index
index

Kun vanhenee, aika saa ihan uuden merkityksen. Tuntuu sille, kuin aika juoksisi. Vastahan oli aamu.  Vasta oli joulu. Tai se hetki, kun lapsi oli vauva. Vasta oli opiskeluvuodet ja vastahan mä tapasin mun uudet ystävät. Siitä on 10 vuotta. Vastahan mä astuin ensimmäiseen omaan kotiini. Yövyin tyhjän kerrostalon lattialla patjalla ylioppilasjuhlayönäni, toisella puolella teiniaikainen poikaystäväni, toisella ystävä, jonka olin tuntenut vauvasta asti.

Aika juoksee, mutta se myös pysähtyy. Niinä hetkinä, kun saa lukea iltasatua hämärässä huoneessa, tyttären hengittäessä kainalossa. Silloin kun seisoo keskellä metsäistä lenkkipolkkua ja tuijottaa tyhjyyteen. Silloin kun lasit kilahtavat, kuohuviini kuplii ja ympärillä on rakkaita kasvoja. Silloin kun leikkii piilosta ja yrittää hengittää aivan hiljaa vaaterekin takana kyyryssä. Silloin kun istuu illalla ensimmäisen kerran alas ja kuuntelee nukkuvaa kotia.

Voi kun aina olisi aikaa. Voi kun aina olisi aikaa nähdä asiat oikein. Jäädä oikeaksi hetkeksi oikeaan aikaan ja antaa toisen ajan mennä menojaan. Voi kun ajassa ei tarvitsisi huolehtia muista ajoista.

-Karoliina-

*kuva: Janita Autio // mekko lainattu Ivana Helsingiltä

Kommentit (25)

ulla
5/25 | 

Tämä oli jotain ihaninta mitä olen piiiitkaaan aikaan lukenut !
Nyt töihin mukava lähteä. Sai ajateltavaa. Miten käyttää aikaani. :)

Sini
10/25 | 

Ihanasti kirjoitettu.
Sinulla on kyllä ihan paras blogi kaikista. Kun naistenlehti Olivia lopetettiin, on blogisi täyttänyt sen tyhjän aukon elämässäni! Kirjoitat tosi hyvin, blogiasi on ilo lukea.

miimii
11/25 | 

Todella hyvin kirjoitettu! Kommentoin blogeihin todella harvoin, mutta nyt oli suorastaan pakko. Olen nimittäin palannut lukemaan tätä tekstiäsi jo useamman kerran.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat