Huh heijaa, mitkä kelit sitä tänne Suomen kamaralle on pamahtaneet! Ihanaa, kertakaikkisen ihanaa!  

Lähdimme sulattelemaan talven jäljiltä olleet syväjäät kehostamme mökillemme ja ai että! Luonto, sauna ja uni <3
Viikon kestänyt aivot narikkaan -loma  ennen suurta muutosta on tehnyt hyvää, sillä huomenna koittaa päivä, mistä olen haaveillut ja samalla, mitä olen pelännyt maaliskuusta lähtien.  

 

 

Minua on jäänyt harmittamaan eräs asia kouluvuosiltani. En ole saanut asiaa korjattua vaikka olen yrittänyt, asia on kielitaito. Englanti nyt taipuu jotenkuten, koska sitä lähes päivittäin käyttää ja kuulee (tokkopa siinäkin petraamisen varaa on), mutta ruotsin kieli. Svenska talande ei taivu sitten mitenkään päin! Lukion jälkeen ainoat lauseet mitkä taipui oli: den glider in, sommaren är kort ja Raskasta Joulua- levyn myötä opin Julen är här.

 

Syy miksi kielet ovat minulle kovin vaikeita lienee kärsimättömyydessäni ja suomalaisessa perus mentaliteetissa en puhu, koska en puhu oikein! Miten väärin tuo on ajateltu! Eikö pääasia ole se, että tulee ymmärretyksi? Kouluissa painotetaan mielestäni aiva liikaa kielioppia ja oikeinkirjoitusta, kun pääpaino pitäisi olla puheessa. Mitä hyötyä siitä on kenellekään jos osaa kaikki taivutusluokat ja s-passiivit, mutta puhe jää tuottamatta koska ei uskalleta puhua. Toivottavasti tätä huomioidaan nykyään enemmän peruskouluissa.

 

 

Anyway…. Pidän ruotsin kielestä ja mielestäni naapurimaan kulttuuri on muutenkin mielenkiintoinen ja heidän elämänasenteensa ihailtavan positiivinen. En tiedä mistä tämä innostus Ruotsia kohtaan tulee, mutta jokin siinä kulttuurissa ja kielessä kiehtoo.
Enpä siis juurikaan jäänyt tuumailemaan, kun minulle tarjottiin kesätöitä Tukholmasta.

 

Kyllä, huomenna koittaa lähtö!
Osaanko ruotisi, en. Olenko asunut aiemmin ulkomailla, en. Osaanko tulevan työtehtäväni, en. Sinne minä nyt kuitenkin ottaa päräytän klo 12.00.
Olen pelosta suunniltani! Men sommarene kort och den glider in ;)

 

 

Mutta niin se vain menee, jos haluan kielen oppia tulee minun päästä käyttämään sitä. Sitä paitsi,Tukholma on todella lähellä koti-Suomea ja pääsenhän minä sieltä aina kotiin välistä huilailemaan. Jostain syystä intuitio nyt sanoo, että tämä on ehdottomasti kortti, mikä tulee tsekata. Katsotaan miten flikan käy.  Seuraavat postaukset tulevatkin ruattin maalta, jaiks!
Önskar mig lycka till! 

 

Oletko sinä tehnyt jotain suurehkoja päätöksiä intuition pohjalta? Miten on käynyt?

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Blogia kirjoittelee kolmekymppinen Tamperelaistunut Etälä-Pohjalainen.
Entinen sairaanhoitaja, nykyinen kauppatieteilijä.
Aviovaimo ja kahden koiralapsen huoltaja.

Blogissa avaan ajatuksiani alanvaihdostani aina mielen hyvinvointiin.
Sydäntäni lähellä ovat kaikenlaiset self-help-kirjat, kosmetiikka ja  juoksu. 
Yritän myös hurahtaa kuntosaleiluun.

Tervetuloa seurailemaan sarkastisella huumorilla höystettyä blogiani :) 

 

Yhteydenotot:
blogikatriina@gmail.com

 

Bloglovin`

 

Blogiarkisto

2016
Lokakuu