IMG_20181227_183628.jpg
IMG_20181227_183628.jpg

Minä, koska kaikki muutkin. Eli 9 tykätyintä kuvaa Instagramissa vuoden 2018 aikana. Ja tarinat niiden takaa, olkaa hyvät!

Ylärivi, jossa huomioita herättävintä on se, että jokaisessa on mukana myös A, jokainen niistä on otettu häissä ja jokaisen kuvan on ottanut rakas Noora.

Ylärivi, vasen kulma. Kuva on otettu heti meidän vihkimisen jälkeen Aleksanterin kirkossa. Rakastan tätä kuvaa, koska siitä loistaa niin päivän tunnelma, ilo ja hyvä olo. Jotenkin kuvasta tekee ihanan nuo meidän rentoutuneet ilmeet (varsinkin mua jännitti ihan kauheasti ennen vihkimistä) ja toisaalta se, että siinä ihmispaljouden keskellä tämä oli silti sellainen meidän oma hetki.

Ylärivi, keskellä. Tämä kuva on otettu meidän hääpaikalla, Kulma 26:ssa heti mun pitämän puheen jälkeen. Mä kirjoitin kyseistä puhetta monta kuukautta, joten tuntui kivalle, että se tuntui iskevän itse A:lle ja muillekin suoraan ytimeen. Ja samoin tämä on yksi mun lempikuvia meidän häistä. Hassuksi kuvan tekee se yksityiskohta, johon muut kiinnittivät meidän hääkuvissa ja videoissa huomioita, jota itse en huomioinut: A:n käsi on niin iso, että esimerkiksi häätanssivideossa ja tässä kuvassa käsi peittää melkein kokonaan mun selän.

Ylärivi, oikea kulma. No tämä kuva on otettu puolestaan elokuussa, mun Hipu-siskon ja hänen Juhonsa häissä. Kuva on koko tämän yhdeksän kuvan kuvasarjan lemppari, koska siinä on sellaista suomifilmilatopussailuglamouria. Ja ihan vahingossa! Olimme nimittäin tässä kohdassa mukana, kun siskosta ja tämän miehestä otettiin kuvia pellolla. Sää oli tosi tuulinen ja A:n hiukset lenti tuulessa. Pyysin, että mun pikkusisko-Auroora ottaa meistä kuvan kännykällä siinä odotellessa, mutta samaan aikaan Noora nappasi tämän kuvan sivusta ilman, että me edes huomattiin A:n kanssa. Loistava salakuva siis!

Keskirivi, jossa ollaan häämatkalla, kotona ja Whatsapin maailmassa.

Keskirivi, vasemmalla. Mä en ole koskaan aikaisemmin tainnut laittaa Instaan tai muuallekaan itsestäni mitään uikkari- tai alusvaatekuvaa. Ja itse asiassa ennen tämänkin kuvan laittoa emmin kuvan julkaisua, koska reidessä oli tuollainen hehtaarimustelma. Jotenkin mieli oli vaan niin iloinen ekana häämatkapäivänä Kroatiassa, aurinko paistoi, viini virtasi ja olo oli ihana, joten halusin jakaa sen fiiliksen myös someen. Ylitin siis nakuasteella moninkertaisesti sen rajan, jota yleensä haluan julkisesti pitää. (Eikä mitään karmeaa tapahtunut.)

Keskirivi, keskellä. Kuva A:sta ja F:stä, jonka otin tätä postausta varten. Rakastan jotenkin tämän kuvan tunnelmaa, värejä ja rakkaita siinä. Tuossa kuvassa on itse asiassa kaikki se, joka lopulta merkitsee.

Keskirivi, oikea kulma. Tämä on todellinen random-kuva, jonka nappasin meidän perheen yhteisestä whats appista. Nyt – miltei vuoden takaa – juttu tuntuu vähän vanhalle, mutta silloin se nauratti. Ei siksi, että tasa-arvoasiassa olisi nauramista, vaan siksi, että minusta oli jotenkin kiva, miten isikin oli selvästi lukenut paljon tätä yhdenvertaisuusmatskua uutisista ja oli niin sanotusti ajan hermoilla.

Alin rivi naamiaisista, blogikuvauksista ja Tampereen kaduilta.

Alin rivi, vasen kulma. Minä ja A Halloween-naamiaisissa Jokeri ja Harley Quinn. Musta on hauskaa, että kun ollaan oltu naamiaisissa, myös mies on halunnut panostaa asun tekoon ja suunnitteluun. Viimeksihän me olimme naamiaisissa dalmatialaiset.

Alin rivi, keskellä. Tämä kuva on minusta jotenkin hassu tässä rivissä, koska siinä ei ole omaan silmääni mitään erityistä. Tavallinen blogikuva, jonka Noora nappasi joskus alkuvuodesta.

Alin rivi, oikea kulmaOlin alkuvuodesta Aamulehden kamppiksessa Tampereen ”kasvona”. Aluksi oli puhetta, että jutusta tulee ainoastaan telkkari- ja bannerivideomainokset, mutta lopulta mukana oli myös still-kuvat, jotka koristivat parin viikon ajan Tampereen katujen bussipysäkkejä. Tämä kuva on otettu Hämeenkadulta, Indiskan edestä pysäkiltä (jossa kyllä enää ei ole pysäkkiä). Oli hassua, miten joku tuollainen bussipysäkkimainos kirvoitti monet keskustelut lähinnä randomien kaupankassojen ja mummojen kanssa, jotka olivat tunnistaneet naamani.

-Karoliina-

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013

Kategoriat