OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kesällä tapasin uuden ihmisen, jonka kanssa hetken juteltuamme juttu kääntyi sisustusasioihin. Hän kysyi jotain kodistamme, ja minäpä siinä tuumasin, että miksi vain puhua meidän kämpästä, kun voin saman tien näyttää kuviakin siitä.

Niinpä suuntasin kännykällä nettiin, tänne blogiin, ja sain hetken jos toisenkin kulumaan etsien kuvia. Ensin ajattelin, että hakusanani oli väärä, mutta lopulta piti todeta – omaksi äimistykseksenikin – etteihän täältä juuri mitään löydy.

Erikoiseksi tämän tilanteen teki se, että muiden blogeissa juuri ne sisustus-, koti- ja remppajutut ovat melkein niitä kaikkein mielenkiintoisimpia. Miksi en ollut itse siitä aiheesta tajunnut kirjoittaa?

Siispä päätin näin syksyn ja sateisten kotoilukelien kunniaksi pykäistä pystyyn taas yhden uuden postaussarjan. Se kertoo meidän kodista, ja sen nimi on 55 neliötä.

Ennen ensimmäistä ihan oikeaa kämpänesittelypostausta, joka keskittyy muuten Neiti-F:n huoneeseen, ajattelin kertoa teille muutaman faktan ja asumisemme reunaehdot.

Meidän koti on yhtä aikaa uusi ja vanha. Ja se muuten olikin se juttu, johon me tässä asunnossa ja talossa ihan ensimmäisenä myös rakastuimme.

Talo, jossa asumme, on 40-luvulta. Alun perin rakennus toimi tehtaana ja toimistotilana. Sitten sen annettiin ränsistyä aivan kauheaksi, kunnes muutama vuosi sitten aloitettiin massiiviset saneeraustoimenpiteet. Vanha tehdas muutettiin asuintaloksi. Sellaiseksi, jossa kaikki on tavallaan uutta ja siistiä, mutta jossa talon historiaa ei ole haluttu peitellä. On betonipylväitä, rappaamattomia seiniä ja katossa näkyviä putkia. Niin ja sellaisia vanhoja massiivisia kiviseiniä, joiden ansioista yksikään koti tämän talon sisällä ei ole toistensa kanssa identtinen.

Tämmöinen on siis talo, jossa majailemme. Jos sulle tulee mieleen joitain sisustukseen ja kotiin liittyviä kysymyksiä tai postausideoita, let me know! Mikä olisi esim. toivepostauksesi liittyen kerrostaloasumiseen?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

-Karoliina-

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (15)

Pöllö987
3/15 | 

Oot oikees, kaikki sisustus- ja kotipostaukset kiinnostaa! :) Lisäks ois kiva postaus siitä, miten lapsiperhe sopii kerrostaloon. Itellä ollu aina haaveena et sit isona ois omakotitalo tai ainaki rivari. Nyt mietin, että viihtyisin kuitenkin ehkä paremmin ihmisten ja tekemisen keskellä :) Saa nähdä, mitä mieltä oon sit lapsellisena. Mieltymykset muuttuu :)

Karoliina/ Kolmistaan
4/15 | 

Tuo on hyvä aihe: Ja me ollaan pohdittu tämä asia yrityksen ja erehdyksen kautta. Lupaan siis postata aiheesta :)

Mar3ngi
5/15 | 

Ihana postaussarja! Odotan innolla!
Minä arvostan perheitä jotka lapsista huolimatta asuvat pienissä neliöissä. Nykyään on muotia että halutaan se 250 neliöinen lukaali heti ensimmäisen lapsen jälkeen jotta "kaikilla on tilaa". Minusta pienissä neliöissä asuminen ja viihtyminen vaatii luovempia ratkaisuja, mielikuvitusta, perhekeskeisyyttä ym.
Me asutaan tyttäreni kanssa 53 neliöisessä kodissa. Reilu vuosi sitten kun muutettiin tähän (samankokoisesta) niin kaikki hämmästeli kun ei muutettu reilusti suurempaan :/ Ulkopuolisten mielestä meillä olisi pitänyt olla kummallekin omat huoneet ja vielä vierashuone / työhuone. Me viihdytään näin. Murkkutytöllä on oma huone, minulla on oma "makuuhuone" tehty ruokailutilan paikalle. Yhtään en koe kotiamme pieneksi, vaikka meillä on melkoinen eläintarhakin täällä :D Yhden asian haluaisin vielä muuttaa.. me asumme aivan uudessa talossa (valmistui kun muutimme). Haluaisin muuttaa johonkin vanhaan.. sellaiseen missä on korkeat huoneet ja leveät ikkunalaudat joissa istuskella ;)

Pauliina
6/15 | 

Hei! Päädyin vastikään blogiisi. Muistelisin lukeneeni, että olet äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, kuten minäkin. Milloin olet valmistunut ja kuinka kauan olet ollut oman alan töissä? Ehkäpä törmään joskus urani aikana sinuun jossain koulutuksessa tms. :)

Karoliina/ Kolmistaan
7/15 | 

Minä rakastan sitä, että asunto haastaa tekemään luovia ratkaisuja. Jos tilaa on tuhlattavaksi, voi sen toteuttaa tylsemminkin. Arvaa vain se kummastus, kun me taannoin muuttimme 100 neliöstä tähän. Moni sanoi, että tulemme katumaan. Täytyy todeta, että joka päivä ajattelen, että tehtiin täysin oikea ratkaisu. Nyt meillä on meidännäköinen koti!

Pauliina
9/15 | 

Miten ihmeessä ehdit valmistua neljässä ja puolessa vuodessa, jos viimeiset puolitoista vuotta olit töissä? (Ajattelen sun olevan samanikäinen kuin minä, 2004 ylioppilaaksi kirjoittanut.) Terveisin yliopistossa liian monta vuotta viihtynyt humanisti, joka kylläkin sovittaa nyt syntejään olemassa kokopäiväisesti työelämässä. - Pauliina

Karoliina/ Kolmistaan
10/15 | 

Olen joo päässyt ylioppilaaksi 2004. Ja tätä kysytään multa usein, mutta en tiedä itsekään vastausta. Jotenkin sitä tuli vain sujahdettua yliopisto vauhdilla läpi :) Mahtavaa, että viihdyit opiskeluissa. Kyllä niitä töitä ehtii tehdä!!

Sofia
11/15 | 

Missä päin tämä teidän koti sijaitsee? Onko oma vai vuokra asunto? Meilläkin on asunnon metsästys kovassa vauhdissa joten kaikki asuminen/sisustaminen kiinnostaa paljon ;)

Karoliina/ Kolmistaan
12/15 | 

Moikka! Oma asunto.

Voi tuo on niin kivaa ja jännää aikaa! Tsemppiä etsintään :)

Niina
15/15 | 

Olis kiva nähdä kuvia teijän aikaisemmista kodeista,ja siitä miten sisustustyyli on muuttunut vuosien aikana. Tyyliin ennen ja jälkeen kuvia tms. Kiitos kivasta blogistasi. Kaunis koti ja perhe teillä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kolmistaan ja Karoliina Pentikäinen

Kolmistaan on blogi rakkaudesta ja likasukista. Mukavista tennareista ja oikeasta elämästä. Uusperheestä, vanhemmuudesta, ihanista mekoista ja viinilasillisista, jota kohotetaan hämärtyvissä syysilloissa. Suklaasta ja suukoista, fiilistelystä ja tasa-arvosta. Uustamperelaisuudesta ja keskisuomijuurista. Kerrostaloelämästä ja pyörällä kuljettavista matkoista, joiden määränpäätä ei tiedä (johtuen seikkailunhalusta tai vaan huonosta yhteydestä Google Mapsiin). 

Kirjoittaja on 34-vuotias ammattibloggaaja, kirjailija,copywriter ja kirjoittamisen sekatyönainen, jonka tietokone, näppis ja aivot raksuttavat H23 Agencyn seinien sisällä. Tokaluokkalaisen äiti. Vaimo. Isosisko. Tytär. Ja ystävä, joka soittaa aivan liian harvoin.Kotimaisen kirjallisuuden maisteri, joka on saanut Kauppakadun approsta arvosanan Cum Laude Approbatur.


Blogissa olevien kuvien ja tekstin luvaton julkaisu on
tekijänoikeuslain vastaista.

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
Tammikuu
2018
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Tammikuu
2017
Lokakuu
Maaliskuu
2016
2015
Kesäkuu
Huhtikuu
2014
2013