 1,5 tuntia ja yksityinen peräti 2,5. Kunnallisessa vauvojen kanssa on haasteita ja minä ramppaan välillä vessassa ja ultralaitteen paikkaa vaihdellaan. Kaikki näyttää kuitenkin olevan kunnossa. Yksityisellä ultrataan paljon sellaista ekstraa, jota kunnallisella ei. Pienille tehdään periaatteessa jo suurin osa rakenneultran ultrauksista, vaikka toki moni vaihe onkin vielä kehittymättä. Suurin helpotus tulee siitä, että saamme jutella lääkärin kanssa kaikista kaksosasioista peräti puolentoistatunnin ajan. Toinen – minulle mieletön apu on se – että lääkäri oikein kannustaa aloittamaan pahoinvointilääkityksen nyt ihan kunnolla. Tähän asti olen panttaillut pahoinvointilääkkeen ottamista ja napannut sen vain kaksi kertaa.

Nyt lääkäri kuitenkin huomauttaa toistamiseen kuivumisestani ja siitä, ettei kärsimys millään tavalla ylennä tai paranna raskauttani. Päinvastoin: Kun voin paremmin, voin juoda, en kuivu, vauvat voivat paremmin ja samalla myös henkinen tilani nousee. Noiden sanojen ja todellisen luvan antaminen lääkitykselle kohottaa oloani valtavasti. Olen pelännyt aivan käsittämättömän paljon viikon 12 lopulla olevaa kahta Helsingin työpäivää ja edessä olevaa Espanjan reissuamme. Nyt voin oikeasti selvitä noista koettelemuksista hengissä! Jopa nauttia niistä.

Kun lähden ultrasta ja suuntaan suihkurusketukseen seuraavan päivän MeNaisten kansijutun kuvauksia varten, istun kauneushoitolan odotushuoneessa ja vedän Cokista ja juustoburgeria. Samassa vatsassani tuntuu kummallinen hipaisu. Aluksi en edes tajua, mistä on kyse, mutta sitten hipaisut – höyhenen liikkeet vatsani sisäpuolella – tuntuvat monta kertaa ja useassa eri kohdassa yhtä aikaa. Samassa tajuan ja muistan jotain F:n raskaudesta: Nämä ovat meidän vauvojen ensimmäiset liikkeet! Ihan uskomatonta, miten aikaisin. Alan nauraa itsekseni keskellä odotushuonetta. Kysyn vielä myöhemmin lääkäriltä, kuvittelinko vain, vai voiko liikkeet tuntea tosiaan jo näin aikaisin. Kuulemma voi, kun sisässä myllää kaksi, kyseessä ei ole ensiraskaus ja olen perusruuminrakenteeltani hoikka.

Helsinki-päivät sekä MeNaisten kuvausten, haastiksen ja Reiman ja Pingin tapahtuman osalta menevät hyvin. Pahoinvointilääke toimii kuin unelma ja kaiken lisäksi MeNaisten tiimi on ihanista ihanin. Saan kesken meikin maata vähän makuuasennossa ja ruokahuolto toimii jatkuvalla syötöllä. Tuntuu aivan upealle ja absurdille, että niin monen viikon meikittömyyden, alakulon ja toimettomuuden jälkeen sai yhtäkkiä olla keskellä ihanaa kuvauspäivää ja hotellia ja blogitapahtumaa. Illalla sovitan hotellissa mekkoja, joita ystäväni on ostanut minulle juuri synnyttäneeltä ystävältään. Maha näkyy jo kireissä vaatteissa, mutta uskoisin niin, että että vielä isojen Ivana-mekkojeni kanssa raskaus pysyy salassa Reiman tilaisuudessa.

Viikkojen 12 ja 13 vaihteessa lähdettiin Espanjaan. Lääkkeen voimin reissu onnistui paremmin, kun olisin voinut edes uskoa. Kunto tosin oli aivan paska. Vasta, kun nousin ylös sängystä, huomasin, miten tuollainen makaaminen oli rappeuttanut kuntoa. Jopa 100 metrin kävely uima-altaille teki tiukkaa, mutta silti loma tuli juuri oikeaan kohtaan. Enkä olisi todellakaan selvinnyt siitä ilman lääkkeitä.

Paluulennolla lääkekään ei sitten enää tehonnut, vaan matka hytisevässä koneessa kohti Suomea oli aika karmea. Siitä huolimatta olo alkoi kääntyä koko ajan paremmaksi, enkä olisi voinut olla kiitollisempi siitä, että vihdoin olin saanut avun olotiloihini.

-Karoliina-

Osa kuvista: Essi Kylmänen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Moi!
Olen itsekin raskaana ja olen miettinyt suihkurusketusta. Arveluttaa kuitenkin iholle tuleva kemikaalikuorma. Onko sinulla parempaa tietoa sihkurusketuksen turvallisuudesta odotusaikana? En ole siis asiaa vielä mistään kysellyt tai selvittänyt.

Tuleva kaksosten äiti
2/2 | 

Hei! Ihana, kun julkaiset näitä "varhaisempien" viikkojen vatsakuvia! Täällä rv 14 ja vatsan kasvaa kovaa vauhtia. Silloin on ihana nähdä, että on se muidenkin kaksosten odottajilla vatsa kasvanut! :D

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

kirjakollaasi1.jpg
kirjakollaasi1.jpg
kirjakollaasi2.jpg
kirjakollaasi2.jpg

Itselläni on ollut laiska (vai kiireinen?) vaihe lukemisen suhteen, mutta kaipaus päästä taas tarinoihin käsiksi on kasvanut silti kevätauringon alkaessa lisääntyä. Ainakin haaveilen siitä, että pääsen kesälomalla laiturinnokkaan lukuhommiin.

F sen sijaa on vaan kiihdyttänyt "luku"harrastustaan. Iltapalankaan syönnistä ei meinaa usein tulla mitään, kun aina pitää hakea yksi uusi iltapalakirja seuraksi.

Selailin pitkästä aikaa kevään kirjauutuuksia, ja ainakin esittelytekstien perusteella seuraavat kirjat tuntuivat mielenkiintoisille.

KEVÄÄN 2015 LASTENKIRJAUUTUUDET:

  • Karoliina eskarissa, Tuula Kallioniemi. (Otava). "Lukemaan opettelevan toivesarja Karoliina Paju, 6 v, saa vihdoinkin aloittaa Ruusutarhan esikoulun. Onneksi melkein kaikki muut Kissankellot-ryhmän eskarilaiset ovat jo päiväkodista tuttuja."
  • Pikkukokin keittokirja. Heidi Paajala (Gummerus). "Yksityiskohtaiset ohjeet ja havainnollistavat valokuvat auttavat seuraamaan ohjetta vaihe vaiheelta valmiiksi annokseksi."

KEVÄÄN 2015 KIRJAUUTUUDET AIKUISILLE:

  • Ihana nähä!,  Anna-Leena Härkönen. (Otava) "Syyllistäjät, tylyt asiakaspalvelijat ja Suurten Äitien Kerho saavat kyytiä Anna-Leena Härkösen uudessa kirjoituskokoelmassa."
  • Odotus, Liisa Rinne (Atena). "Kun koulussa on luistelua, Emilia lähtee autotalliin etsimään luistimia. Varoittamatta silmät osuvat hyllyllä olevaan laatikkoon, jossa on vieraita papereita. Silloin Emilia saa tietää: hänet on adoptoitu vauvana. "
  • Kabulin tyttöjen salaisuus. Jenny Nordberg. (WSOY). "Pulitzer-palkitun ruotsalaisen toimittajan kehuttu reportaasi pojiksi kasvatetuista afgaanitytöistä "

    Mitä sinät haluaisit lukea seuraavaksi?

-Karoliina-

// Näytetekstit lainattu Suomalaisen Kirjakaupan sivuilta. Ei yhteistyöpostaus //

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (8)

Arja
1/8 | 

Lukeminen on toinen elämäni. Teen sitä poikkeuksetta joka päivä. Olen kirjaston suurkuluttaja. En osta enää kirjoja silla niitä on meillä jo varastokin täynnä. Olen kaikkiruokainen lukemisen suhteen. Tällä hetkellä luen vanhoja kotimaisia historiallisia kirjoja. Dekkarit ovat myös "lähellä sydäntäni". Pohjoismaisia dekkaristeja on jo niin monia, ettei tahdo perässä pysyä.
Kevään uutuuksista olen jo lukenut Härkösen kirjan, sanon siitä tyhjänpäiväinen (oma mielipide). Kabulin tyttöjen salaisuuden tilaan heti luettavakseni. Adoptiokirjoja en lue lainkaan, sillä olen itse ollut adoptiolapsi ja siitä on ikiomat muistot. Voisin kirjoittaa kirjasen omakohtaisesta kokemuksestani mutta aihe on kipeä vuosikymmentenkin jälkeen.

Mona
2/8 | 

Hauska tuo Karoliina-kirjasarja :D Varmaan F:lle erityisen kiinnostava! Muhun uppoaa Härkönen aina, kiitos vinkistä. Jenni Pääskysaaren Tyttö sinä olet voisi olla myös kiinnostavaa lukea. Lukeminen on ihanaa! Lasten kasvaessa sitäkin jaksaa taas...tai siihen löytyy enemmän aikaa siksikin, ettei koko aikaa väsytä :)

Mona
3/8 | 

Hauska tuo Karoliina -sarja :D Varmaan F tykkää erityisesti. Mä rakastan lukemista, ja oon iloinen, kun lasten kasvaessa jaksaa itsekin tehdä jotain muuta kuin hoitaa. Härkönen uppoaa aina! Jenni Pääskysaaren Tyttö sinä olet vaikuttaa kiinnostavalta. Kivoja lukuhetkiä!

Kolmistaan-Karoliina
4/8 | 

Itsekään en juuri osta. Lainaan! En halua kirjoja tukkimaan kotiamme. Vain tärkeimmät pääsevät meille asumaan :)

linnea
6/8 | 

Hei, olen lukenut noista uutuuskirjoista kohta kaksi. :D Kabulin tyttöjen salaisuus oli mielenkiintoinen, ja kun sitä pääsee lukemaan ei malttaisi lopettaa ollenkaan! Vähän vielä kesken, mutta suosittelen kaikille länsimaisille.. Ehkä tämän lukukokemuksen jälkeen osaa paremmin arvostaa tätä tasa-arvoa joka täällä on. Nykyään sitä pidetään ihan liikaa itsestäänselvyytenä.

Odotus on toinen jonka noista olen lukenut, mutta ei täyttänyt ainakaan omia ennakko-odotuksiani. Juoni jäi hieman sekavaksi, ja henkilöt ehkä pinnallisiksi? Joka tapauksessa odotin tältä kirjalta enemmän kuin siitä loppujenlopuksi irtosi.

Tuo Härkösen kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta, olen hänen aiemmistakin kirjoista kovasti pitänyt joten kiitän vinkistä ja lähden kirjastoon! :)

Karoliina / Kolmistaan
7/8 | 

No niinpä: On ihanaa, kun on joskus aikaa sellaiseen luksukseen kuin lueskeluun!

Karoliina / Kolmistaan
8/8 | 

Kabulin tytöt on todellakin se, johon ensimmäisenä näistä itsekin haluan tarttua. Tasa-arvoasiat kiinnostavat aina!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat