hyvällä päällä :)

Lasten Reima* varusteita en voisi kyllin kehua. Me ollaan käytetty koko talvi samaa kuorikerrosta ja samoja superalusvaatteita ja fleeceväliasuja. Ja aina voi luottaa ja varmasti tietää, että lapsi on lämmin ja kuiva. Jollette vielä ole käyneet Reima shopin alessa niin nyt on viimeiset mahikset -siellä on ihan älyhyviä alennuksia! Ja todellakin laatujuttuja.

***

Tekipä hyvää.

Viisi tuntia pilkillä.

Tai no.

Pilkin sijasta mulla oli kädessä kahvikuppi,

edessäni avannon sijasta rätisevä nuotio.

Oikealla puolella oma tyttö ja vasemmalla hyvä ystävä.

Pehva pehmoisesti kiinni lämpimässä poron taljassa.

Pari palaa pähkinäsuklaata ja paljon lohdullista höpinää.

Pelkkää hymyilyä ja kaksi kalahullua, mutta kultaista miestä.

***

Ja vaikka niitä murheita ja ongelmia aina olisikin niin hyvä niin.

Niin elämässä pitää ollakin. Jokaisella on.

Riippuu vain sinusta itsestäsi millaisena haluat ihmisten sinut kokevan.

Oletko se aina positiivinen pärjääjä vai omista pikkujutuista valittava pessimisti.

Ja miten haluat itse elämäsi kokea.

***

(Ja hyville ystäville saa aina valittaa kun siltä tuntuu. Se on parasta :)))

Kommentit (21)

Vierailija

Kuulostaa hyvältä! Mullakin olis haaveissa retkeily kunhan parannuttais ensin koko sakki tästä flunssasta... En tiedä tarkoititko että sulla on murheita vai että ystävälläsi, mutta lähetän halit silti sinne <3

Vierailija

Jes, just näin. Elämä on tässä ja nyt, pienissä hetkissä. Iloinen mieli kantaa.

Vierailija

Mutta eihän se aina positiivinen pärjääjäkään ole välttämättä mikään ihanteellinen rooli!

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

No mut jotkut vaan on aina positiivisia ja selviää kaikesta olan kohautuksella ja hymyllä -sellainen elämän asenne ja taito olla on mun mielestä ihanteellista ja helpottaa omaa elämää... ei tietysti "rooli", jos vain muut kokee sinut pärjääjänä etkä itse jaksaisi olla sitä. Sit se ei oo hyvä. Ja toki positiivisella pärjääjälläkin saa olla ongelmia ja kriisejä, mutta se tuntuu pääsevän niistä muita helpommalla. Keskittyen positiivisiin asioihin rämpiessään kriisin läpi :))

Vierailija

Kiva postaus Johanna! Retkellä voi olla kivaa, vaikka aurinko ei ihan paistakaan :). Ja selvisi sekin, että täällä Norjassakin pilkitään - olen joskus sitä miettinyt :).

Positiivisen asenteen ei tietenkään tarvitse olla sellaista amerikkalaistyylistä hampaat irvessä kyynelten läpi hymyilemistä, niin kuin monet sen käsittävät, vaan sitä, että ottaa asiat sellaisina kuin ne tulevat. Toivottaa ikävätkin asiat tervetulleeksi osana elämää. Välillä ottaa päähän ja saa valittaa, mutta tärkeintä on, että päästää sitten irti niistä negatiivista tunteista eikä jää kiinni valittamisen ja negatiivisuuden kierteeseen. Suuret surut ovat sitten vähän asia erikseen, mutta puhun tässä nyt sellaisista pienemmistä vastoinkäymisistä.

Itse ajattelen, että elämä on kuin sirkusareena, ja me itse ollaan niitä valomiehiä ja -naisia, jotka kääntävät sitä valonheittäjää. Voimme itse päättää, mihin sen valokeilan elämässämme käännämme :). 

Leppoisaa sunnuntaita!

Vierailija

Uskaltauduit rohkeasti jo ulkoilemaan! Kuulostaa kivalta reissulta <3 Btw, tuo kaverimiehenne on sairaaaaaan komea ;-)))) t. Heinis

Vierailija

Löysinpäs! Ihania kuvia ja ihanaa elämää taas täällä. :-) Tykkään intiaanipaidastasi.

Vierailija

Positiivisuutta ja hyvää tuulta tuskin kellään on koskaan liikaa. Siis sitä sellaista aitoa ja pyyteetöntä, ei mitään lässynlässyn jenkkipotaskaa. Nää kuvat kirvoitti kyyneleet silmiin. Purkaantunut kihlaus ja kesähäiden peruuntuminen ilman omaa tahtoa ottavat koville. Kun yksin istuu ystävänpäivänä sohvalla ja miettii miten aloittaa taas uusi elämä yli 3-kymppisenä, on vaikea saada positiivisia ajatuksia päähän. Kun muut, nuoremmat, ympärillä ostavat asuntoja, menevät naimisiin ja ilmoittavat perheenlisäyksestä, on vaikea jakaa heidän iloaan kun omat unelmat ja haaveet on särkyneet. Elämä ei aina tunnu reilulta. Kiitos näistä positiivisia haaveita ja unelmia herättävistä kuvista. Taas yksi askel eteenpäin.

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Tiedätkö tää kommentti melkein kirvoitti kyyneleet mun silmiin.. otsa ainakin rypistyi ja suu. Osaisin niin kuvitella miltä minusta voisi tuntua tossa tilanteessa... Epäreilua tosiaan eikä tossa oikein jaksa tai pysty kauhean positiivisesti ajattelemaan :(

Mulla on silti sellanen olo -jaksat ja pystyt noin rehellisesti ajatuksia kirjoittamaan ylös- että sulla on sellanen hyvä positiivinen asenne ja paljon kivaa vielä edessä :) Kevät ja kesä tulossa -ei sentään syksy ja talvi :)) Koskaan ei tiedä mitä yhtäkkiä tapahtuu ja missä elämä kääntyy taas ihan toiseen suuntaan... Paljon onnea matkaan, reilu kolmekymppinen on vielä nuori!! ;)

Vierailija

<3 kiitos näistä sanoista.  tulipa hyvä, lohdullinen mieli.--- minne muuten katosi mustavalkoinen upea kalastajanvaimon kuva veneessä? se on niin ihana kuva. se toi mut aikanaan tänne , sivuillesi.

se muistuttaa mua kesästä joka on aina yhtä ihana. koin kuin sinä veneessä. mutta luvialla, teräsmiehen vaimona. ;)

Vierailija

Pakko kertoa yks hauska juttu Reiman ulkohaalarista. Kun mun lapsi oli pienenä perhepäivähoidossa, hoitaja päivitteli aina että meidän tytön haalari se vaan oli aina kuiva kun muilla oli jo läpimärät vaatteet. Ostin aina alesta Reiman ulkoiluvaatteet tytölle. Ei tarvinnut ostaa kuin yksi haalari koska se kuivui niin äkkiä. En edes muuten tajua miksi jotkut vanhemmat ostaa 2 huonoa haalaria että ehtii kuivatella sitä märkää, kun samalla hinnalla saa yhden hyvän. Muista kehua suomalaisia lastenvaatteita myös siellä Norjassa!

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
Toukokuu