Oi jukra. Kuten tiedätte, mä rakastan blogihaasteita. Siksi musta olikin ihanaa, että Mami Go Go -blogin Minttu haastoi minut Äitiyden aakkoset -sarjaan. Koska tapani mukaan juttua taas tuli, oli pakko jakaa haaste kahteen postaukseen. Tässä eka osa.

  • A - Aviomies ja hänen nimensä etukirjain, hänen "bloginimensä" . Sinänsä merkittävää, että hän on listassani ensimmäisensä, koska hän on mun tuki ja turva ja partner in crime. Vaikka olenkin ollut perheellinen teoriassa jo aikaisemmin, vasta A:n tapaaminen sai minut kokemaan, että minulla on ihan oikea perhe ja ihan oikea elämänkumppani. Avioliitto meidän välillä on täysin selvä asia, vaikka ajattelin ennen häntä, etten TIETENKÄÄN IKINÄ mene naimisiin. Kunnioitan ja rakastan häntä enemmän, kun osaan edes kertoa. Hän on paras iskä tytöille ja mieletön aviomies.
  • B - Banaani. Meidän perheessä kutitellaan ja rötvätään (kutituksen ja painin sekoitus)usein. Se on yksi F:n lempipuuha mun ja A:n kanssa. En tiedä, mistä "banaani" lanseerattiin osaksi rötväystä, mutta se on merkki siitä, että toisen tulee lopettaa rötilöinti. Turvasana. Silloin kuititus on mennyt liian pitkälle ja se tulee lopettaa heti. (Paitsi jos kutittaja kuulee vaikkapa "bataatti".)
  • C - Cheerleading. Mä en jaksanut loppuraskaudestani edes kävellä. Ja siksi päätin, että kun olen synnyttänyt, etsin jonkin uuden liikuntaharrastuksen, jossa voin iloita siitä, että mun keho jaksaa liikkua. Aloitin cheerleadingin vajaa kolme kuukautta tyttöjen synnytyksen jälkeen. Ja rakastan tuota lajia ja meidän jengin ryhmähenkeä niin paljon.
  • D - Duuni. Vaikka välillä (esim kun väännän kolumnia kesken noro-viruksen ja influenssan) mietin, että on aivan järjetöntä tehdä töitä keskellä kaksosvauvavuotta, on työ mulle tosi tärkeä olin lähde. Se on osa mun identiteettiä ja itsenäisyyttä.
  • E - "Ei." Mun mielestä äitinä ja vanhempana pitää olla munaa myös kieltää lasta. Laittaa rajat ja olla välillä tosi tylsä ja tyhmä. Mä en käsitä vanhempia, jotka ensin kieltävät jotain ja sitten kun lapsi (tietysti) protestoi vastaan, antavat periksi. Ei on ei.
  • F - Esikoisen alkukirjain. Ilman häntä en olisi saanut olla äiti näin kauan ja ilman häntä en varmasti olisi sitä, mitä olen nyt. Hän on muuttanut minua kaikista eniten, kaikista maailman ihmisistä.
  • G - Girl Power. Mä olen kasvanut perheessä, jossa on kolme tytärtä. Ja nyt me kasvatetaan kolmena tytärtä. Naisenergia ja feminismi on niin lähellä ja niin luonnollista, etten jaksaisi edes käydä sellaista pinnallista tasa-arvokeskustelua, jossa musta keskitytään joskus aivan epäolennaiseen.
  • H - Huono hiuspäivä. Kuutena päivänä viikossa, kun en ehdi pestä ja harjata tukkaa enää nykyisin. Mutsinuttura ja kuivasampoo pelastaa, kun pitää mennä ihmistenilmoille.
  • I - Itku ja ilo. Läsnä joka päivä. Vauvat voivat nauraa kesken itkun ja itkeä kesken naurun. Mä olen itkenyt yllättävän vähän. Sain omat hormonit kondikseen melko pian pienten syntymän jälkeen, joten en ole vellonut synkkyyksissä ja itkupuuskissa.
  • J - Joustaminen. Lasten kanssa harvoin MIKÄÄN menee, kuten aluksi suunnittelee. Siksi on pakko joustaa, soveltaa ja keksiä aina uusia tapoja toimia.
  • K - Kaksoset. Meidän vauvat. Olin viikonloppuna sairaalassa yhden yön Ompun kanssa. Se oli eka kerta, kun vauvat olivat toisistaan erossa. Samoin eka kerta, kun me aikuiset hoidimme vain yhtä vauvaa kerrallaan - Minä Omppua sairaalassa, A Mesiä kotona. Vaikka arjessa kahden vauvan hoitaminen on jo rutiini, tajusin sairaalassa, kuinka älyttömän helpolle yhden vauvan kanssa elämä - rs-viruksesta huolimatta - oli. Mies kertoi, että oli ajatellut kotina tismalleen samalla tavalla. Kaksosuus on mieletön lahja tytöille itselleen, mutta myös meille vanhemmille seurattavaksi. Mutta täytyy sanoa, että onhan moni asia tuplien kanssa myös tuplasti rankempaa.
  • L - Lapsiluku. Todellakin täynnä. Kai.
  • M - Mummot,mamit, muorit, papat, ukit ja vaarit. Yksi (useamman polven) uusperheen etu on se, että lapsilla on kasapäin rakastavia ja auttavia isovanhempia. Ilman heitä me oltaisiin vielä väsyneempiä ja vielä enemmän lirissä.
  • N - Naiseus. Vähemmän hukassa kuin esikoisen syntymän jälkeen. Tällä kertaa oli helpompi muistaa, että kyllä se oma persoona siellä raskauden ja vauva-arjen alla on, vaikka äiti-rooli onkin tässä arjessa nyt päällimmäisenä.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Kommentit (2)

Vierailija
3/2 | 

Serkkuni perheessä on kaksoset, jo isot. He ratkaisivat aikoinaan yöhoidot siten, että toinen vanhemmista nukkui toisen vauvan kanssa toisessa huoneessa ja hoiti vain häntä yöaikaan ja toinen vanhempi hoiti toista sitten toisessa huoneessa. Molemmat vanhemmat saivat nukkua kohtuu hyvin. Heillä oli siis kokoajan tuo tilanne kuin teillä oli sairaalayön aikana.

Karoliina
4/2 | 

Pystyn melkein haistamaan tuon vauvan tuoksun näiden kuvien välityksellä 😍😍😍 maailman paras tuoksu, varsinkin oman vauvan pää.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat