Kirjoitukset avainsanalla kierrätys

Aika monia asioita meidän kodissa sanallistetaan lapselle. Kerrotaan, miksi pitää syödä hyvin ja nukkua. Miksi aikuiset päättävät asioista ja miksi lapsella esimerkiksi on jostain asiasta paha mieli. Yksi asia, jota en ole kuitenkaan tajunnut koskaan sanallistaa, on kierrätys. Siellä ne keittiössä kaiken maailman bio-,kuivajäte-, paperi- ja ynnä-muut-astiat majailevat, mutta ei olla taidettu koskaan puhua, miksi.

Onneksi koulussa on näköjään puhuttu! Lapsi on nimittäin alkanut viimeisen kuukauden aikana viljellä todella tiheään tahtiin kierrätysaiheisia aatoksiaan, joista jokaisen kohdalla äidin sydän sulaa. Viime viikolla käytiin mm. tällainen sananvaihto:

Lapsi: ”Meidän pitäisi kierrättää muovi.”

Minä: ”Olet oikeassa. Niin pitäisi.” (Taloyhtiön roskiksille on tullut oma muovijäteastia)

Lapsi: ”Sillä tavalla me voidaan pelastaa maailma. Ihan omalla käytöksellä.”

Vaikka aina en tiedä, mitä mieltä olen koulun välittämästä arvomaailmasiirrosta, tässä kohdassa hypin riemusta. Miten ihanaa, että noille penskoille sellaiset asiat, joita me aikuiset opettelemme näin isoina ihmisinä, onkin aivan arkipäivää. Yhtä luonnollista kuin se, että koulussa opetetaan oikea tapa vaikkapa lausua englantia.

Nyt sitten mietitään, minne meidän pienessä keittiössä mahtuisi vielä yksi kierrätysloota lisää. Kivoja kierrätysjärjestelmävinkkejä otetaan vastaan!

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (7)

nava
1/7 | 

Niin viisaita nuo pienet! <3

Meillä 2 aikuista ja 2 teiniä, eniten tulee muovi- ja pahvijätettä (pakkauksista*huoh*), joten ratkaistiin pyhittämällä vanha sekajäteroskis keittiössä muoville. Sekajätettä tulee itse asiassa ihan tosi vähän, varsinkin kun kevään myötä saadaan komposti taas heräteltyä ja biot sinne. Ratkaisuna lajitteluun Ikean roskiskaappi, jossa meillä paikat pahvi-, muovi-, sekajätteille sekä pattereille ja metallille. Lasi + tyhjät pullot siivouskaapissa sekä paperille pärekori. Näitä sitten kuskataan ruokakauppareissuilla :D
Mutta omakotiasujana lämmittää, kun itse maksaa sekajätteen tyhjennyksestä ja voi pienentää keruuastiaa sekä pidentää tyhjennysväliä. Ja pieni osa maailmasta on pelastettu ;)

Karoliina Pentikäinen
Liittynyt26.2.2019

Ja me siis ollaan niin superonnekkaassa tilanteessa, että taloyhtiössä on aivan kaikki lajittelu lukuunottamatta paristoja. Nyt pitää keksiä kauniit ja toimivat lajittelut vielä keittiöön/siivouskomeroon/yms.

Inuzuk
2/7 | 

Vaihdatte sekajätteen tilalle muovin. Sekaa tulee yllättävän vähän ku alkaa kierrättää muovit.

Hannaninni
3/7 | 

Koulusta siirtyy tosiaan loistavia ajatuksia perheisiin. Meilläkin kierrätys tuli kuvioon esikoisen eskarista, kasvissyöjiksi ovat siirtyneet ala-asteen loppuvaiheessa, yläkoulussa vegaaniksi. Säästöt sijoitetaan (vanhempien avustuksella) nyt yläkoulun viimeisellä, koko ajan opiskellaan ahkerasti, koska silloin ei tulevaisuuden valintamahdollisuudet rajoitu.

Kouluissa tehdään aivan loistotyötä, en olisi yksin pystynyt tuollaisia nuoria kasvattamaan.

Majjjjjj
4/7 | 

Eikä mitä luksusta, että kaikki löytyy takapihalta!
Suosittelen myös tuota sekajätesankon siirtämistä kierrätysmuoveille.
Kaikki mahdollinen kierrättäen sekajätettä kertyy ihan todella vähän, toisin kuin raivostuttavaa muovia, jota saa olla viemässä keräykseen parikin kertaa viikossa. Näin ollen isoimman astian pyhittäminen niille voisi olla oikeasti ihan toimiva homma. (Ainakin oma vuosien kokemus tukee tätä.)
Voisko sekäjätteelle hankkia katseenkestävän poljinroskiksen keittiön nurkkaan? :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oi että. Vaikka itse ei ole käsityöihmisiä, on se hyvä, että perheestä löytyy taitoa.

Suunnittelin nimittäin parvekkeellemme F:lle teltan, jonka äitini ja isäni sitten toteuttivat jämämatskuista ollessamme viime viikonloppuna Hanksulla. Osa puista löytyi isäni varastoista jo valmiina, samoin telttakangas oli kierrätetty. Siihen menivät nimittäin Lahden kotimme verhot. Kaupasta telttaa varten jouduttiin ostamaan siis vain osa puumatskusta, hakaset, sekä puuosien suoja-aine. Teltan hinnaksi tuli noin 23 euroa.

Aika söpö, vai mitä?

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Kommentit (8)

Jonsbe
2/8 | 

Ihana! :) mikä ton verhon kuosin nimi on? Tahdon tollaset kotiin tosin ihan verhoiksi :)

ulla
4/8 | 

Vau. Minä jo luulin , että teltta ostettu :) Eikun patentoimaan :D !!!!

Tosi hieno ! JA tuo kuosi tekee sitä vielä hienomman !

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

mokki8
mokki8
mokki2
mokki2
mokki4
mokki4

F sai viime kesänä uuden leikkimökin mummolaan. Tai siis uuden hänelle. Sama tönö on nimittäin palvellut jo aikanaan minun ja siskojeni koti-, Batman- ja Teija Keittö –leikeissä aikanaan.

Monta vuotta mökki täytti koirankopin virkaa, kun jo edesmennyt ihana Wapsu-koira makaili siellä pahnojen päällä. Tänä kesänä mökki kuitenkin tyhjennettiin heinistä, ja se sai aivan uuden sisustuksen ja maalikerroksen.

mokki5
mokki5
mokki6
mokki6
mokki7
mokki7

Leikkimökki tuunattiin näin:

  • Vanha muovimatto revittiin irti ja koko mökki pestiin ja kuivatettiin.
  • Seinät käsiteltiin värittömällä puunsuojalla.
  • Sitten mä maalasin mökin kahteen kertaan ulkotiloihin tarkoitetulla valkealla maalilla.
  • Tämän jälkeen isäni maalasi mökin lattian siniharmaalla Betoluxilla.
  • Mökki sisustettiin kierrätyskamoin. Ainoastaan muovinen Ikean Utter-pöytä ja -tuolit ostettiin uusina (yhteensä 12.99e), samoin muffinikangas, josta äitini ompeli mökkiin verhot ja liinan.
  • Brio-uuni on F:n huoneen entisestä sisustuksesta, isäni teki siihen vain vanhasta pöytälevyn pätkästä työtason. Matto on mummon kutoma, ja seinähylly puolestaan varastosta kaiveltu 30 vuotta vanha kaunistus. Äiti tosin maalasi sen valkoiseksi, ja koristeli sen jälkeen vanerisen taustalevyn lahjapaperilla, joka kiinnitettiin levyyn vesi-liima –seoksella.
  • Niin ja mökin viiri on muuten tehty vanhoista Marimekko-trikoopaitojen hihoista. Lippujen sisään on laitettu liimakangas jämäköittämään viiriä.
  • Taulut, astiat, leikkiruuat ja purnukat on koottuu kirppiksiltä. Mun suosikkejani ovat mummolta saadut ruusukupit ja leipälautaset. 
    mokki1
    mokki1

Onko teillä leikkimökkiä mineillenne? Entä onko kukaan toteuttanut urbaani mökkiä partsille? F tykkää niin paljon leikkiä mökissä mummolassa, että pohdin, tulisiko jonkinlainen mökki ostaa/rakentaa ensi kesänä partsillemme. Ehkä avonainen vanerimökki..tai kestomaja. Ideoita saa antaa!

-Karoliina-

 

Kommentit (4)

Veera
1/4 | 

Tottahan toki meillä on leikkimökki!
Ensin se toimi veljien paloasemana, nykyisin siskon kotina.
Tai avaruusrakettina.
Tai...
...no minä vaan.
Mökki tehtiin itse ja sisustettiin rakkaudella. Meilläkin mummon vanhoja kakuvuokia, mausteena sopivasti ikeaa.

3/4 | 

Meillä mökkejä on kolmin kappalein tätä nykyä. Kaksi on sisustettu kierrätysteemalla, itse asiassa ne on myös rakennettu samalla teemalla :-)

Parvekkeella voisi toimia ehkä teltta?

Ihanaa viikkoa!

Karoliina/ Kolmistaan
4/4 | 

Totta! Jopa sellainen, jossa jotkit teltan teinistä olisivat parvekkeen omaa seinää. Alan pohtia jo ensi kesää varten :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Heippa,
20130605-170150.jpg

aikaslailla arkinen on ollut tämä ensimmäinen lomakeskiviikko. Neiti-F vietiin aamulla päiväkotiin (jossa oli ihanaa kyllä: poolpartyt!), ja Eepi ja minä aloitetimme armottoman pakkausrumban. Kyllä on kuulkaas aika hyvinkin erilaisiin osoitteisiin menossa olevia pussukoita tänä päivänä täytetty. Osa tavaroista menee uuteen kotiin, tai uuden kodin varastoon. Ja sitten vielä UFF:lle, kirppikselle, roskiin, sukulaisille ja kamuille. Huh hellettä!

Onneksi huomenna saamme huilipäivän pakkaamisesta, kun suuntaamme Eepin kanssa Vuosaaren Columbus-kauppakeskukseen, ja siellä tarkemmin ottaen Inarian liikkeeseen.

Kuten olenkin tainnut jossain yhteydessä mainita, uusi asuntomme Helsingissä tulee olemaan lähes puolet pienempi, kuin nykyinen kotimme Lahdessa. Se onkin saanut monet ihmettelemään, miten meinaamme mahtua sinne.

Totta onkin, että ensin etsimme itsekin sellaista 60-70 neliöstä asuntoa, mutta kun tiellemme osui tämä aivan ihastuttava 55 neliötä, istuimme pöydän ääreen, ja mietimme, voisimmeko saada sen toimimaan. Ja lopulta päätimme, että onnistuuhan se!

20130605-170321.jpg
Listasinkin tähän nyt asioita, joiden avulla tarkoituksemme on muuttaa pienet neliöt ihmeneliöiksi. Sellaisiksi, ettei puuttuvaa 5-45 neliötä edes kaivata ;)

1. Etsimme tarkoitukselle asuntoa sellaisesta taloyhtiöstä, jossa  yhteiset- ja sosiaalisettilat ovat niin toimivat, että voimme levittäytyä "asumaan" myös omien seiniemme ulkopuoelle. Uudessa talossamme onkin iso punttisali alakerrassa, ratasvarasto heti ulko-oven vieressä, ja autohallikin aivan talon yhteydessä. Taloyhtiön saunaan ja pyykkitupaan kuivaushuoneineen on omalta oveltamme ehkä 10 askelta, ja asuntomme alta löytyy puolestaan täysin lämmin varasto, joka mahdollistaa tietysti kausivaatteiden asianmukaisen säilytyksen niin, ettei väärän kauden tuotteet tuki eteistä.

2. Toinen merkittävä asia on huoneistomme korkeus. Eteistä ja keittiösyvennystä lukuunottamatta asuntomme on yli kolme metriä korkea, joten tarkoituksemme on korvata pieni lattiapinta-ala ylösnousevalla osuudella! Vaikka korkeat huoneet ovat ihan visuaalinenkin tekijä, oli se myös yksi asunto-ostopäätöksen vaikuttaneista järkiperusteista: Mitä enemmän huoneessa on korkeutta, sitä korkeammat kaapit huoneisiin saa.

3. Säiltystilan tarkka suunnittelu on pienessä asunnossa varmasti se kaikista olennaisin asia jokapäiväisen elämän toimivuuden kannalta, ja niinpä olemmekin panostaneet siihen tämän asunnon suhteen erityisen tarkasti. Sataan neliöön voi vielä tunkea kaapin perukoille mitä tahansa, missä tahansa laatikoissa ja pussukoissa, mutta uudessa kodissamme se ei johtaisi muuhun kuin katastrofiin. Aluksi yritimme suunnitella kotiimme Ikean liukuovikaappikokonaisuuksia, mutta pian huomasimme, ettemme saisi niiden avulla käyttöömme kotimme koko maksimaalista korkeutta (kaappien korkeus loppuu 2,35metriin). Niinpä googlettelimme netin läpeensä erilaisia kaappifirmoja, ja päädyimme lopulta Inariaan. Ja vaikka kaappiprojekti ei tällä hetkellä olekaan edennyt kuin vasta mittausvaiheeseen (kuvissa näkyvä iloinen Inaria-mies Rami työn touhussa), olen kyllä jo aika täpinöissäni tästä projektista. Voitteko kuvitella: kaapeista voi tehdä mitoiltaan täysin omaan kotiin sopivat, eikä esimittausta, saati asennusta tarvitse tehdä itse. Tämmöinen palvelu sopii juurikin meille remonttiurveloille ;)

4. Viimeinen vinkkini pienen tilan avuksi on innovatiivisuus, asioiden ja tilojen ajattelu toisella tavalla. Itse päädyimme esimerkiksi niinkin radikaaliin tilaratkaisuun, kuin että muutatamme asunnon nykyisen vaatehuoneen Eepin ja minun makuualkoviksemme. Tarjolla ei nimittäin ollut meidän makuumme (ja hintahaarukkaan!) sopivaa kolmiota, joten päätimme, että teemme näin kaksiosta kolmion. Tai ainakin kaksipuolikkaan ;). Mielestämme Neiti-F tarvitsee ison huoneen leikeilleen, mutta meille aikuisille riittää vallan mainiosti pieni makuusoppi. Niinpä asunnosamme seinänkaadon merkeissä ovatkin häärinyt tänään miehet VE-Rakennukselta. Huomenna käymme myös kurkkaamassa sen, miltä "huoneistettu" vaatehuone näyttää. Jaiks!

Näillä pakkaus-, remontti- ja sisustusajatuksilla siis kohti iltaa. Onko teillä lisävinkkejä siihen, kuinka pieni tila saadaan toimimaan? :)

-Karkki-

 

 

 

 

Kommentit (7)

Hoover
1/7 | 

Pääsiskin suunnittelemaan kaappinsa ja muut säilytysratkaisunsa itse! Tämä meidän 40-luvulla rakennettu talo on muuten aivan ihana isoine ikkunalautoineen (ja juurikin korkeine huoneineen, niinkun sanoit), mutta mahtoi ihmisillä olla niin vähän tavaraa, että säilytykseen ei olla panostettu kyllä yhtään! :D Sitä on tullut tuskailuta monesti..

Karoliina Sallinen
4/7 | 

Ensi viikolla vien kamppeita Lahden Lanttilaan. Muistaakseni päivä oli 13.6,pöytä...hmm...täytyypä tarkistaa ja infota täällä :)

Laura H
6/7 | 

Luen täällä suu auki vanhoja postauksia. Mitä kekseliäisyyttä tehdä vaatehuoneesta makuualkovi! Oon selaillut myös Inaria-postauksia. Ihan huippua! Teidän koti vaikuttaa niin toimivalta. Saisinpa edes vähän samaa fiilistä meidän kaksioon, jossa meitä asuu kolme henkilöä (nuorin tosin vasta 6kk) :)

7/7 | 

Pääajatus meillä on, että kaikki turha pistetään kämpästä pellolle. Mutta olen pohtinut, että pienen tilan nikseistä saisi varmaan ihan kivan postauksen tai jopa postaussarjan. Ehkä tuon 55 neliötä- sarjan jälkeen :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat