OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätti lanseerasi tällä viikolla uuden verkkopalvelun – Pikku Tsätin – jonka avulla vanhemmat saavat suoraan yhteyden lastenlääkäriin.

Verkkopalvelun idea on se, että perheet saavat apua lasten terveydentilan arviointiin suoraan ilman jonotusta. Ja tokihan tsätissä voi myös kysyä neuvoja esimerkiksi siitä, vaikuttaako lapsen terveydentila siltä, että pelkkä kotihoito riittää, vai vaatiiko tilanne tarkistusta lääkärin vastaanotolla. Tällä tavoin säästetään turhia jonotuksia ja samalla – ainakin tämmöiset minunlaiseni vanhemmat —saavat mielenrauhan. Olen itsekin usein tiennyt, ettei tilanne vaadi lääkäriä, mutta silti pieni lisävahvistus ja ammattilaisen arvio olisivat saaneet turhat sydämentykytykseni ja panikointini aisoihin.

Testasin PikkuTsättiä tällä viikolla, kun kyselin F:n allergia- ja astmalääkkeiden lopettamisesta. Meillehän annettiin nielurisaleikkauksen jälkeen sellainen ohje, ettei kyseisiä lääkkeitä saa lopettaa ennen kuin toipuminen leikkauksesta on sataprosenttinen. Nyt tällä viikolla F:n nenäsumute jo loppui, joten pohdin, täytyykö uutta enää edes ostakaan. Kysymykseni lääkärille kuuluikin: Missä kuussa allergialääkkeiden lopettaminen kannattaa tehdä? Tuleeko se tehdä asteittain vai kertaheitolla? Ja mistä tietää, että lääke kannattaa uudelleen aloittaa (jos niin täytyy tehdä)?

Jännitin aluksi PikkuTsättiin kirjautumista, koska vaikka tämä blogi onkin minulle arkipäivää, olen aika surkea monissa muissa tietokonejutuissa. Kirjautuminen palveluun kävi kuitenkin todella kätevästi, ja muutaman minuutin päästä olinkin jo kirjoittamassa viestiäni lääkärille. Lähetin viestin, ja jo 9 minuutin päästä lääketieteen lisensiaatti oli lähettänyt minulle toimintaohjeet. Viestittelimme vielä puolin ja toisin hetken, ja tuntui todella sille, että asiani kuunneltiin ja pohdittiin monelta kantilta.Sanoisin, että tässä on palvelu, jonka todellakin olisimme tarvinneet jo F:n ollessa aivan pieni. Niin monta kertaa me pientä nyyttiä Kampin Pikkujättiin nimittäin kuljetimme, vaikka usein pelkkä tsättikin olisi varmasti riittänyt.

Onko siellä ruudun takana muita välillä vähän turhankin huolestuneita vanhempia, jotka varsinkin lapsen terveysasioissa tarvitsisivat ammattilaisen vinkkiä (ennen kaikkea oman mielensä rauhoittajaksi)?

-Karoliina-

PikkuTsätti ja sen lääkärit päivystävät joka päivä 9-21. Palvelun hinta on 19.90e.

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (10)

Daniella
1/10 | 

En tiedä, mitä mulle on tapahtunut, onko se toisen lapsen tuoma zen vai onnekkuus lasten terveydessä, mutta olen nykyään tosi vähän panikoivaa tyyppiä. En edes oikein tajunnut sitä, ennen kuin nyt. Esikoisen vein vauvana kerran "turhaan" lääkäriin, kun halusin varmistua, ettei pitkään jatkunut nuha ole tulehduttanut korvia. Oireita ei ollut, mutta olimme lähdössä piiiiiiitkälle automatkalle ja nuha oli jatkunut pitkään, joten halusin varmistua.

Kuopuksen vatsantoiminta oli alusta asti hyvin erilainen kuin esikoisen. Esikoinen kakkasi KOKO AJAN ja jos ei joka kerta, niin joka toinen kerta sinapit oli niskassa asti. Kuopus taas kakkasi ehkä kerran tai jopa kaksi viikossa, eikä koskaan sotkenut itseään. Pidin tätä normaalina, koska mitään vaivaa ei ollut ja näinhän vauvan kakasta puhutaan, toiset kakkaa seitsemän kertaa päivässä ja toiset kerran seitsemässä päivässä. En siis huolestunut. Ennen kuin sitten lopulta alkoi olla vaivoja, jolloin vein lääkäriin ja saatiin apua.

Perusflunssasta en ole koskaan vienyt. Meillä tosin flunssatkin on olleet tosi viattomia, ehkä yhtenä päivänä kuumetta, jos silloinkaan. En ole tuon ekan kerran jälkeen edes käynyt varoiksi tarkistuttamassa korvia.

Ehkä se tosiaan on paljon siitä, että lapset ovat olleet tosi terveitä. Koska olen kyllä luonteeltani panikoija. Miksen olisi? Kun löysin kyhmyn itsestäni, hätäännyin, että se on syöpää (kuten diagnosoin siihen asti kaikki vaivani aika lailla joksikin syöväksi) ja sitten se olikin.

Nytkin meillä on toipilas, jonka kyllä käytin tänään lääkärissä silmätulehduksen vuoksi. Kurjaa nähdä pieni kuumeisena raasuna, mutta kohta se on taas ohi. En aio panikoida, ennen kuin on mitään panikoimista. Äsken se jo tuolta unilta kömpi vessaan ja kuume oli ainakin nyt hetkeksi laskenut. Pikkuinen <3

Mutta toi tsätti on kyllä oikeasti tosi hyvä juttu, kannatan!!!

hop
2/10 | 

Tämä oli eka postaus, jota en sivuuttanut sillei "voi kehveli taas jotain mainontajuttua". Ekan kerran oon sitä mieltä, että blogimainostuksesta on hyötyä ja tämä oli hyvä juttu tuoda tällä tavalla yhteistyönä esille muille vanhemmille. Kiva, että tämmöisiä palveluja on olemassa, ja että bloggaajat lähtee myös tällaisiin yhteistöihin että saadaan moinen kaikille tietoon.

Anne
7/10 | 

Mehiläisellä on ollut numero mihin soittaa kysyäkseen neuvoja jo pidemmän aikaan.. Nämä ovat todella hyviä juttuja. Valitettavaa on se, että kunnallisella puolella lopetettiin tuo samantyyppinen puhelinpalvelu noin vuosi sitten.
Koska meillä on vakuutus lapsella, niin olen kyllä aika huoletta käyttänyt lääkärissä pienistäkin vaivoista. Ilman vakuutusta tai täyttä sellaista käyttäisin varmasti näitä enemmän.

Suski
8/10 | 

Hyvä palvelu! Kommentoisin tuohon edelliseen että kunnallisella puolella oli ennen terveysneuvonta ja nyt lopetettu. Itse asiassa ainakin espoon puolella se on olemassa vieläkin, numero vain muuttui. Itse soitin sinne juuri viikko sitten lapsen yhdessä asiassa ja maksu ei kyllä ollut kuin puh.maksu.. Mutta tuo palvelu on varmaan tarpeen just jos tulee jotain kinkkisiä, pitääkö lähteä lääkäriin-juttuja varten. Välttyy myös päivystyksessä turhaan istumiselta

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat