Kirjoitukset avainsanalla OOTD

Asu: isot korvikset, mekko ja tennarit

Merkki: korviket, Pieces // mekko, H&M Mama // tennarit, Converse  

Hankintapaikka: korvikset Stockalta, mekko Ratinan Henkalta ja tennareiden ostopaikkaa en muista. Olen omistanut ne niin monta vuotta.  

Käyttöönottotoimenpiteet: -

Käyttökohde: tennarit olen ostanut arkeen. Mekon kesähelteille nyt raskaana ja korvikset ostin varuilta meidän häihin. Kuten ehkä huomaatte aikaisemmista asupostauksista, ostin peräti kahdet huti-ostokset korvakoruissa ennen kun löytyi The Hääkorvikset.

Hankinnan kannattavuus: Valkoiset Converset on klassikot, jota ilman en kyllä selviäisi. En edes tajua, miten kukaan selviää! Ne sopivat niin moneen asuun ja ovat aina kengät paikallaan. Conssit kestää myös hyvin pyykkikonepesua, joten niitä voi käyttää vuodesta toiseen. Korvakorut olivat hutiostos. Näyttivät ihanan hipeille korutelineessä, mutta ovat jotenkin ihan liian isot mun korviin. Onneksi eivät kuitenkaan paina paljon, joten jätän ne vielä kaappiin odottelemaan hetkeä ja vaatetta, johon ne sopivat täydellisesti. Mekko on, noh, taas näitä sarjassamme ”en ostaisi muuten, mutta koska maha”. Asu on taas kuin jostain täydellinen odottaja -kirjasta. Mitäänsanomaton ja mummomainen. Positiivista on kuitenkin se, että kolttu mahtuu edelleen päälle, se on ihanan vilpoista matskua ja mekon mittasuhteet on hyvät.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 | 

🌞Hyvältä näyttää! Tennareiden kanssa ihan tarpeeksi epämummomainen vaikutelma😉

Vierailija
5/8 | 

Hei, onhan se sääli, jos et löydä tyyliisi sopivia raskausvaatteita, sillä onhan niitä varmasti tarjolla? Itse kuljin esim. ihanissa oransseissa farkuissa enkä yhdessäkään mammamekossa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Asu: farkut, neule, lyhythihainen paita, korvikset ja loaferit

Merkki: farkut, H&M Mama // neule, Uhana Design // paita, H&M Mama // kengät, Stradivarius  // korvikset, Uhana Design

Hankintapaikka: Henkkamaukan kamat Ratinan Henkalta, neule Uhanan ystävämyynneistä, korvikset muuten vaan Uhanalta ja kengät Espanjasta

Käyttöönottotoimenpiteet: -

Käyttökohde: Varsinaiset äitiysvaatteet, paidan ja farkut, olen luonnollisesti ostanut käyttövaatteiksi raskauden ajalle. Neuleen olen hommannut pari vuotta sitten, mutta itse asiassa nyt vasta raskaana olen alkanut pitää sitä (kuten muitakin kimonoita) oikein urakalla. Pidän niitä kesäisin takkeina. Kengät ostin ikään kuin ballerinojen korvaajaksi. Jostain syystä en ole enää pariin kesään osannut pitää ballerinoja yhtä usein kun ennen. Korvikset olen ostanut piristämään asuja.

Hankinnan kannattavuus: Äitiysvaatteet ovat olleet siinä mielessä kannattavat ostokset, että mä tosiaan tarvitsen niitä. Toisaalta mä vähän kriiseilen äitiysvaatteiden kanssa siksi, että tuntuu, että ne kaikki on samasta puusta. Sellaisia hempeitä, mammamaisia ja jotenkin tehty tietyntyyppiselle naiskuvalle. Jos olisi varaa valita tyyleistä, ei tämä paita olisi mun päällä. Sinne mahtuu kuitenkin kivasti maha ja väri käy monen vaatteen kanssa. Neuleita mulla on paljon, ja kimonot yllättävän vaikeita takkien alla talvella. Mutta: Näin kesällä olen pitänyt tätä neuletta tosi paljon. Merinovilla on ihanan viileä ja lämmin yhtä aikaa. Olen myynyt monet mun pisarakorviksista, mutta säästänyt kivoimmat värit. Vaikka Uhanan korviksia näkee kaikkialla, pidän näistä edelleen. On ihana pitää isoja, näkyviä korviksia, jotka eivät kuitenkaan ole liian hienostelevat, ja jotka eivät paina lainkaan korvissa.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Ihana asu, tää väripaletti on puolestaan just mun mieleen! Mun mielestä tää hempeäkin look pukee sua tosi hyvin, näytät kauniilta! :) Mutta ymmärrän kyllä, ettei sovi jokaisen pirtaan, ja varmasti äitiysvaatteissa voisi olla enemmän valinnanvaraa ja eri tyylisiä vaatekappaleita! Tuntuu, että valikoima on tosi rajattu, ja harvasta liikkeestä löytyy ylipäänsä!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mä pidin reilu viikko sitten toivepostausten viikon, ja kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, tyylijuttuja ja erityisesti tyylin pohtimista pyydettiin multa monessa toiveessa.

Mä rakastan kaikkea kaunista ja tiedän, että mulla on sillä tavalla tarkka maku, että tiedän tosi hyvin sen, mikä on mun juttu ja mikä ei. Silti tyylin – varsinkin oman tyylin – erittely tuntuu vaikealle. Ehkä siksi, että oma tyyli on niin lähellä mua itseäni, että sen katsominen ikään kuin ulkopuolisen silmin on haastavaa. Toisekseen oman tyylin ruotimisesta tulee hassulla tavalla nolo olo: Jännittää, että jos sanon oman jutun olevan jonkinlainen, ja sitten huitelinkin kolme viikkoa tukka pystyssä meidän iskän vanhoissa mökkihousuissa, alkaa tuntua feikille.

Mutta. Tästä huolimatta otin nyt härkää sarvista ja yritän vähän ruotia sitä, mistä asioita mä pidän tyylissä ja pukeutumisessa ja kosmetiikka-asioissa omana juttunani.

 

  1. Silmät. Mä olen varmasti koko ikäni meikannut niin, että keskiössä meikin osalta on ollut silmät. Joskus yritän pitää silmämeikittömiä päiviä laittaen esimerkiksi vain punaista huulipunaa, mutta tosi usein mä koen peilikuvani silloin vieraaksi. Ehkä siksi, että mulle on lapsesta asti toitotettu kuinka isot silmät mulla on, on siitä tullut sellainen osa identiteettiä ja oman naaman kauneuskäsitettä, että silmiä ei ole ainakaan halunnut peitellä. Siksi mä laitan ripsaria ja rajausta joka päivä. Ja siksi esimerkiksi ripsipidennyksistä luopuminen oli iso juttu.
  2. Pitkä tukka. Mulla oli kesällä 2017 ja hetken myös kesällä 2018 polkka, mutta vaikka se aina aluksi tuntui hyvälle idealle – ja näyttää muille ihanalle – en osaa itse olla lopulta muussa kuin pitkässä tukassa. Se on musta paljon helpompi laittaa kun lyhyempi letti. Huonotukkapäivinä voin vaan iskeä nutturan tai jonkin muun nopean kampauksen. Kihartaminen vie huomattavasti vähemmän aikaa kun lyhyemmässä tukassa, koska pitkästä riittää, kun kähertelee vain vähän latvoja. Samoin pitkä tukka tuo sopivasti naisellisuutta niihinkin päiviin, kun vaatetus on muuten epäfeminiininen.
  3. A-linjaiset mekot. Mä pidän todella paljon mekkoja, mutta hyvin vähän hameita. Musta mekoissa on jotenkin hyvä olla, kun A-linjaiset mallit ei purista mistään. A-linjaisten mekkojen kanssa voi myös vähän kikkailla helman mitalla. En koskaan voisi pitää nimittäin niin lyhyitä helmoja tiukkojen mekkojen tai hameiden kanssa, mitä mekkojen kanssa käytän. Jotenkin sellainen tyttömäinen leikkaus antaa anteeksi helman mittaa, joka on hyvä juttu, koska mulla on suhteessa muuhun kokoon (tai siis oli suhteessa muuhun kokooni) pitkä selkä. A-mekot voi pukea paljaisiin sääriin, farkkujen kanssa tai paksuilla sukkiksilla. Tosi monikäyttöinen vaate siis.
  4. Matalat kengät. Kuten tiedätte, en ole kopisevien korkkareiden tai naisellisten pikkusaappaiden ystävä. Mun kengät on aina lähtökohtaisesti tennarit, lenkkarit tai maiharit. Ja jos mulla on joskus korot, pitää ne olla megahyvät jalassa! Ja toisaalta just juhliin haluan laittaa korot siksi, että se on helppo ja halpa tapa kohottaa jokin mun arjessa käytössä oleva mekko juhlalevelille. On kuitenkin pakko myöntää, että tosi usein tunnen oloni aivan liian korostuneeksi ja näkyväksi silloin, jos mulla on korolliset kengät. (Ehkä pieni ristiriita, kun kuitenkin voin hyvin pukeutua vaikka muumikuvioiseen paljettipaitaan).
  5. Paljeteista puheen olleen. Vaikka en pidä isoja bling-bling -koruja, tykkään metallinhohdosta, glitteristä ja paljeteista asuissa. Mun mielestä esimerkiksi mun hopeinen Lumin laukku ja hopeiset Converset käy aivan kaiken kanssa, ihan aina. Metallinen asuste on vähän kuin musta, mutta ei niin tylsänä versiona. Sekin käy silti ihan kaiken kanssa. Samoin tykkään yhdistää paljettivaatteita tosi arkisten elementtien, vaikkapa revittyjen farkkujen ja lenkkareiden kaveriksi.
  6. Street-tyyli. Sen lisäksi, että rakastan A-linjaisia mekkoja ja pientä hippifiilistä, on yksi mun omimmista tyyleistä sellainen tosi perustyyli, ehkä vähän miesmäinen sellainen. Tykkään pukea päälleni over size -kokoisia kollaripaitoja, huppareita, boyfriend-farkkuja ja pipoja. Tämä tyyli on sellainen, jonka puen, kun en jaksa miettiä mun pukeutumista lainkaan.
  7. Ei paljastelua. Mä koen, että olen sinut oman kroppani kanssa (paitsi ehkä just nyt, öh), eikä mua haittaa yhtään nakuilla, mennä uimahalliin, rannoille tai pukeutua kauniisiin alusvaatteisiin. Silti en ole ikinä kokenut omakseni pukeutua paljastavasti edes minnekään bilemestoihin. En nyt todellakaan vahdi mitenkään hysteerisesti kaula-aukkojen kokoja tai shortsilahkeiden mittaa, mutta en yksinkertaisesti vaan koskaan osta mitään paljastavia tai seksikkäiksi luokiteltavia päivävaatteita. Ehkä siksi tykkään A-mekoista ja over size -vaatteista, että niissä kroppa on sopivasti peitossa. Mä jotenkin ajattelen niin, että on paljon mielenkiintoisempaa, kun ei iske kaikkea kaikkien nähtäväksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mua vaivaisi lainkaan (tai ylipäätään vaivaisin päätäni), miten paljastavasti muut pukeutuvat.
  8. Villa ja untuva. Ehkä hieman kuivahkot elementit, mutta koska olen vilukissa, mulla pitää olla kunnollisia matskuja kropan ympärillä. Sekä villapaidat ja -takit, sekä untuvatakit ovat asia, mitä ilman en pärjäisi Suomen olosuhteissa. Inhoan tekokuituneuleita, mutta aito villa on best. Samoin untuvatakki on jotain ihan muuta kun toppatakki. Nämä on myös matskuja, joihin jää koukkuun. Kun sama materiaali on yhtä aikaa lämmin, mutta hengittävä, ei voi oikein muuta pyytää.
  9. Farkut. Farkut on mun ehdoton turva-asu. Niissä olo on napakka ja asiallinen, mutta silti rento. Farkut tuo tietyllä tavalla itsevarmuutta, eikä ne ole lähes koskaan (oikein asustettuna) väärä valinta. Vai tiedätkö ketään, joka olisi tehnyt suuren muotimokan farkuissa? Mun ehdoton lempimerkki farkuissa on NEUW Denim, joihin en tosin luonnollisestikaan nyt mahdu. Pakkasin farkut visusti varastoon ja toivon, että joku päivä saan ne vielä kaivella sieltä esille.
  10. Ei niin vakavaa. Vaikka nyt raskaana oman koon muuttuessa aamulla saattaa iskeä aikamoisia turhautumisia oman vaatekaapin edessä, pääsääntöisesti – normitilassa – mä en oikeasti juuri mieti, mitä puen päälle. Kauas ollaan menty siis niistä ajoista, kun jaksoin suunnitella asukokonaisuuksia etukäteen, lukea muotilehtiä, pitää itselläni jonkinlaista vaatteidenhankintalistaa puhelimessa tai ylipäätään metsästää jotain vaatekappaletta. Ehkä se, että oma vaatekaappi näyttää nykyisin pääsääntöisesti mulle, eikä siellä ole kun aitoja käyttiksiä, ei ole niin väliä, mitä pukee. Luultavasti asu on kuitenkin ihan ok, vaikkei sen miettimiseen ole aikaa mennytkään. Tampere on rentouttanut mua myös hyvällä tavalla pukeutujana. Hyvässä mielessä täällä tuntuu, ettei ketään kiinnosta paskan vertaa, mitä toisilla on yllä. Täällä vaatteet henkii vain vaatteita, eikä niiden juuri ajatella viestivän siitä, millainen ihminen on aatteiltaan tai sisimmältään. Se on ihanan rentouttavaa! Esimerkiksi A:n ja mun suhteen alkuaikoina mä ajattelin, että meidän tyylit ei yhtään kohtaa. Että ollaanko ihan hassun näköisiä yhdessä, jos toisella siisti kauluspaita  ja mulla revityt farkut ja pipo päässä. Nyt sellaiset seikat ei kiinnosta lainkaan. Me ollaan me, mutta kuitenkin just omia itsejämme.

Sellaisia tyyliaatoksia! Vastasiko yhtään sitä, mitä ajattelette ulkopuolisin silmin mun tyylin olevan? Entä mitkä on sun oman tyylin kulmakivet?

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Asu: Lainassa Ivana Helsingiltä (tosin saman sarjan mekko mulla on omassakin kaapisssa) 

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Kiva postaus! Ja edelleen pidän sun tyylistä. Tiedän tunteen, kun kroppa ei tunnu omalta, mutta nopeasti se palautuu (raskauksien ja imetysten jälkeen), toki ehkä hieman erinäköisenä, mutta hyvällä tavalla. Sille kannattaa antaa oman aikansa.
Mullakin on kestänyt monta vuotta tajuta, että voin pukeutua omalla tyylilläni. Aikaisemmin ajattelin, ettei kolmen lapsen äiti voi pukeutua revittyihin farkkuihin ja lippikseen, mutta pyh! Todellakin voi! Ehkä se on jotain iän tuomaa kypsyyttä ja itsevarmuutta, joka on puuttunut. Myös ympäristö vaikuttaa.
Toivon sulle niin mukavaa odotusta kuin se voi olla! :)

Vierailija
2/4 | 

Kiva postaus! Mä tein juuri muutama päivä sitten huvikseni omasta tyylistäni saman tapaisen analyysin. Usein tuntuu että oma tyyli on aika hajanainen ja vaikeasti määriteltävissä, mutta kun asiaa alkoi oikeasti pohtimaan niin onhan mullakin selkeästi oma maku ja syyni joiden pohjalta teen vaatevalinnat. Päädyin siihen että
Tyylini on särmikäs, rento ja boheemi mummopappa. Sekoitus kirppisvaatteita ja vekkihameita ja graafisia leikkauksia ja selkeitä linjoja. Pillifarkut tai mustat sukkahousut on kovassa käytössä. Sulla on kiva tyyli ja olet todella kaunis. Mulle tuli tämän listauksen lisäksi tyylistäsi mieleen myös erilaiset kuosit ja laaja väripaletti.

Vierailija
3/4 | 

Olen ihaillut vaatteitasi ja tyyliäsi paljon! Huomaan myös paljon yhtäläisyyksiä omassa tyylissäni sinun tyyliin. Olet tosi tosi kaunis, raskaus sopii sinulle ihanasti. 🧡

Kettu84
4/4 | 

Musta on tosi kiva, että vaikka onkin sinut oman kroppansa kanssa, ei silti pidä kokea mitään tarvetta ns. paljasteluun. Tuntuu että nykyään just se on merkki siitä että on sinut itsensä kanssa, kun kehtaa ja haluaa käyttää paljastavia vaatteita.

Sain myös termin omalle tyylilleni, kiitti siitä! Mun tyyliä meinaan kuvaa tuo street hyvin. Farkut ja hupparit ja pipot.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Asu: huppari, leggarit, tennarit ja kangaskassi

Merkki: huppari, Vimma* // leggarit, H&M // tennarit, Vans // kangaskassi, Beyond Store

Hankintapaikka: hupparin sain pari viikkoa suoraan blogin kautta, kun kävin vierailulla Vimman liikkeessä Helsingissä. Leggarit olen ostanut Ratinan Henkalta, tennarit MUISTAAKSENI edesmenneestä Hämeenkadun Carlingsista aikana, jona en asunut vielä Tampereella. Kassi on Jyväskylän Beyondista.

Käyttöönottotoimenpiteet: -

Käyttökohde: Tennarit ja kangaskassi on ostettu sellaiseen arkeen, jota oikeasti vietän. Ts. kaikkien arkiasujen kanssa, tilanteeseen kuin tilanteeseen. Äitiysleggarit ja pallomallinen huppari ovat taas siihen käyttöön, että ”mahtus, perkele, edes jotain päälle”.

Hankinnan kannattavuus: Beyonden kangaskassi on paras kangaskassini, koska siinä on lyhyt hihna. Mä en koskaan kanna kangaskassia olalla, vaan roikotan kädessä. Ja koska olen niin lyhyt, perusmittaisilla hihnoilla varustetut kassit laahaavat aina maata. Tämä ei! //Tennareita rakastan, koska ne mun ajattomat klassikot. Sopivat myös tämmöiseen vähän turvonneeseen koipeen. // Mustia leggareita olen pitänyt raskausviikolta 6 alkaen, joten voisin sanoa, että oli ihan kannattava ostos. Ainoa miinus pököissä on se, että ne löystyvät käytössä tosi nopeasti. Ja sitten tuntuu sille, kun pitäisi ukin vanhoja kalsareita jalassa: Takapuolen ja polvien kohta roikkuu pussilla. Ts. jos haluaa ryhdikkään tunteen, pitää leggareita pestä useammin kuin varsinainen pesutarve on. //Huppariin ihastuin heti Vimman liikkeessä. Tai itse asiassa olin rakastunut kuosiin jo netissä mekon muodossa, mutta koska kyseistä kuosia oleva mekko ei mahtunut mun päälle, tyydyin huppariin. Oikeasti huppari oli näihin olosuhteisiin ja käyttöön varmasti fiksumpikin valinta, ja olen pitänyt hupparia varmasti vähintään joka toinen päivä päällä. Punaisen ja pinkin yhdistelmä toimii aina, ja jotenkin väri ei tunnu vieraalle, vaikka usein en paljon väri-ilottelekaan. Hassua kyllä, vaikka huppari on näkynyt minulla tähän asti Instagramissa vain rintakehästä ylöspäin vilaukselta, olen saanut siitä kymmeniä ja taas kymmeniä kyselyitä. Ehkä kesä saa ihmiset innostumaan väreistä!

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

*saatu

 

Kommentit (3)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat