Hoitotyöstä jäätyäni pois ei minulla ollut harmainta aavistustakaan mitä lähden tekemään. Jollaintavalla kuitenkin uskoin, että pitäydyn hyvinvointialalla. 
Ehkä ajattelin päätyväni ennaltaehkäisevään työhön. Jollain tavalla tuttuun ja turvalliseen kuitenkin. 

Käytin lukemattomia päiviä miettiessäni mitä sitä ihan oikeasti rupeaisi tekemään. Olo oli pelokas ja turhautunut. Tässä meikäläinen nyt sitten istua möllötän kuin mikäkin laiskiainen, vailla tietoa tai suunnitelmaa tulevasta. Tein mind- mappeja, kolusin varmasti kaikki netin ammatinvalintatestit lävitse, ähkin ja puhkin mutta tyhjää löi. 

Vihdoista viimein otin yhteyttä TE-toimiston ammatinvalintapsykologiin, joka lupasi auttaa minua. Psykologin kanssa istuimme alas ja lähdimme käymään historiaani läpi. Pohdimme ja tuumailimme. Lopuksi psykologi teetti minulla noin kahden tunnin mittaiset psykologiset-testit  jotka kertoi mikä ala ja koulutus mielenkiintojeni pohjalta minulle voisi sopia. 

Seuraavalla viikolla menin kuulemaan testin tulokset. Ensimmäisenä alana oli kaupanala ja koulutusvaihtoehtona oli kauppakorkea… Kuollaksenikaan en enää muista mikä oli toinen vaihtoehto, mutta ainakin laajalta listalta löytyi taloushallinnon, hallintotieteiden, kirjanpidon, yhteiskuntatieteiden aloja. 

Muistan olleeni pettynyt tulokseen. En tuolloin todellakaan kuvitellut, että ala voisi olla täysin eriävä hoitoalan kanssa. Odotin tuloksin olevan enemmän ravitsemuspuolta, psykologiaa, bioanalyytikko tms. Mutta kaupanala. Ihan kiva,
mutta ei todellakaan minua varten. 

Miksi ei minua varten? Koska olen, tai siis tuolloin olin 27-vuotias eikä sen ikäisenä ole enää järkevää lähteä lukemaan jotain aivan muuta mihin on jo kouluttautunut. 

Tulokset jäi muhimaan ja ajatukset siirtyivät kevään ja kesän asunnonvaihtoon. Myimme sijoitus mielessä remontoimamme kodin ja muutimme takaisin ensiasuntoomme. Kevät meni muuttotohinoissa ja uudenvanhan kodin tuunailuissa. Kun touhu lakkasi, epätoivo jälleen iski ja sama ähinä ja puhina alkoi.  
Tuolloin ystäväni vinkkasi eräästä Tamperelaisesta ennustajasta, jonka oli kuullut olevan erinomainen. Osaisiko hän auttaa. 

Sen verran magiauskoa tästä mimmistä löytyy, että otin puhelimen saman tien kouraan ja kilautin ennustajaeukolle. Miksen tätä aiemmin keksinyt! 

Kokemus oli ihmeellinen, kertakaikkisen hullunkurinen. Ennustaja tiesi heti mistä kenkä puristaa. Hän osasi sanoittaa sitä tunnemyrskyä kipuiluni kanssa uskomattomalla tavalla. Hän näki epätoivoni ja epävarmuuteni, myös pelkoni. 
Hän tiesi perheestäni ja parisuhteestani. Hän näki häämme. Hän näki historiaani ja hän näki tulevaisuutta. 
Hän näki minulla olevan edessä paljon lukemista ja pänttäämistä. Hän sanoi että tulen menestymään kun vain uskallan tarttua. Tulevaisuutesi näyttää upealta, hän sanoi. Nyt vain rohkeasti lähdet sinne mihin sydän sanoo. 

Juu tiedän. Vähän ympäri pyöreää ja tulkinnanvaraista… Ehkä. 
Ennustus oli kuitenkin se käänteen tekevä kohta.

Istunnon jälkeen istuin vielä kerran alas. 
Sen sijaan että keskityin siihen mikä koulutus minun tulisi hankkia, aloin keskittymään siihen mitä haluaisin tulevan työnkuvani sisältävän.
Halusin sen olevan jollain tasolla luovaa. Toivon saavani vaikuttaa omaan työnkuvaani. Etätyön mahdollisuus tulisi olla. Pidän ihmisistä ja rakastan auttamista mutta  liika on liikaa, eli ihmiskohtaamisia silleen sopivassa määrin. Palkkaus ok ja sellainen mihin voi itse vaikuttaa,  hyvät etenemismahdollisuudet. Tunne että saa tehdä jotain tärkeää. Talouden hallintokin kiinnostaa. Sijoittaminen. Se olisi jo jollain minimaalisella tasolla tuttua. Arvostettu, esimiestyö… Mikä olisi ala tai koulutus jossa nämä kaikki voisi toteutua. Mistä saisin muodollisen pätevyyden että voisin lähteä tavoittelemaan kyseisiä asioita. Fuck…
Jos se on se kauppakorkea joka minun tulee käydä saavuttaakseni unelmani niin sitten se käydään.  

Mistä sitten tiedän että tämä on nyt juuri se juttu. En tiedäkkään. 
Kun kipuilin (tämänkin :D) asian kanssa, kysyttiin minulta: oletko nyt onnellisempi, mitä silloin kun olit vanhassa työssäsi. 
Kyllä. Olen onnellisempi nyt, vaikken tiedä tulevasta eikä minulla ole varmuutta mistään. 

Siitä tiedän että päätös on ollut oikea. 

Ihanaa sunnuntaita tyypit <3 

Kommentit (9)

Taisku

Heips. Kertoisitko millä ennustajalla kävit. Itsellä todella sekava elämäntilanne ja tarvitsen kovasti apua että tiedän mitä tulevaisuudessa ehkä tapahtuu. Kiitos jo etukäteen

Vierailija

Hei! Voisitko ehkä minullekin vinkata tuon ennustajan? Itsekin hukassa ammatinvalinnan suhteen. 

Vierailija

Moikka! Aika mahtava kokemus sinulla! :) olen etsinyt ennustajia, mutta en ole löytänyt ketään kenen luo uskaltaisin mennä, sillä eivät ole vaikuttaneet luotettavilta. Itsellä isoja kysymysmerkkejä myös elämässä ja ennustus voisi olla juuri se mitä tarvitsen. Voisitko vinkata siitä minullekkin? :)

Seuraa 

Blogia kirjoittelee kolmekymppinen Tamperelaistunut Etälä-Pohjalainen.
Entinen sairaanhoitaja, nykyinen kauppatieteilijä.
Aviovaimo ja kahden koiralapsen huoltaja.

Blogissa avaan ajatuksiani alanvaihdostani aina mielen hyvinvointiin.
Sydäntäni lähellä ovat kaikenlaiset self-help-kirjat, säästäminen/sijoittaminen, juoksu ja lisäksi yritän myös hurahtaa kuntosaleiluun.

Tervetuloa seurailemaan sarkastisella huumorilla höystettyä blogiani :) 

 

Yhteydenotot:
blogikatriina@gmail.com

 

Bloglovin`

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2016
Lokakuu