Moikkis!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vähän aikaa sitten Lähiömutsi-blogin ihana Hanne esitteli kauniita ommeltuja säilytyspusseja palapeleille, ja minua ihan hymyilytti, kuinka samanlaisten pienten arjen säilytyspulmien kanssa lapsiperheet oikein kamppailevatkaan. Minä kun olin juuri samoihin aikoihin ajatellut kertoa teille, kuinka meillä palapelit säilytetään.

Nuo Hannen pussukathan ovat aivan äärettömän kauniita, ja soveltuvat oikean kokonsa puolesta peleille paremmin kuin tämä minun idikseni. Mutta koska ompelu - kuten tiedätte - ei ole minun juttuni, on tämä minun pussukkaidikseni vieläkin helpompi toteuttaa. Tässä kun ei tarvitse tarttua edes parsinneulaan :)

Tiedättehän ne pussukat, joissa miesten boxerit ja pienten tyyppien alkkarit usein myydään kaupassa? Ennen olen inhonnut tätä turhaa muovisälää, mutta en kuulkaas enää. Joulun pussukkakasojen jälkeen nimittäin tajusin, että muoviset pussit sopivat usein todella kätevästi pelien säilyttämiseen. Ehkä palapelien alustat eivät aina pussiin mahdu, mutta toisaalta: Näistä näkee ainakin todella kätevästi heti läpi!

Ajattelinkin ehdottaa, että kirjoittelisitte tänne minun blogini alle omat kierrätys/säilytysvinkkinne. Sellaiset arjen pienet oivallukset, joista voisi olla apua muillekin. Jos vinkkejä tulee oikein paljon, voisin tehdä niistä erillisen postauksenkin.

Jakakaapa siis viisauttanne meille muillekin (niin ja niitä hyvänmielenleffavinkkejä kaivataan edelleen!).

-Karkki-

P.S. Lapsuudenkodissamme pestiin muuten kaikki purnukkamalliset ihovoidepurkit käytön jälkeen, ja niistä tuli meille tytöille sitten pinni- ja pompularasioita. Samoin monet ruokapurkit sopivat uudelleenkäytettäviksi. Tällä hetkellä meillä on kierrekorkillisessa, tuunatussa viinipullossa, huuhteluaine kylpäpärin kaapin päällä.  On kuulkaas paljon kauniimpi kuin se kaupasta ostettava muovinen huuhteluainepurnukka.

 

Kommentit (10)

Anni
1/10 | 

Oottehan nähneet ranskankielisen Koskemattomat? Iiiiihana elokuva! Naurattaa ja liikuttaa.

...
3/10 | 

Kivoja lelurasioita koruille ja kaikelle mahdolliselle pikkutilpehöörille saa liuottamalla etiketit pois kannellisista muovipurkeista, joissa on ollut esim. punajuuri-/italiansalaattia. Samoin vanhojen VHS-kadettien kotelot on kätsyjä säilytyspaikkoja, ne voi halutessaan päällystää jollakin kauniilla paperilla ja kirjottaa selkämykseen sisällön ja säilyttää vaikka kirjahyllyssä (riippuen tietty, mitä sinne laittaa sisälle)

tiiu
4/10 | 

Tämä nyt ei ehkä niinkään säilytykseen, mutta pääsiäinen on tulossa. Viime vuonna tähän aikaan säästin ison kasan wc-paperihylsyjä, jotka päälystin lahjapaperilla, taitoin päät (niin kuin koruliikkeiden lahjarasiat yleensä) ja sisällä odotti virpojia minisuklaamunia palkaksi :)
Meillä noitia ei juuri käy, mutta kummilapsille j vuoden päästä oma poikakin jo ymmärtää.

5/10 | 

Meillä otetaan vanish-purkit talteen. Niistä lähtee helposti etikettitarrat irti, jolloin ne on ihan kivannäköisiä pinkkejä ja valkoisia säilytyspurkkeja. Lajittelen niihin pikkusälää, kuten hakaneuloja, klemmareita ja kuminauhoja, jotka muuten hukkuisi kodin kaaokseen :)

Karkki
8/10 | 

Ihan asian vierestä: En ole koskaan uskaltanut testata Vanishia, kun pelkään, että se vie vaatteista lian mukana myös väriä. Miten aine on toiminut sinun käytössäsi?

9/10 | 

Mä olin alkuun tosi kriittinen sitä kohtaan (inhosin niitä mainoksia...), mutta sitten joku lasten paita tahraantui ja kokeilin kerran. Jäin ihan koukkuun, se kirkastaa tosi hyvin vähän tummuneet vaatteet ja ei mun mielestä ole vienyt värejä. Tosin se toimii yleensä vain pari kertaa. Jos peset jatkuvasti samaa vaatetta vanishilla, se ei tehoa parin ekan pesukerran jälkeen samaan tapaan kuin aluksi.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat