IMG_20170101_152704.jpg
IMG_20170101_152704.jpg

Vuoden

ja loppuelämän

ensimmäinen päivä.

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (91)

Vierailija
2/91 | 

Kolmas kertako toden sanoo ? Sä olet kuin tuuliviiri, aina uusi mies odottamassa varalla. Mites f ? Ootko sitä huomioinut tässä suhteessa ollenkaan ? Tavannut tämän uuden miehesi kerran ?

LottaA

Harvoin lähden mukaan näihin älyttömyyksiin, mutta nyt on pakko. Onko tosiaan niin, että bloggarille voi päin naamaa suoltaa ihan mitä vaan? Sanoisitko noin lapsesi päiväkotikaverin äidille päikkärin eteisessä? Millä ihmeen oikeudella kukaan ihminen on arvosteleva toisen, vaikkakin julkisessa ammatissa olevan tekemiä päätöksiä?
Tästä oli keskustelu aiemmin kun hengenheimolaisesi kyseenalaistivat Karoliinan päätöksen esitellä F A:lle, leirinne edustajien mielestä aivan liian varhaisessa vaiheessa suhdetta.
Karoliina, teet blogissasi hyvin selväksi, että F on elämäsi tärkein asia, eikä minulle tulisi mieleenkään kyseenalaistaa sitä, ettetkö jossain päätöksissäsi aina ajattelisi tyttäresi parasta. Olet myös kertonut viime aikoina kaikkien aikojen vuodesta ja sydämen kuuntelemisesta, joten mielestäni tämä on aivan huikea jatkumo teidän tarinallene. Kaikkea ihanaa sun lähipiirillesi, tästä tulee varmasti ihana vuosi :)

Vierailija

Tämä oli nyt niin älytön kommentti, että ei oikein osaa edes sanoa mikä se on. Tiesittekö muuten, että nämä nettiosoitteet saa vissiin halutessaan selville...?

Dilledong
3/91 | 

Nyt on helppo kuitata blogikommentit, että ihmiset tuomitsevat tietämättä ja tuntematta.. Mutta täytyy sanoa, että kyllä pelottaa eniten pienen F:n vuoksi, että äiti rientää edellisen suhteen raunioilta uuteen suhteeseen ja kihlautuu elämättä tavallista arkea saman katon alla puolisonsa kanssa päivääkään.. Tähän vauhtiin sopii hyvin vuoden 2017 vauvauutiset ja viimeistään vuonna 2018 unelmien prinssi löytää itsensä pelireissulla (taas?) jonkun muun kuin oman naisensa pedistä.

TOIVOTTAVASTI me pahanilmanlinnut olemme väärässä.

Suven

Pakko kommentoida tähän, että esim. kristillissä piireissä on edelleen ihan normi, että mennään kihloihin ja jopa naimisiin, vaikkei olla vielä asuttu saman katon alla tulevan puolison kanssa, päivääkään. Ja monia vuosia ovat sellaiset avioliitot jopa jo saattaneet kestää ;)

Onnea Karoliina sulle mitä parhaimmasta uuden vuoden aloituksesta ja kaikkea hyvää teidän yhteiselle matkalle! <3

Diudiu

Kristillisissä piireissä avioliitto on pyhä. Kommentissa viitattiin kertaalleen avioeronneeseen bloggaajaan, ilmeisen erilainen tilanne kuin mihin itse viittaat.

Suven

Kyllä, kristityille avioliitto on pyhä. Se ei kuitenkaan ole kristittyjen yksinoikeus, vaan kuka tahansa voi uskoa avioliittoon ja pitää sitä pyhänä.

Mun pointti ekassa kommentissani oli kuitenkin se, että ei se yhdessä asuminen ennen kihloja/avioitumista ole onnen ja autuuden tae :)

Vierailija

Voi te mieleltänne ahtaat ja sielultanne pienet.
Menkää Ärrälle ja ostakaa arpoja tai täyttäkää täysvetokuponkeja. Veikatkaa taatusti häviävää hevosta. Ja itkekää itsenne toivotun pettymyksen kyynelein marinoituna uneen.

Siinäpä teille semmoista oikeaa, häviäjien jengissä veikkaamista ja ainaisen pahan toivomista.

Vai uskaltaisitteko vaikka näin vuodenvaihteen kunniaksi kerrankin kokeilla positiivisen voimaa? Hyvä luo hyvää, sitä kannattaa kokeilla.
Toivon teille uskallusta kokeilla. Ja jakaa hyvää.

Sinyh
5/91 | 

Ei vuosi voi alkaa paremmin, kuin rakastettuna, rakastavana ja onnellisena!
Ihanaa vuoden alkua Karoliina <3

Vierailija
6/91 | 

Melkoista vauhtia etenette! Toivottavasti ei tule pudotusta Pilvilinnoista. Alkuhuuman aikana toisen virheet tai ärsyttävät tavat eivät ärsytä. Jokaisessa suhteessa koittaa kuitenkin arki. On likapyykkejä, tekemättömiä kotitöitä jne. Saa nähdä onko hetken päästä edessä tilanne, jolloin saadaan lukea kuinka elämäsi on ollut onnetonta ja itkun täyttämää, koska olet joutunut uhraamaan itsestäsi liikaa muiden hyvinvoinnin vuoksi. Tätähän edellinen elämäsi oli, silkkaa uhrautumista vätyksen vuoksi.

JennaS
7/91 | 

Harvoin kommentoin, mutta nyt ajattelin sen tehdä. Välillä harmittaa hirveästi, kun mukavan blogitekstin jälkeen osuu lukemaan ikäviä kommentteja. Kun seuraa jonkun ihmisen elämää blogin ja sosiaalisen median kautta, näkee väistämättä sen sisältämiä iloja ja suruja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tuntisi kirjoittajan läpikotaisin ja tietäisi tämän elämän koko sisällön. Elämä - arki ja juhla, on täynnä hetkiä, ja suuren osan näistä hetkistä me ihmiset jaamme läheistemme kanssa tai tunnemme sisimmässämme. Mielestäni ei ole tarpeellista arvostella toisten tekemiä valintoja tai päätöksiä. Surullista lukea kärkkäitä kommentteja pelireissujen seurauksista tai muista vastaavista skenaarioista. Toisen ilo voi myös luoda lisää iloa ympärilleen. Hyvää uutta vuotta ja onnellisia hetkiä elämääsi Karoliina!

Eeba

Samaa mieltä ! Paljon onnea minunkin puolestani. Olet Karoliina sen verran elämää ja blogitekstejä nähnyt että osasit varmaan odottaa piikikkäitäkin kommentteja, mutta uskon ja toivon että pystyt jättämään ne ihan täysin omaan arvoonsa. Ihana että elät oman näköistäsi elämää ja paljon onnea vielä loppuelämään rakkaasi kanssa <3

Vierailija
8/91 | 

Rakkaus palkitaan rakkaudella ja hyvä hyvällä. Jokainen ihminen ansaitsee onnen <3!! Ihana uutinen! Enemmän kuin onnea teille sekä ihanaa ja ihmeellistä uutta vuotta! :)

J0
9/91 | 

Huh mitä kaikkea kamalaa ihmiset kehtaavatkin julkisesti kirjoittaa, sairasta! :(

Ihana uutinen joka tapauksessa varmasti teille, ja siitä kannattaa nyt nauttia, eikä tuhlata aikaa näiden vihapuheiden murehtimiseen. Onnea jatkoon! <3

Matsku
10/91 | 

Ihanaa lukea tällaisia uutisia näin uuden vuoden alkajaisiksi! Rakkaus on mahtava asia ja lahja, jota ei kannata jättää käyttämättä. Valtavasti onnea teille molemmille, on etuoikeus seurata teidän tarinaanne <3

Vierailija
12/91 | 

Harvoin kommentoin tänne, mutta nyt kyllä täytyy...
Ensinnäkin onnea teille ihanasta rakkauden lupauksesta!
Toiseksi, ihan uskomatonta lukea noita arvostelijoiden kommentteja. Jokaisella on toki oikeus omiin mielipiteisiin ja tunteisiin, mutta onko ne välttämätöntä sanoa/kirjoittaa ja yrittää latistaa toisen onnea (toivottavasti siinä epäonnistuen)? Ei kenenkään toisen onni ole keneltäkään muulta pois. En itsekään ole täydellinen, mutta pyrin elämään elämääni toisia kunnioittaen ja ymmärtäen. Annetaan heille rauha elää omaa eläämäänsä, vaikka se osittain onkin julkinen.

Sarppa
14/91 | 

Huhhuh, että osaa ihmiset olla ilkeitä! Järkyttävää!

Itse kihlauduin alle 4kk:n seurustelun jälkeen kuunnellen omaa sydäntäni välittämättä muiden kauhisteluista. Nyt avioelämää yli viisi vuotta takana. Yhden lapsen vanhempina porskutetaan eteenpäin onnellisempina kuin koskaan.
Onnellinen sydän osaa iloita toistenkin onnellisista sydämistä!<3

Lämpöiset onnittelut sinulla ja A:lle ja pelkkää hyvää elämäänne!

Vierailija
15/91 | 

Aivan ihana uutinen! <3 En ole aikaisemmin Karoliina blogiasi kommentoinut, mutta olen sitä jonkin aikaa lukenut. Täytyy todeta, että osaat kirjoittaa tosi hyvin, teksteihisi pääsee jotenkin tosi helposti "hyppäämään" sisälle! Sen lisäksi tykkään sun tyylistä älyttömästi ja on ollut ihana seurata sun hyvää fiilistä ja hehkumista! :) Ihan älyttömästi onnea teille! <3

Lauraliini

Paljon onnea kihlauksen johdosta ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! T. Hiljainen, blogin vakiolukija

Vierailija
18/91 | 

Ensimmäinen ajatus oli itsellänikin, että huh miten nopeaa toimintaa ja vielä pieni lapsi mukana kuvioissa. Mutta sitten muistin, että lupasin tänä vuonna ajatella positiivisemmin ja vähentää kaikkea ikävää, mm. toisten tuomitsemista vajavaisilla tiedoilla. Jokainen elää kuitenkin omaa elämäänsä ja on omien päätöstensä ja niiden syiden asiantuntija. Joten paljon onnea ja paljon rakkautta tulevaisuuteen!

JenniSa
19/91 | 

Suuresti onnea ja rakkautta teille! <3 Tällaiset uutiset saavat aina hymyn huulille. Onneksi on rakkautta!

Todella harmillista, että toiset antavat kateutensa päästä niin suuriin sfääreihin, että julkenevat kommentoida negatiivissävytteisesti uutisiin, jotka ovat toisen elämän tärkeimpiä. Ratkaisu kommentoida moista kertoo varmasti paljon enemmän tästä ihmisestä kuin sinusta ja sinun ratkaisuistasi. Joskus vaikeneminen on suurinta viisautta.

Onnellista uutta vuotta sinulle ja ihanalle perheellesi! Teitä on ilo seurata. :)

Diudiu

Helppo vetää kateus-kortti esiin, kuitenkin ainakin osa meistä negatiivisista kirjoittajista on ollut onnellisesti naimisissa jo useamman vuoden ajan.. Toki en voi puhua kuin omasta puolestani! Epäilykseni ja murheeni on nimenomaan lapsen vuoksi, ei omaa onnettomuuttani ja katkeruuttani, vaikka varmasti se helpointa on niin tulkitakin. Ja epäilykseni varmasti juontaa juurensa siitä, että omassa lähipiirissä paljon tällaisia tapauksia on sivusta seurannut.. Ja kuten aiemmin totesinkin, toivon sydämestäni että nämä negatiiviset skenaariot osoittautuvat vääräksi.

Vierailija

Menkää vaikka lastensuojeluilmoitus tekemään, jos olette noin huolissanne Karoliinan lapsesta!

Vierailija

P...kat teillä mitään huolta ja murhetta ventovieraasta lapsesta on, ihan turha hurskastella. Ei tämä ole kuin bloggaajan mollaamista, joka verhotaan "huolestuneen kansalaisen" kaapuun.

Vierailija

Kateuskortti käytetty! Miksi ihmeessä kaikki ihmettelijät tai syystä tai toisesta kummastelijat olisivat kateellisia? Mitä sinä heidän elämästään tiedät? Voihan tähän nyt heittää vaikka kateellisuuden hyvännäköisestä miehestä, mutta metsään menee, koska komeus on mielipide. Väsynyttä heittää kateuskortti, kai se on sitä kun ei muutakaan keksitä. Ja silloin kun sen heittää kateuden piikkiin, niin voi uskotella tehneensä oikean ratkaisun. Eikä tämä koske nyt tätä kihlausjuttua, vaan yleisesti ja montaa blogissa kerrottua asiaa, joista monien väitetään olevan kateellinen

ihmettelijä

Mikä siis on oma teoriasi motiiveista, joilla ihmiset kirjoittavat anonyymejä ilkeilykommentteja blogeihin, kiinnostaisi kovasti.

20/91 | 

Oi, valtavasti onnea, ihania uutisia <3! Meilläkin vietettiin eilen uudenvuodenaattona seitsemättä kihlajaispäivää, joka unohdettiin taas ihan totaalisesti varmaan viidennen kerran, vaikka luulisin, että päivä olisi helppo muistaa :O...

E&amp;L
21/91 | 

Lämpimät onnittelut teille! Vasta tätä postausta lukiessa tuli mieleen, että meilläkin oli eilen kihlojen vuosipäivä. Mekin siis unohdettiin se ihan samoin kuin Laurallakin edellä kävi. Vaikka tosiaan luulisi, että olisi helppo muistaa!

Vierailija
22/91 | 

Paljon onnea! Aviomieheni kosi mua viisi vuotta sitten uudenvuoden päivänä, ihana muistaa asia jokaisen vuoden alussa! Oma kokemus on, että kun tosirakkaus osuu kohdalle, sen kyllä tietää heti, en tuhlaisi hetkeäkään epäröintiin vaan olisin kiitollinen jokaisesta ihmeellisestä hetkestä. Vielä kun mies suhtautuu oikein, vakavasti ja myönteisesti lapseen, niin voi että mikä lottovoitto! Arjen ehtii opetella yhdessä myöhemminkin, kyllä se yhteinen tahto ja sitoumus on tärkeintä siinäkin.

Kermis
24/91 | 

Suunnattomasti onnea!
Ja mitä tulee eräiden kansalaisten huoleen F:n hyvinvoinnista tässä kuviossa,
eiköhän asia ole hoidossa niillä joille se kuuluu.
Joten hukkukaa lietsomaanne mustuuteen ja antakaa niiden iloita joilla aihetta on!

Hiljainenlukija
29/91 | 

Onnea valtavasti kihlauksesta! <3 Ja huoh, tsemppiä ilkeiden kommenttien läpi käymiseen.. (itse menimme kihloihin parin kk:den seurustelun jälkeen, nyt oltu 10v yhdessä.) Kommentteja tuli meillekin aikoinaan, mutta älä välitä niistä sinäkään. Jokainen olkoon oman elämänsä/onnensa seppä :)

T. Eräs, joka seurannut blogiasi kaksplussan ajoilta saakka.

Vierailija
30/91 | 

Oi ihanaa! Paljon onnea teille. <3

Mä olin seurustellut poikaystäväni kanssa pari kuukautta, kun tulin raskaaksi. Siinä ei paljon ehtinyt yhdessäasumista harjoitella ennen vauvan tuloa. Silti, jo ihan niistä ensimmäisistä päivistä lähtien tiesin, että juuri hän on täydellinen minulle. Nyt neljä vuotta myöhemmin olemme kihloissa ja pian menossa naimisiin, rakastan häntä edelleen niin että sydän meinaa pakahtua. Hän on paras ystäväni.

Onnea teille vielä. <3

Vierailija
31/91 | 

Kommentoimpa ekaa kertaa blogi kirjoitustasi. Se on raikas, ihana ja ja elämää täynnä. Kiitos.
Onnea kihloistasi valtavasti!
Pelkät onnentoivotukset ei riitä, koska aijemmissa palautteissa teksti oli aivan järkyttävää. Miksi, miten kihlautuminen on automaattisesti negatiivinen asia lapsen kannalta?
Eikö onni tuo onnea? Eikö kihlaus tuo pysyvyyttä? Sitoutuvuutta. Sydän voi särkyä kellä vaan. Vuoden tai kymmenen vuoden suhteessa. Ja ilman häitäkin voi sattua. Vai ootteko kuulleet jonkun tuomitsevan kun tapaat ihmisen, eronneena (leima otsassa) ja sulla on lapsi (leima otsassa) ja niinkun laitoin, tapaat jonkun ja muut on sillain, että " hei, sä oot just eronnu ja sulla on lapsi". ..älä ole onnellinen, ihastu, ja tää kaikki, koska hei, sun lapsi kärsii. Eiku niinhän noi sanoki! Mitä nyt helvettiä ihmiset??

Vierailija
32/91 | 

Onnea teille! ❤️ Juuri niin pitää elää, kuin itsestä tuntuu hyvältä, eikä niin kuin toiset olettaa sun elävän. Jos tuntuu hyvältä, niin on aivan turha jarrutella. Kerran täällä vaan eletään!

Laamu
33/91 | 

Onnea!! 'The greatest thing you'll ever learn is just to love and be loved in return'.

Jjehna
34/91 | 

Ei hyvää päivää millasia kommentteja. Oli oma mietteenikin "oho", mutta ei missään mielessä tuomitsevassa mielessä. Ja mitä ylempänä on kommentoitu "lapsen parhaasta", niin itselleni on julkaisemissasi kuvissa ihanasti paistanut F:n kasvoilta kuinka hän pitää A:sta. En usko että lapsi osaa sellaista näytellä, tai varsinkaan haluaa. Ja eiköhän onnellinen vanhempi ole parasta lapselle. Kaikkea hyvää uudelle vuodelle ja onnea kovasti, blogiasi on ihana seurata!

Maija123
35/91 | 

Rakkaus on ihana asia! Onnea teille ja kaikkea hyvää sinulle! Ihana nähdä blogin kautta, kuinka onnelliselta ja vapautuneelta vaikutat tällä hetkellä.

T. Lukija

ram
37/91 | 

Ööö, siis missä on puhuttu kihlauksesta. En nää sormuksia, otsikossa "yes" heittomerkeissä..

Lukija

Nooo aika pienellä Facebook-vilkaisulla näkee tekstiä kihlauksesta ;)

Onnea ja menestystä kihlaparille!

Vierailija
38/91 | 

No et kyllä ole tilivelvollinen yhdellekään lukijalle oman elämäsi valinnoista! Käsittämätöntä, että vaikka ihan jopa tässä blogissa on keskusteltu asiasta, silti ei ymmärretä, että blogikirjoitukset ovat vain pieni osa, korkeintaan läpileikkaus, kirjoittajan koko elämästä. Jos blogista löytyy yksi kirjoitus A:n ja F:n tapaamisesta, se tuskin tarkoittaa, että se oikeassa elämässä olisi ainoa. Tai että jostain syystä antaisit tunteiden viedä ja unohtaisit lapsesi. Hohhoijaa. Olet rohkea, kun jaksat viikosta toiseen ilahduttaa meitä kiinnostavilla postauksilla, vaikka aina on paskamyrskyvaara.

Kaikkea hyvää teille! <3

-jenni-
39/91 | 

Ihanaa! Tiedätkö tuohon minäkin uskon: että joskus vielä tulee joku jonka kanssa se on menoa ekasta katseesta lähtien ja kumpikin haluaa sitä yhtä paljon. "Tuhlasin" juuri 10 vuotta ja seuraavaksi en aioi aikailla jos toinen on samalla aaltopituudella. Älä välitä noista ilmeistä kommenteista. Mä olen ainakin niin iloinen teidän kolmen puolesta!

Vierailija

Mulla oli ihan sama, eli 7 v tuhlasin miehen kanssa, joka ei sittenkään ollut varma, haluaako perhettä kanssani. Jos haluaa tai on jo lapsia, asia on mielestäni pikemminkin niin päin, että mitä pikemmin molemmat sitoutuvat hommaan täysillä, sen parempi. Kaikillahan tämä ei tarkoita avioliittoa, mutta omalla kohdallani asetin takarajaksi vuoden, eli kyllä aikuinen vuodessa tietää, haluaako sitoutua toiseen perheenperustamismielessä vai ei. Tämähän on vielä tärkeämpää, kun lapsia on jo kuvioissa, eikä valinnan varaa siis ole, jos vakituisen parisuhteen haluaa. Teille, jotka ajattelette ilkeitä tai koette tarvetta kommentoida ikävään sävyyn toisen onnellisia uutisia tai ennustaa heti onnettomuutta ja sydänsuruja yhtään kellekään: miettikää todella, mistä tällainen kumpuaa sisällänne.

42/91 | 

Paljon onnea teille kahdelle! ❤️

Samaistun voimakkaasti tilanteeseesi. Myös minun ja mieheni nopeaa etenemistä eron jälkeen ruodittiin vähän siellä sun täällä. Oikein kenenkään mielestä ei ollut sopiva ajankohta tuoda lasten elämään uutta ihmistä, muuttaa yhteen, kihlautua, mennä naimisiin... Nyt yhteistä elämää on kaksi vuotta takana ja loppuelämä edessä. Arki tuli ja arjesta selvitään. Olen joka päivä onnellinen tuosta ihmisestä, joka ihmeen kaupalla kulkeutui elämääni.

J. Karjalaisen sanat vielä tähän loppuun.

Sydänlupaus se kerran annettiin
Sydänlupaus kahdestaan
Ei ole valtaa eikä voimaa
Joka voi sen poistaa
Muistatko sen sydänlupauksen

Sydänlupaus se meidät yhteen liittää
Sydänlupaus ainiaan
Ei ole paikkaa eikä aikaa
Ei muuttaa voi sen taikaa
Muistatko sen sydänlupauksen

Sydänlupaus se on salaisuus
Ainoastaan kahden ihmisen
Ei sitä toisten tartte tietää
Ei muiden sitä sietää
Muistatko sen sydänlupauksen

Sydänlupaus unohdu ei milloinkaan
Muistatko kun kerran seisottiin
Talviyöllä tähtien alla
Ja nopealla suudelmalla
Sinetöimme sydänlupauksen

Sydänlupaus se on salaisuus
Ainoastaan kahden ihmisen
Ei sitä toisten tartte tietää
Ei muiden sitä sietää
Muistatko sen sydänlupauksen

Muistatko sen sydänlupauksen

Viirupöllö
43/91 | 

Onnea Karoliina ja A!

Elämä on tehty elettäväksi,
tässä hetkessä ja nyt.
Ei huomenna, ei menneessä.
Onnea!

Ihanaa tulevaa vuotta 2017 teille koko perheelle. Elämä on tehty nautittavaksi juuri näistä ihanista onnen hetkistä :)

Nniin
45/91 | 

Paaljon onnea ja rakkauden täyteisiä hetkiä! Täällä jaksetaan päivitellä nopeaa vauhtia, mielestäni on ihailtavaa, että ihmiset osaavat sitoutua ja löytävät kumppanin! Itselläni tilanne täysin päinvastainen ja uskon, että lapsenkin kannalta on kiva, kun ympärillä on perhe ja rakkautta. Minäkin haluaisin näyttää lapselleni esimerkkiä sitoutumisesta ja tarjota parisuhteeseen sekä perheen muodostamaa tunnelmaa kodissa, mutta en vain yksinkertaisesti osaa.

Jos jotain hyvää tästä joidenkin ihmisten päivittelyn tarpeesta, niin en tuskin olisi löytänyt blogiisi ilman sitä. Sait juuri uuden seuraajan, kiva blogi ja kiva elämä! Inspiroi!

Vierailija
46/91 | 

Pakko myöntää että ekana itsellekin tuli mieleen sellainen "ei voi olla totta". Vähän ehkä jo tuomitsinkin. Mutta sitten aloin ajatella...Omaa tarinaani.

Minäkin olin ennen kaukosuhteessa jossa mies asui toisessa maassa. Me Mentiin yhdeksän kuukauden tuntemisen jälkeen naimisiin. Siinä vaiheessa odotin jo meidän lasta.
Nyt hääpäivästä alkaa olla kolme vuotta. Asutaan suomessa, mies käy täällä töissä , lapsi on ihana kaksivuotias. Ja ennen kaikkea meidän suhde on vahvistunut koko ajan. Nimenomaan kaikkien niiden arkisten asioiden äärellä. Rakkaus kannattelee ja sillon kun ei oikein, tarvitaan se tahtotila: minä ja me teemme yhdessä töitä toistemme hyvinvoinnin eteen kunnes taas muistan miksi rakastan.
Mahdoton on joskus mahdollista. Ja onnellisilla vanhemmilla on usein onnellisia lapsia.

Kaikkea hyvää ja Onnea elämääsi Karoliina.

Tuulia102
47/91 | 

Vilpittömästi onnea teille <3 minäkään en ole aikaisemmin kommentoinut. Itse saman kuvion läpikäyneenä haluan kannustaa tekemään juuri niin kuin sydän sanoo! Mieheni muutti maapallon toiselta puolelta takaisin Suomeen, landelle, jakaakseen arkensa minun ja kaksivuotiaani kanssa. Ei ollut yhteistä arkea aikaisemmin, ei oltu esitelty vanhemmille, oli vain valtava tunne heti alusta saakka, tuon ihmisen kanssa minä haluan onnistua. Tytär saa nähdä joka päivä kahden tasapainoisen aikuisen näyttävän toiselle rakkautta ja tervettä vuorovaikutusta. Muille toki olemme saaneet todistella ja hieman niellä kateellisia sanojakin... And I said YES also!

mellariina
50/91 | 

Sylin täydeltä onnea teille! Voiko uuden vuoden enään upeammin aloittaa? Toivon, ettet anna noiden inhottavien/ilkeiden kommenttien vaikuttaa suhteeseenne ja teidän kolmen elämäänne. Elämme vain kerran, joten miksemme siis saa nauttia siitä? Tuntuu uskomattomalta ajatella/lukea, että jotkut ihmiset saavat (ilmeisesti) mielihyvää itselleen, haukkumalla toisten tekemisiä. Voimia teille!!!!

Vierailija
52/91 | 

Onnea elämäänne! Ihanaa lukea kuinka joku uskaltara tehdä välillä kipeitäkin päätöksiä tavoitellessaan elämää jossa on onnellinen sillä sehän on pääasia, olla onnellinen ja nauttia elämästä. Muistetaan ihmiset että toisen onni ei aina näytä samalta kuin oma ja toisten onni ei ole itseltä pois.

Ärrrä
53/91 | 

Oi että, aivan ihanaa! Paljon onnea ja rakkautta. Teidän rakkaustarinanne olisi ihana kuulla!

ram
54/91 | 

No siinä tapauksessa Karoliinan uuden vuoden lupaus taisikin olla lisää klikkiotsikoita ja seuraajien kalastelua somekanaviin.

Vierailija

Ei se minusta semmoista luvannut.... ;) Mutta toki kihloihin kannattaa mennä jo ihan sen takia. Heh heh ! Joillakin sitä tuo ajatus lentää....

Karlaxxx
56/91 | 

Aivan ihanaa! Paljon onnea, nauti elämän parhaista puolista :) Kaikkihan sen tietävät, että sinäkin olet esimerkki handlaamaan ne likapyykit ja arjen iskut ja potkut oikein mallikkaasti. Eikä kaltaisesti fiksun aikuisen naisen parisuhde nyt mitenkään aiheuta lapselle huonovointisuutta, kuten anonyymit kommentoijat väittävät. Toivon, että jaksat uskoa itseesi, vaikutat huikealta tyypiltä. Ja halaukset myös kihlatulle, suurimmat onnittelut!

Vierailija
57/91 | 

Voi onnea, nauttikaa kun elämä antaa parastaan!

Täytyy sanoa tämä:
Vielä vuosi sitten mietin, että lopetan blogisi seuraamisen, kun kirjoitukset tuntuivat niin pintaraapaisuilta ja tekosyvällisiltä. Aihe oli aina tosi kiva, mutta ei lopulta sitten pureutunut kunnolla oikein mihinkään. Sitten tuli erouutinen ja kirjoitukset muuttivat muotoaan. Syvällisyys ja pohdiskelevuus löytyi ihan eri lailla. Tajusin, että aiempi raakilemaisuus oli täytynyt johtua eroprosessista, jota et luonnollisesti halunnut tuoda julkiseen tietoon. Kirjoitukset jäivät tyngäksi, kun itsestä piti pitää jotain piilossa. Vuoden loppupuolelle kääntyessä kuvissasi olen nähnyt, että silmissäsi on taas ilo ja lepo. Se on ollut ihana huomata, vaikka tuntematon lukija olenkin.

Minulla on kaksi läheistä ystävää, joiden suhteet johtivat lopulta aina eroon. Yhtäkkiä reilu kolmikymppisinä löytyi joku, joka toi tuon mainitsemani levon heidän silmiinsä. Puolentoista vuoden sisään molemmat olivat jo naimisissa ja raskaana. Edelleen heidän suhteessaan on kaikessa arkisuudessaan seesteys. Se jos mikä on onni! Olen onnellinen kaikkien teidän kaikkien puolesta, jotka lopulta löytävät vastinkappaleensa.

Nettanen

On pitänyt kommentoida samaa - mielestäni blogin kirjoitukset ovat lähteneet lentoon aivan uudella tavalla! Ehdin jo kertaalleen poistaa blogin lukulistaltani, kun kirjoitukset tuntuivat jotenkin niin kovin pintaraapaisuilta, mutta onneksi palasin blogiin myöhemmin - teksteissä ja ajatuksissasi on ihan uutta syvyyttä ja niistä paistaa onnellisuus. :)

Aijasama
58/91 | 

Ajattelin ensin että ompa nopeaa toimintaa ja muuta negatiivista, sitten ajattelin vähän enemmän ja mietin miksi himmailla jos kukaan ei kärsi? Lapsi tuskin kärsii mukavista ja turvallisista aikuisista elämässään kun perusarki pysyy vakaana. Tarkoitan että lapsi ei jatkuvasti joudu muuttamaan/vaihtamaan koulua, uudet puolisot eivät muuta hänen kotiin ja pois jatkuvasti,niin miksi ei. Aikuisen ihmisenkin elämä on lyhyt, siittä kuuluu nauttia silloin kun on tilaisuus. Jokainenhan ymmärtää ettei elämä ole pelkkää onnellisuutta ja ihanuutta. Arki astu kuvioihin jossain vaiheessa ja kun yhteiselämä ei enää ole nautinnollista missään määrin, erotaan ja etsitään parempaa ja se siittä. Kyllä yhteen elämään mahtuu useampikin parisuhde jos siltä tuntuu. Lapsikin oppii että meitä on erilaisia ihmisiä ja ihminen muuttuu elämänsä aikana paljonkin. Arvot yms. muuttuu ja kehittyy kun ihminen kasvaa, myös ns. aikuisena. Olisi ihan typerää ja melko epätoivoinen ajatus että kun kerran olet jollekkin miehelle/naiselle "lupautunu" niin siinäpä sitten yrität loppuelämäsi tehdä itsestäsi onnellista... noh, menipä sepustukseksi,mutta ehkä tajusit pointin. Onnea teille ja toivon tietenkin pitkää liittoa.

Tuulipau
59/91 | 

Aikuinen ihminen tekee omat päätöksensä ja valintansa. Hienoa, että olet löytänyt rakkauden! Kumpa kommentoijat pitäisivät mölyt mahassaan, jos ei ole positiivista sanottavaa (mielipiteen saa ilmaista, kunhan tekee sen kunnioittaen). Miksi ylipäätään tulla tuntemattoman ihmisen valintoja arvostelemaan, jos ei tiedä murto-osaakaan hänen (ja perheen) elämästä? Ihmiset elävät jokainen omalla tavallaan, se pitäisi kaikkien hyväksyä. Ja tää on kaiken lisäksi tosi positiivinen käänne elämässä! :)

Elina
60/91 | 

Oi, tää oli ihana juttu! Kiitos, että jaoit sen meille lukijoille. Hurjasti onnea!

Miikkulainen
62/91 | 

Mielestäni Maaret Kallio ilmaisi ihanasti: Elämä ei ole joko tai, se on sekä että. Joillakin tähän uutiseen kommentoinneilla tuntuu jääneen enemmn tuo joko/tai-mentaliteetti päälle. Joko olet yhdessä parisuhteessa, tai et saa enää koskaan rakastaa? Joko olet äiti, tai nainen? Hah, eihän se niin mene. Onneksi sinä Karoliina olet ymmärtänyt, ettei elämä ole mustavalkoista, vaan nimenomaan värejä täynnä ja elämästä kannattaa ottaa kaikki irti! Paljon onnea kihlauksesta!

Onnellinen puolestasi
63/91 | 

Onnea teille ja ihanaa alkanutta vuotta! Jatka itsesi kuuntelua, suorastaan hehkut onnea <3

Karoliina Sallinen
64/91 | 

YHTEISVASTAUS JOKAISELLE TEISTÄ: 

Kiitos jokaisesta viestistä ja kommentista täällä blogissa, instassa, sähköpostissa ja facessa. 

Vaikka kyseessä on mitä henkilökohtaisin asia, on ollut ihana huomata, miten ilolla ja kauniilla sanoilla moni tuntematonkin on meitä onnitellut. Saati sitten ne läheisten ja perheenjäsenten sanat, jotka ovat vielä moninkertaistaneet tämän onnen. Kiitos, kiitos ja kiitos <3 Painan nuo kauniit sanat mieleeni ja ammennan niistä vielä lisää iloa! 

Olen myös kiitollinen teille, jotka olette halunneet pitää minusta ja meistä huolen varoituksilla ja neuvoillanne. Uskon, että nekin on tarkoitettu lopulta vain suojeleviksi sanoiksi, vaikka retoriikka voikin joskus jyrätä tarkoituksen alleen. Kiitos siis huolenpidosta, vaikka uskonkin, ettei pirujen maalailulle ole aihetta...sen enempää, kuin elämässä yleensäkään on. Elämä on aina yllättävä, kaikkea voi sattua - pahaakin - mutta minun mottoni on se, että ainakaan murehtimalla, epäilemällä, pelkäämällä ei elämä ole elämisen arvoista.

Ihanaa alkanutta vuotta teille kaikille <3 Onnellisuus on - lähes aina - asennekysymys! 

 

 

Lounatuulis
65/91 | 

Jee, ihan mahtavaa! Onko häät jo nyt tulevana kesänä?

Perheenlisäystä loppuvuodesta 2017 - ja jos olette ehtineet kesällä naimisiin, niin vuonna 2018 ero ja uusi mies?

Vierailija
66/91 | 

Hurjasti onnea! Olisi ihanaa jos kertoisit miten tapasitte ja millainen sulhasesi on.

Forkka5
67/91 | 

Hyvä puoli on pään pörräys. Joskushan se kantaa.

Huono puoli on se, että sitoutuminen tuossa vaiheessa on aina arvaus. Joskus osuu oikeaan, aina ei. Tulevia tunteita on vaikea ennustaa, ei omia tai toisen.

 

Vierailija

Ei, sitoutuminen missään vaiheessa ei ole arvaus eikä perustu arvailuun, vaan rakkauteen ja yhteiseen tahtoon. Omia tai toisen tulevia tunteita ei voi ennustaa, ei siihenvaikuta se, kuinka kauan on oltu yhdessä tai muuten tunnettu. Sen sijaan jos sitoutumishaluja ei aikuisella löydy hieman elämäntilanteesta riippuen muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen, miksi niitä myöhemminkään löytyisi? Sitoutuminen on ennen kaikkea valinta, kuin myös rakkaus pitkällä tähtäimellä, ja parisuhteessa molempien pitää olla suunnilleen samalla sivulla, yksin ei voi kantaa suhdetta.

Forkka5

Omia tai toisen tulevia tunteita ei voi ennustaa, ei siihenvaikuta se, kuinka kauan on oltu yhdessä tai muuten tunnettu. 

Jos on seurustellut seitsemän vuotta ja asunut neljä vuotta yhdessä ja yhä tuntuu siltä, että tässä on hyvä olla enkä halua tästä pois, niin se ennustaa sitä, että suhteella on mahdollisuus toimia jatkossakin. Aikaisemmasta voi päätellä tulevaa.

Jos ei ole vielä kokeillut yhdessä tasaista arkea kaikkine haasteineen, kyllästymisineen ja ulkopuolisine ihastuksineen, niin silloin ei voi tietää, jaksaako suhteessa, kun se kriisiytyy. Useimmat suhteet kriisiytyvät jossain vaiheessa.

On eri asia elää suhdetta, joka ei perustu enää ensisijaisesti tunteisiin, kuin suhdetta, joka perustuu ensisijaisesti tunteisiin. Ihastuksen kuohuissa maailmassa ei muuta olekaan kuin mahdollisuuksia. Siki valitettavan monet suhteet myös katkeavat ulkopuoliseen ihastukseen. Ihastus tarjoaa kaiken, suhde vain saman tutun ja turvallisen mutta kyllästyttävän.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat