HMMM...

Ulkomailla asuvalta kysytään kai aina, että no miten me suomalaiset erotaan niistä muista. Että millasia me oikeasti olemme. Mulle tää kysymys on ikävä kyllä aika turhaan esitetty, sillä aika kauan saa maapallolta etsiä samanlaisempaa kansaa meille suomalaisille kuin norjalaiset. Et ei mulla oikein oo mitään vastattavaa. Mutta -kaikissa asioissa on kai yksi mutta ;) ulkomaanmenoon tottuneen silmään kyllä jokunen kliseinen suomalaispiirre aina pistää. Tämä olkoon siis mun vastaukseni.

Enkä muuten sano edes suomalaisten hiljaisuutta. Siis hiljaisuutta äänenvoimakkuuden tasolla. Aika pienellä äänellä täällä puhutaan, mutta ei mitenkään tavattoman vahän. Ennemmin voisin sanoa vaatimattomuuden, joka on hieman jopa avoimuuden esteenä. Norjalaiseen aina sydämellisesti hymyilevään vastaantulijaan tottuneena hämmästelee joskus maahan tuijottelevia totisia suomalaisia. Että onko tuolla joku hullusti.

Sanon hiljaisuutta ennemmin myös melankolisuuden. Radiossa soitettavat suomalaiskappaleet ovat järjestään niin surumielisiä, että tekee mieli ihan nauraa. Joko sanoitus, sovitus tai sävellys ovat vähintäänkin jollakin tapaa surullisia. Ikäänkuin musiikki ei voisi olla kaunista olematta surullista. Muilta pohjoismaisilta lähes kokonaan puuttuvan melankolisuuden täytyykin olla joku vanha slaavilainen jäänne, jota meidän kai pitäisi osata enemmän käyttää voimavarana. Onhan se meissä. Melankolisuus elämässä on vähän niinkuin ikävöiminen parisuhteessa; ilman sitä voisi unohtaa miltä tuntuu eläminen. Ihan kuin parisuhteessa voisi unohtaa miltä rakastaminen tuntuu.

Itseasiassa mieluummin olisin melankolisen sielukas venäläinen kuin kepeän iloinen ruotsalainen. Tai hei, jos on pakko valita niin olisin suomalainen, joka kaiken järjen mukaan voi vapaasti yhdistellä näistä täydelisen mixin! ;)

Tällä kertaa Suomessa mun silmään on pistänyt ravitsemus. Kaikkialla puhutaan luomusta, lighteista ja superfoodista. Siitä, miten pitäisi syödä oikein on yhtäkkiä tullut ydinfysiikkaa, jota ei tavallinen tallaaja tajuakaan lukematta lukuisia artikkeleja naistenlehdistä. Kauppojen hyllyt venyvät ja paukkuvat uusien terveellisten (???) vaihtoehtojen alla ja silti esimerkiksi diabetes on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Täällä on yksinkertaisesti liikaa vaihtoehtoja. Liikaa kaikenmaailman ihmeellisiä lisäainevalmisteita. Prismaan voisi uusavuttomille kirjoittaa heti sisäänkäynnin päälle että "Osta vihanneksia, hedelmiä, lihaa, kalaa ja sellaisia tavallisia juttuja. Sipsejä ja karkkeja kohtuudella ja harvemmin. Tee itse niin tiedät mitä syöt.". Tai että "Älkää asioiko superhypermarketeissa, et tarvitse puoliakaan meidän tavaroista.". (Ja että light-jugurtit on paholaisesta.)

Mutta täytyyhän kaikesta puhua. Mitä monimutkaisemmin, sitä fiksumpaa . Suomalaiset ovat merkittävän tiedostavaa kansaa. Kaikesta täytyy olla perillä tai muutenhan on vaarana leimautua juntiksi (=suomalaiseten pahin painajainen? ;)). Suomalaisilla on maailmalla tunnettu teknologia ja pisa-koululaiset, me ollaan fiksuja. Ja siitähän ei tingitä. Vai kuinkakohan moni haluaisi tulla luonnehdituksi "ystävälliseksi ja avuliaaksi" mieluummin kuin "osaavaksi ja päteväksi"? Kukaan ei halua tyytyä small talkissa huokaisemaan, jotta onpa ilmoja pidellyt ja onnellisesti hymyilemään sinistä taivasta kohden. Pitää osata sanoa jotain älykästä. Kaikki pitää olla tehokasta ja maksimaalisesti oikein. Vähemmästäkin stressaantuu. Hymy, nauru tai edes pieni hassuttelukaan ei muuten tee ihmisestä heikkoa ja tyhmää. Ja joskus tieto todella lisää tuskaa.

Jos loppuun saisi toiveen heittää, olisi se loppu tälle yhteiskuntaluokkaerojen kasvulle. Tai onhan niitä aina hyvätuloisia ja huonotuloisia, mutta jottei se tarvisi mennä siihen, että köyhät haukkuvat herroja ja rikkaat katsovat huonompiaan pitkin nenänvarttaan -tämä nousee jotenkin pintaan Norjaan verrattuna, vaikkei sielläkään varsinaisesti mikään kommunismi ole valloillaan. Kukas poilitikko tällasta nyt lupaa, äänestän sitä sit? ;)

Terkuin eräs henkeen ja vereen suomalainen, ehkä vaan astetta yksinkertaisempi sellainen :) Kivaa viikonjatkoa <3

 

Ps. Zumba sitten onkin ihan samanlaista :))) Kävin täällä Suomessa yhdellä zumbatunnilla ja juu... ainoana viittailin kun ohjaaja kysyi onko mukana uusia zumbailijoita... Niin tohkeissani olin kun pääsin täällä zumbailemaan, että luulin ohjaajan kysyneen kuka oli eka kertaa hänen tunnillaan. Ei vissiin ihan sitä tarkoittanut, mutta mitä pienistä :D

Kommentit (142)

Habis

Olisin oikein, oikein iloinen, jos Suomessa kadulla katsottaisiin silmiin ja ehkä hymyltäsiinkin ja sitten kaupankassalla ja muualla small-talkattaisiin ostosten käsittelyajan ne pienet ystävällisyydet. Suomessa sellaista vaan pidetään pinnallisena ja epäaitona, mut tauskaltaisin väittää että meillä ois vähemmän yksinäisiä ihmisiä (nuoria ja vanhoja), jos otettais ihan vieraisiinkin ihmisiin kontaktia. Sen lisäksi, että ihminen useimmiten on laumaeläin, tuollaisissa pienissä kontakteissa saa uusia ystäviä. Ulkomailla oleillessani sain montakin treffikutsua kahvia jonottaessa ja kerran liikennevaloissa. Suomessa vain baarissa kännisiltä. Meillä treffitkin on vakavastiotettavat tässä-katsotaan-mennäänkö-viiden-vuoden-päästä-naimisiin kun muualla ne on vaan kahden sinkun tapaaminen, joka voi olla hyvin pinnallinen tai syvällinen. En nyt sano, että jokainen kassakohtaaminen pitäis olla joku seuraelämän etsimiskeino, mutta musta on vaan mukava jutella ja höpistä. Ehkä pitäis muuttua pikkukaupunkiin, jos siellä ois moinen meno..?

Se hyvä tässä meidän vakavuudessa ja sisäänkääntyneisyydessä on, että kun suomalainen saa toisesta ystävän, niin sen ystävän puolesta kyllä sitten vaikka kuollaan.

Hymyillään kun tavataan :)

35-and-fabulous

Täällä Norjassa jonkun aikaa asuneena voisin sanoa, että Suomessa ollaan mielestäni kiinnostuneempia esim. luonnonsuojelusta ja kierrätyksestä, kuin täällä Norjassa. Sinänsä mielenkiintoinen ristiriita, koska norjalaiset tuntuvat muuten harrastavan tätä luonnossa samoilua jne. suomalaisia enemmän.

Suomessa myös tunnutaan yleisesti tietävän muuta maailmasta ehkä hieman enemmän. Uskoisin jokaisen suomalaisen tietävän, että että Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on kuninkaallisia. Minulta on täällä ihan koulutettujen ihmisten toimesta kysytty, olikos Suomessa nyt presidentti vai...

Suomalaiset ovat ehkä astetta totisempia kuin norjalaiset, eli rentoudessa ja elämäniloisuudessa voisimme kyllä ottaa näistä viikinkien jälkeläisistä oppia.

Hayfever

Tämä on niin totta!
Itse olen huomannut rasismin (ehkäpä hieman vahva sana?) läsnäolon yhteiskunnassa.
Norjalaisessa lähipiirissäni on tositarina tilanteesta, jossa työporukassa on sekä norjalaisia että Itä-Eurooppalaisia. Tilanteeseen toki kuuluu, että istutaan ruokatauoilla eri pöydissä, mutta siihen varmasti vaikuttavat kielivaikeudet (vaikka norjalaiset aikuiset juuri valittiinkin maailman (?) parhaiksi englantia vieraana kielenä osaaviksi, eivät he omasta mielestäni kielen puhumisesta niin välitä. Itä-Euroopan asukkaista ei moni edes osaa kieltä.)

Se mikä itseäni shokeerasi oli tarina siitä, miten muutama norjalainen työporukasta on päättänyt syödä eväänsä aivan eri tilassa koska eivät pidä ulkomaalaisten läsnäolosta. Tiedän kyseiset ihmiset, ovat aivan tavallisia äitejä ja isiä, silminnähden kunnollisia ihmisiä, joista kellään ei pitäisi olla negatiivisia kokemuksia asian tiimoilta.

Jonkin aikaa sitten oli myös norjalaisessa sanomalehdessä jonkinlainen juttu/tutkimus piilorasismista. Olivat esimerkiksi ottaneet muutaman tilanteen Oslon klubeilla, joiden ovilla oli estetty tummaihoisten pääsy baariin vaaleiden norjalaisten samanaikaisesti kävellessä vieressä sisälle. Jutussa haastateltiin muistaakseni muutaman baarin omistajaa, party coordinatoria ja mahdollisesti vielä ovimiestä. Hyvin avoimesti he puhuivat siitä kuinka suurin osa huumeista ja tappeluista lähtee näistä maahanmuuttajista. Koko lehtijuttu tuntui jotenkin oudolta. Ensinnäkin en osaa kuvitella suomalaisissa lehdissä noin avointa mielipiteiden esittämistä. Toisekseen lehti oli haastatellut erästä ovella käännytettyä tummaa tyttöä. Oli todella vaikea kuvitella kuvan perusteella, että ketään häntä pitäisi uhkana baarin muille asiakkaille.

Mielestäni kuitenkin norjalaisessa yhteiskunnassa on hyvin paljon läsnä ajatus omasta erinomaisuudesta, joka näkyy monella eri tasolla erilaisuuden vierastamisena. Onhan se toki ymmärrettävää kun miettii kuinka "suljettu" maa Norja on jo luontonsakin puolesta ollut.

Jopa opiskeluissani olen kokenut jonkin tasoista ulkomaalaisen vierastamista. Tiedekunnassamme on opintojen ohjaaja (pääaineenaan englannin kieli), joka on ruotsalaiselle ystävälleni tokaisi miksei tämä lähde takaisin Ruotsiin. Itsekin olen saanut kokea hyvin tympeää käytöstä miehen tiimoilta.

Oma ruusuinen kuvani Norjasta on vuosien varrella karissut aika tehokkaasti. Se ei silti tarkoita etteikö täällä olisi paljon mukavaakin ja paljon asioita, jotka ovat paremmin kuin Suomessa.

Pullopostia

Huolestuttavaa on, ettà tyòelàmàà tutkii kapeakatseisesti asennoitunut henkilò.

Tiitu

Onpas täällä ollut keskustelua, osaa en ehtinyt lukeakaan, mutta ehkä hyvä niin. ;) Hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoinen postaus. Ja kiva, kun on keskustelua syntynyt, sehän on aina hyvä. Toisille se keskusteleminen näköjään on aikalailla vaikeampaa kuin toisille ja toisilla se pätemisen tarve vaan on niin kova, että...

Mulla ei ole kokemusta kuin Briteissä asumisesta ja siellä enemmänkin pidettiin suomalaisia (varmaan kaikkia pohjoismaalaisia) eksoottisina (ihailtiin vaaleita hiuksia ja hauskan kuuloisia nimiä&kieltä) ja ahkerina työntekijöinä (itsestäni tuntuu, että suomalaiset vaan ovat niin kilttejä, ja toki myös työmoraaliltaan hyviä, etteivät kehtaa kieltäytyä tai lusmuilla niinkuin sikäläiset). Eli sieltä ainakin tosi positiiviset kokemukset sen suhteen.

Eikun vaan hyvää kevättä kaikille, täytyy ryhtyä miettimään ketä sitä äänestää, kun on tämmönen tyhmä, käsitöitä tekevä kotiäiti, joka ei mitään mistään ymmärrä... ;) Kiitos Johanna, antoi ajattelemisen aihetta ja potkua taas pitkäksi aikaa. Ja nauti lomastasi!

Kata

En ymmärrä, miksi politiikasta on tehty joku "tavallisen" ihmisen yläpuolella oleva asia. Politiikka käsittelee jokapäiväisiä yhteiskunnallisia asioita, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin. Kyllä muutkin kuin poliitikot tai asiantuntijat voivat esittää mielipiteensä. Toivoisin myös, ettet yleistä ajatuksiasi oikeiston"ajatuksiksi. Oikeistolaisetkaan eivät kannata tuloerojen kasvua. Täällä yksi "oikestolainen liberaali", joka on sitä mieltä, että huonompi osaista tulee huolehtia. Suurituloisten tulot eivät toki ole köyhiltä pois eikä rikkaita pidä syyttää saavutuksistaan. Aina asiat eivät kuitenkaan mene niin kuin suunnittelee ja välillä sitä tarvitsee yhteiskunnan apua. Tällöin on kaikkien etu, että apua annetaan tarvitseville.
Eikä Johanna muutenkaan mitään faktoja (lukuja yms.) edes yrittänytkään esittää. Hän esitti mielipiteensä siitä, miten näkee luokkaerot Suomessa ja Norjassa.

Onnellinen vaimo

Tuokin on kyllä niin totta, ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Ja tosiaan, tässä miesvaltaisessa yhteiskunnassa ei enää naisten kannattaisi toisiaan vastaan sotia, vaan olla toistensa tukena, niin kuin sanoit. No, ainahan voi unelmoida tuollaisesta ja samalla muistaa itse olla solidaarinen toisia naisia kohtaan. :) Hyvää kevättä sinnekin päin!

Tiina

Norjalaisen miehen kanssa kahdeksan vuotta yhdessä olleena ja Etelä-Norjassa (hieman isommassa kaupungissa kuin Kalastajan vaimo) asuneena en ihan allekirjoita kaikkia Johannan näkemyksiä ja mielipiteitä. Oman kokemukseni mukaan norjalaisessa yhteiskunnassa isona ongelmana alkavat olla laittomat siirtolaiset (varsinkin Puolasta), sitä kautta pimeä työvoima, huumeet ja muut alamaailman jutut paljon isommassa mittakaavassa kuin esim. Suomessa. Norjalaiseen kulttuuriin ja työelämään ei ole mitenkään helppo tulla ulkopuolisena, ulkomaalaisena. Näennäisesti ja päällisin puolin näytetään iloista naamaa ja kaikki ok mentaliteettia, mutta monesti takana on kuitenkin eriarvoistamista. Sanoisinko, että norjalaiset ovat mielestäni lähempänä jenkkiläistä kulttuuria kuin esim. suomalaiset tai ruotsalaiset. Minua luullaan monesti ruotsalaiseksi ja olen ikäväkseni joutunut todistamaan (kun ihmiset eivät ole arvanneet minun olevan Suomesta), kuinka suomalaisia haukutaan ja nauretaan norjalaisten keskuudessa; vyölaukku, kossu, valkoinen iho, tennissukat, huono englanti... Nämä edellä mainitut asiat monesti mainitaan kun suomalaisista puhutaan. MUTTA, nämäkin vain muutamia poikkeuksia. Pääosin elämä Norjassa on hyvää ja kivaa :) Kun ihmisten kanssa pääsee tutuiksi niin elämä helpottuu.
PS. Itse olen akateeminen, mieheni ei :D

Mervi fra Ås

Pitkästä aikaa mäkin kommentoin, oon kyl lukenu blogias aina epäsäännöllisen säännöllisesti ;)

tosi hyviä huomioita oot tehny ja viikingin vaimolla kans. Mä oon samaa mieltä teidän kans, varsinkin kun katselee täältä Norjasta käsin tätä maailmaa :) Suomalaisilta puuttuu rentous, kaikki on niin pirun vakavaa, mitään ei sanota pilkesilmäkulmas. Toisaalta sit taas asiat hoidetaan tehokkaasti. Norjalainen taas saattaa naureskella ja ottaa asiat rennosti ja joustaa paljon enempi ku suomalainen.

Mitä noihin kalliisiin autoihin Stavangeris tulee, niin Stavanger tunnetaan Norjas öljypääkaupunkina, joten se näkyy myös katukuvas. Mutta Norjasta yks yleinen huoomio on, että kaikki ostetaan uutena. Kierrätys on täällä paljon pienempää kuin Suomes ja kirpputoreja tosi paljon vähemmän.

Moni Holmenkollenin vieraani kommentoi just tota perhekeskeisyyttä ja luonnonläheisyyttä. Ja on norjalaisillakin mökkikulttuuri! Mökit on vaan tuntureissa, ei järvien rannalla :)

Oikein ihanaa kevättalvea, ja jatka kirjoittamista mistä aiheesta tahansa, antiikin Kreikassa käytettiin idiootti-nimitystä siitä, joka ei osallistunut julkiseen elämään, eli mm. poliittisiin keskusteluihin.. kukas sitä nyt idiootti haluais olla ;) eli anna tulla vaan politiikkaakin, demokratia on sitä, että asioista keskustellaan ja sananvapaus sitä, että kaikilla on oikeus sanoa oma mielipiteensä :)

Muuten teillä siellä etelässä ollaan paljon edellä, täällä tulee just nyt lunta! Mutta en sen puolesta kaipaa etelään, pääseehän siellä aina käymään, kuten Suomessakin :)

Suvi

Hei Onnellinen vaimo!

Taisin kärjistää ja yleistää hieman liikaa, olen pahoillani! Olen valitettavasti joutunut keskusteluihin joissa
äidit pullistelevat toinen toisensa jâlkeen tuon tapaisella materialla ja katsoivat hieman kieroon niitä joilla ei tiettyä merkkiä ollut. En ole siis mitenkään merkkivastainen, siitä ei ollut kyse.
Tuli mieleen vertaus autoista miehillä egon kiillottamiseen. Oli jotenkin niin ikävää että naiset olivat niin toisiaan vastaan kun voisivat tukea toisiaan. Äitiydessä kun olisi niin paljon ihanaa jaettavaa.
Jotenkin paistoi sellainen yltäkylläisyys ettei enää uskalleta liikkua suuntaan tai toiseen sen menettâmisen pelossa. Naristaan vaan vaikka asiat ovat hitsin hyvin. En oikein osaa selittää sen paremmin.
Kivaa kevättä sinne Suomeen!

Blokki

Pakko kommentoida vaikka tuo ei minulle kuulukaan.

hanna hyvä, tuo edellä oleva on keskustelua. Hayfever esitti kommentin, johon kalastajanvaimo asiallisesti vastasi. Kukaan ei tuossa esittänyt olevansa oikeassa tai väärässä. Siinä esitettiin näkökulmia, mielipiteitä. Keskusteltiin sivistyneesti. Asioista voi olla myös erimieltä ilman, että toinen on automaattisesti väärässä.

hanna

Etkö sä pysty myöntämään olevasi joskus väärässä? Aina kun joku kyseenalaistaa jotain, niin seliseliseli.

kalastajanvaimo

Totta -meidän kaupungin pienuus vaikuttaa ihan varmasti mun havaintoihin ja tottumuksiin! Enkä toki väitä etteikö Norjassakin olisi luokkaeroja ihan samaan tapaan kuin Suomessakin, mutta se mikä Suomessa pisti silmään, ja mitä lahinnä tarkoitinkin, on tuo "luokkakuntien" riitely ja erottelu, mikä varmaan nyt vaalien alla on vielä mediassa korostunut. Huh miten pitkä lause, toivottavasti sai selvää :D
Kaikesta huolimatta olen Norjassa törmänyt (kaupungin koosta riippumatta) pehmeämpään jaottelun ja ennenkaikkea pienempään suunsoittoon tästä aiheesta. Ihmisiä ei niin tunnu vaivaavan ja kiinostavan kuka on köyhä ja kuka rikas, mikä voisi kivasti vapauttaa ilmapiiriä.. :)

Blokki

Mielestäni kyse ei ollutkaan siitä, ettei kritisoida saisi. Vaan siitä, että näistä asioista ei saisi keskustella ilman oikeaa korkeakoulutkintoa. Mulle on tullut sun kommenteista sellainen kuva, että kenenkään muun kuin akateemisen tai oikean tutkinnon omaavan ei kannata puhua politiikasta, koska siinä on riskinä termien väärinkäyttö.
Lainaus ensimmäisestä kommentistasi: "...Tuo yhteiskuntaluokka-asia. Vai tarkoititko tuloeroja? Alkuunkin tais sulla jo mennä käsitteet väärin? Ei ehkä kannata julistaa asioita kovin suurina totuuksina, jossei niistä oikein mitään tiedä tai ymmärrä... Ihan ystäväisesti kehottaisin sun keskittyvän enemän käsitöihin ja perheenemännän puuhiin. Tuo yhteiskuntapolitiikka kun vaikuttaisi olevan sule turhan vieras bogiaihe."

Luoja paratkoon miten vaarallista on, jos ihmiset keskustelevat ja pohtivat asioista joista eivät täysin kaikkea tiedä! Siinähän voi vielä oppia vastapuolelta. Keskustelun saa myös hyvin tapettua kommentoimalla nenän vartta pitkin ja yrittämällä laittaa toinen ns. ruotuun sen perusteella, että hänellä ei ole asiaankuuluvaa (?) koulutusta. Se jos mikä on ahdasmielisyyttä ja kertoo kyllä enemmän sinusta kuin toisesta osapuolesta.

Kärjistäen: Voinko äänestää eduskuntavaaleissa, koska en ole VTM enkä taatusti ymmärrä kaikkea politiikan taustalla?

pikkusisko

Wau mikä postaus! Blogiasi olen lukenut jo pitkään, mutta harvoin täällä kommentoin. Nyt täytyy tehdä poikkeus, kun postauksesi sykähdytti toden teolla.

Huomiosi niin suomalaisten luonteesta kuin superfood-villityksestä on osuva. Itsekin kyllä PYRIN syömään mahdollisimman "terveellisesti" (se nyt näköjään on venyvä käsite), en karsasta rasvaa, syön vihanneksia ja syön maalaisjärjellä, en atomitasolla. En voi kuin ihmetellä superfoodien ympärille syntynyttä skeneä, jossa kovimmat tyypit syövät kasviplanktonia ja juovat tinktuuroita. Jokainen taaplaa tyylillään, mutta kun me kuuliaat suomalaiset olemme nyt ristitulessa, syödäkkö rasvaa, raakaruokaa, superfoodia vai pärjääkö ihan valoenergialla? :D Ei ihme, että melankolisuus kukoistaa, kun ruokailustakin tehdään ydinfysiikkaa! Itsekin kyllä käytän muutamia "supertuotteita", etten niitä sinänsä tässä mollaa, lähinnä sitä hypetystä siinä ympärillä.

Mutta edelleen, kiitos tästä ja koko ihanasta blogistasi! Piristät päivääni aina postauksellasi! Ihanaa keväänodotusta, valoa ja iloa!

DI

Ottaisin uusiksi. Tällä torikokouksella on sulle paljon annettavaa, avaa sydämesi. Oot hyvä ilman oppiarvoakin!

Kannattaa opetella kohdistamaan kritiikki "ihan oikeasti" asiaan eikä henkilöön. Kannattaa miettiä, mitä ja miksi haluaa kritisoida. Kun oppii tunnistamaan motiivinsa ja ilmaisemaan asiansa selvästi mutta ystävällisesti, tulee kuulluksi. Kuulluksihan säkin haluat tulla, etkä vaan puhua? Eriävän mielipiteen voi ilmaista, mutta tavalla millä sen tekee on paljon väliä. Ei se ole vaan tyhmyyttä jos ei ota mitä tahansa haukkuja vastaan, ihminen on tunteva olento ja saa olla. Kun kritiikin takaa huokuu viesti "välitän sinusta", on helppoa kuunnella, mitä on asiana.

DI

Ottaisin uusiksi. Tällä torikokouksella on sulle paljon annettavaa, avaa sydämesi. Oot hyvä ilman oppiarvoakin!

DI

Juu ironia on haasteellista, haasteellisempaa käyttäjälle kuin kuulijalle. Koska ironiassa huumorin ja kettuilun välinen raja on kuin veteen piirretty viiva, pitää tuntea itsensä ja kuulijansa ennen siihen ryhtymistä. Noh, aina ei voi onnistua.. mutta kun on varma hyvistä motiiveistaan, kannattaa silti yrittää ;)

DI

Kuules nyt akateemikko, ei tarvitse olla akateemikko ymmärtääkseen, että esim lauseessa "Ihan ystäväisesti kehottaisin sun keskittyvän enemän käsitöihin ja perheenemännän puuhiin." ei ole mitään ystävällistä. Sillä ei ollut myöskään mitään tekemistä sun tietopohjan tai pätevyyden kanssa, se oli ihan puhdasta v***uilua. Samainen asenne kyllä paistoi kirjoituksestasi muutenkin. Jostain syystä ihmiset ei oo niin tyhmiä kuin ilmeisesti haluaisit luulla.. kyllä normaaliälyinen pystyy erottamaan, milloin puheen tai tekstin asiasisältö (esimerkiksi käsitteiden määrittely, poliittisen näkemyksen ilmaiseminen tms) on varsinainen kirjoittamisen syy ja milloin se on vain tikarin iskua peittelevä tekohymy. Suureksi kysymykseksi jää se, mikä luo tarpeen ilkeillä. Toki akateemisiin piireihin mahtuu paljonkin (piilo)v***uilua, että ei tuossa opettavaisessa kirjoitelmassasi sinänsä mitään ainutlaatuista ollut. Kirjoitustapasi ei kuitenkaan vaikuttanut kovin vakuuttavalta, netissähän on helppoa esittäytyä maisterina, tohtorina tai minä nyt haluaa. Itse en usko, että olet mitä sanot. Tämän tarkoitus oli olla suora ja kaunistelematon sekä ilmaista ärtymystä. Uskon kuitenkin, että voit oppia puhumaan tärkeistä asioista ja jättämään piilomotiivit pois (tai ilmaisemaan ne suoraan), eli keskustelemaan rakentavasti ja ihan oikeasti ystävällisesti, jos vain haluat.

Hayfever

Allekirjoitan kyllä Johanna kaiken mitä sanot suomalaisista, mutta tuosta Norjan luokkaerottomuudesta en tiedä. Olen siitä onnekas, että pääsen Norjassa nauttimaan sekä pienen kylän, että Oslon menosta. Ja eroja löytyy!

Täällä Oslossa luokkaerot ovat todella alleviivattuina ja luulenpa, että kotikyläsi koko vaikuttaa tuohon mielipiteeseen.

Muuten vaan vaimo

Kirjoittajan teksti ei millään tavalla osoita tietämättömyyttä, vaan kertoo Johannann oman mielipiteen ja näkemyksen asiasta. Ja joka tapauksessa yhden tekstin perusteella on aika paksua luokitella ketään tietämättömäksi ja samalla korostaa omaa tietämystään. Antaa ainoastaan erittäin sivistymättömän kuvan.

Johannan blogista tykkään minäkin ja tämä onkin eka kerta ikinä kun kommentoin. Aurinkoista kevättä!

DI:n vaimo

Hmm...Kommentoin tuossa kirjoittajan tietämättömyyttä. Ja kas, se oli väärin. Minusta ainakin olisi hurjaa, jos en mitään osaisi kaiken opiskelujeni jälkeen sanoa! Perehtyneisyyteni suhteessa kirjoittajaan ärsytti. Ettekai te tosiaan ole sitä mieltä, että kirjoittaja on kaikkien alojen ykkösasiantuntija? Huh!

Ihan pieneksi pohdittavaksi antaisin tässä luokkakysymyksessä vaikka sen, että mitä merkitsee se, että tässä maassa ihan kuka vain, lähtökohdista riippumatta, voi valita ammattinsa, koulutuksensa ja asemansa. Eli luokkansa. Ei tarvitse kovin kauaksi kurkottaa, kun muualla se riippuu isän lompakon paksuudesta. Tämä "luokkaretkeilyn helppous" on juuri yksi luokkayhteiskunnan vahvuutta määrittelevistä keskeisistä tekijöistä.

Mutta nyt jätän tämän torikokouksen, koska sillä ei ole minulle juuri mitään annettavaa.

Niin, kaikki kirjoittajaa kritisoivat kommentit leimataan täällä kateudeksi. Miten tämä teoria käyttäytyy, kun kritisoijaa kritisoidaan?

Suvi

Kiitos Kaisa!
Olen välillä vieläkin "ressaantunut" suvun paineista siitä että pitää olla "sitä ja tätä että olis jotain" vaikka olenkin ottanut vâlimatkaa. Tavoitteenani on vapautua tuosta kaikesta vaikka en ihan minimalisti olekaan ja saatan saada mielihyvää jostain ostoksesta. Tuo kaikki vaan on niin turhaa, stressi siis siitä että mitä muut haluavat sinun olevan. Ollaan sitä miltä parhaimmalta tuntuu!

MissuS

Hyvä kirjoitus :)

Samoja juttuja itselläkin ulkosuomalaisena mielessä. Hyvin usein ihmiset kysyvät multa samoja kysymyksiä mutta en oikein ole edes ajatellut asioita....Niin harvoin muistan edes että olen ulkomaalainen täällä tai että en asukaan Suomessa....:D

RV

Hei, kommentoin ensimmäistä kertaa, tähän mennessä olen pitänyt blogiasi hauskana ja kepeänä luettavana (pelkästään positiivisessa mielessä) mutta tämä kirjoitus liikutti todella! Ehkä siksi että olen itsekin asunut ulkomailla, tunnistin todella mitä sanoit suomalaisista, ja slaavilaisuus tulisi nähdä nimenomaan kulttuurin rikkautena ja riemuna, ei masentavana venäläisyytenä kuten hyvin vahvasti Kaakkois-Suomessa tehdään. Ja miten kauniisti sanottu että täytyy ikävöidä jotta muistaa miltä rakastaminen tuntuu, mieheni työskentelee ulkomailla! Terkkuja kaikelle muulle kuin kuin yksinkertaiselle suomalaiselle!

Viikingin vaimo

Minäkin asun Norjassa ja olen tehnyt aivan samanlaisia havaintoja suomalaisten ja norjalaisten eroista.

Suomessa kaikki on niin tehokasta ja paukutellaan henkseleitä hienolla koulusysteemillä - joka siis tuottaa lapsukaisia, jotka osaavat vastata oikein kokeissa. Kun koulu loppuu, käy huonosti ja seurauksena on tuhoton määrä "systeemin ulkopuolelle" jääneitä nuoria, työttömiä, pahoinvoivia ihmisiä ja syrjäytyneitä nuoria aikuisia. Samaa ilmiötä ei ole Norjassa.

Ja mitä tulee ruokaan, on aivan totta että Suomessa light-tuotteiden vouhotus on aivan uskomattomalla tasolla. Norjassa täysmaidossa on rasvaa 3,9 %, kevytmajoneesissa muistaakseni yli 40 % ja ruokakermassa 17 %. Rasvatonta maitoa kyllä löytyy, mutta ei kevyempää majoneesia tai ruokakermaa. Silti porukka voi hyvin eikä paisu kuin pullataikina.

Avuliaisuus, sitä suomalaisissa ei juurikaan taida olla. Suomessa kun tuntuu olevan sellainen perinne, että voittaja on se, joka tarvitsee muita ihmisiä kaikkein vähiten - siis ei pyydä apua, vaan selviää aina yksin. Tai turvautuu Suureen ja Anonyymiin Systeemiin. Norjassa ihmiset oikeasti tarjoaa apuaan, ihan pienissa arkisissa asioissa. Siihen on meikäläiselläkin ollut todella opettelemista - että ihan uskaltaa ottaa vastaan apua ilman, että joku luulee minua heikoksi luuseriksi!

Sekin on täällä ihanaa, että lapset ja perhe-elämä on jotenkin inhimillisempää. Lapset ovat mukana urheilutapahtumissa, retkillä, ravintoloissa ja milloin missäkin. Sosiaalisissa menoissa. Suomessa lapset ovat kuin kiviriippa vanhempiensa jaloissa. Ja perhe-elämää todella arvostetaan - perheet viettävät yhdessä huimasti enemmän aikaa kuin Suomessa. Edelleen, Suomessa ihmiset ovat vieraantuneet toisistaan. Ja luonnosta. On kummallista, miksi suomalaiset enää kokevat olevansa luonnonläheistä kansaa, koska eihän siellä kukaan edes nauti luonnosta - ja jos nauttii, se on harvinainen tapaus! Täällä ihmiset ovat ulkoilmaihmisiä ja aktiivisia sellaisia. Luonnossa oleminen ei ole vain jotakin huuhaata kansallisessa identiteetissä.

Ei ollut tarkoitus haukkua suomalaisia, mutta nämä nyt tulivat ensimmäisinä asioina mieleen. :) On Suomessakin paljon hyvää, esim. suomalainen design.

NinaR

Yksi ärsyttävimmistä piirteistä, joita olen huomannut nimenomaan meissä finskeissä on se, että mistään ei saa olla ylpeä ja onnellinen. Heti kun ilmoittaa esimerkiksi lapsensa kirjoittaneen kuusi laudaturia tai itse saaneensa ylennyksen, niin heti on jonkun kateellisen mielestä hirveän iso ego ja haisee omakehu. Jestas.

Se kel onni on, se onnen kätkeköön, ja paskat sanon minä....

Tiina

Minä olen kyllä eri mieltä tuosta luonnonläheisyydestä. Kyllä suomalaiset ovat aina olleet esimerkiksi kovia mökkeilemään. Ehkä se luonnosta nauttiminen on täällä vain sellaista rauhallisempaa ja rennompaa, ei niin aktiivista ja liikunnallista. Suomalaiset ovat muuten niin kovia suorittamaan, että luonto toimii henkireikänä. Luontoon ei mennä suorittamaan ulkoliikuntaa vaan ollaan hiljaisuudessa. Yleensä luonnonläheiset suomalaiset eivät myöskään pidä hiljaisista hiihtoharrastuksistaan kovin suurta meteliä.

Harriet

Puhuit täyttä asiaa. Ja kiva kun nostit mainitsemisia juttuja esille vaikka niitä sinulta usein kysellään. On hassua miksi me suomalaiset emme osaa rentoutua aidolla tavalla, ja nauttia perheestä sekä perinteisistä asioista.

Oletkos seurannut lääkäri Antti Heikkilän blogia? (www.anttiheikkila.com) Hän yrittää takoa jonkinlaista järkeä meidän suomalaisten päähän niin ravinnon kuin muidenkin asioiden suhteen.

Inga

Olen täysin samaa mieltä NinaR:n kanssa! Itse olen saksalainen ja kyllä on pahoja katseita sadellut kun on kehunut kuinka hyvin joku asia elämässä on mennyt. Minusta se on hivenen surullista, ettei ihmiselle suoda onnellisuutta tai vaikka suotaiskin niin sitä ei saa näyttää.
Muuten kyllä rakastan Suomea yli kaiken ja esim. koulujärjestelmä on niin sata kerta parempi kuin Saksassa!
Mutta sais se kevät jo tännekin pikkuhiljaa saapua...:)

Jyvä

Minustakin tuo "pätevyyteen pyrkiminen" ja sellainen paljastumisen pelko on ihan suomalaisten juttu. Kyllä sen on pakko juontua jostain (esi)historiasta, liekö mennyt geeneihin saakka, se sellainen häpeä. Siitä saan usein itseni kiinni, ja yritän kouluttautua siitä irti :D Häpeän häpeääni, tai jotain semmosta..

anja

vai slaavilaista melankolisuutta, heh. Mulla oli aikoinaan venäläinen au pair tyttö joka oli meidän perheen kanssa suomalaisissa maalaishäissä. Hän kommentoi, että olipa HELVETIN tylsät häät, että Venäjällä hautajaisissakin on paljon parempi meininki ja olin kyllä ihan samaa mieltä hänen kanssaan...

Elisabeth

Kivoja mietteitä, olen aika lailla samaa mieltä! Ja Viikingin vaimon ajatukset allekirjoitan täysin!

Hah, hauska tuo zumbajuttu :)

Mama loves heels

Olen pitänyt blogistasi siitä asti, kun sen löysin täältä Indiedaysista muiden joukosta! Tykkäsin varsinkin tästä postauksesta, kun Suomesta poismuutto on käsillä alkukesästä, muutamme Saksaan, pienet kaksosemme, mies ja minä. Tykkään siitä, kuinka positiivisesti kirjoitat elämästäsi (ei niistä mälsistä päivistä tarvikaan kirjoittaa ;)) siellä Norjassa. Tulen jotenkin entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä miksen sitten minäkin viihtyisi, tai meidän perhe, Suomenrajojen ulkopuolella. Sama elämä, mutta vähän eri paikassa. Suomen ja suomalaisuuden varmasti kokee todella toisella tapaa, kun ensin on asuttu hieman poissa.

Kahden maan asukas

Todella hyvä juttu, kiitos tästä ajatuksia herättävästä postauksesta! Asun pysyvästi ulkomailla, ja joka kesä käyn Suomessa, joskus vietän jopa koko kesän siellä. Jotenkin sitä on alkanut näkemään Suomen jonkinlaisena onnelana, mutta tiedän, että se on vain ulkosuomalaisen kaipuuta kaikkeen positiiviseen mitä Suomeen liittyy. Luonto, sukulaiset, suomalaiset perinteet, ruoka jne.

Olen myös tullut huomaamaan tämän suomalaisten ihmeellisen terveysvouhotuksen, se on mennyt jotenkin kiihkeäksi ja intohimoiseksi, enkä ole ihan perillä siitä, mitä sillä loppujen lopuksi haetaan. Siihen liittyy myös toisten syyllistäminen ja kyttääminen, ainakin sen kuvan saa kun lukee suomalaisia lehtiä.

Muutenkin suomalaisia lehtiä lukiessa saa varmasti itsensä ahdistumaan, kaikki uutisointi on negatiivissävyttiestä, liittyi se uutinen sitten ihan mihin tahansa. Ihmisille on kai syntynyt kuva, että omaa elämä on vain negatiivisia asioita täynnä eikä oikein mikään asia ole omissa käsissä (asuntolaina, työn menettämisen pelko, kasvattaako lapset "oikein" jne.). Ihmiset ovat kadottaneet kyvyn elää tässä päivässä, eletään vähän kuin jossakin pelkotilassa. Jotenkin tuntuu, että suomalainen systeemi on kova ihmiselle, ja jotenkin on kadonnut kaikki inhimillisyys ja armo.

Emppu

Hyviä mietteitä ja varmasti aivan totta! Juuri tällaista ravistelua kansanluonteesta me tarvitsemme. Suomalaiset taitaa olla aika kontrollifriikkiä kansaa, kun aina pitää suorittaa, olla parhaita ja syödin prikulleen oikein luomua ja superfoodia. Voitaiskos me vaan ottaa iisisti ja onnellisia, niin asiat sujuisivat varmasti paljon paremmin kuin jatkuvalla suorittamisella?

Anu

Hei
Tätä oli mielenkiintoista lukea. Hymyilemisestä, valoisuudesta ja avuliaisuudesta tuli heti mieleeni viime syksy, kun palasin kolmen vuoden äitiys- ja hoitovapaalta työelämään. Sain opettajanhuoneessa (töissä lukiossa opena ja opona) kuulla kollegalta, että olen liian kiltti. Että ei sillä tavalla TARVITSE käyttäytyä (olin siis tarjonnut apuani opiskelijalle, jolla oli ongelma opintojen suhteen). Jäin miettimään, että miksiköhän sellainen ihan perusavuliaisuus ja tavallinen valoisuus on niin aliarvostettua meikäläisittäin?

DI:n vaimo

Hmm. Itse valtiotieteiijänä jäin hieman ihmettelemään viimeistä kappaletta. Tuo yhteiskuntaluokka-asia. Vai tarkoititko vain tuloeroja? Alkuunkin tais sulla jo mennä käsitteet väärin? Ei ehkä kannata julistaa asioita kovin suurina totuuksina, jossei niistä oikein mitään tiedä tai ymmärrä. Tekee hieman hassun vaikuteman.

Lyhyesti.
Ensinnäkin Suomi ei ole millään mittarilla perinteinen luokkayhteiskunta. Jos siitä haluat varman esimerkin, niin suuntaa katse vaikka Brittien saarille. Siellä hoitaja ja lääkäri ei edes päivää toisilleen vapaa-ajalla sano, koska he elävät ihan eri maailmoissaan ja luokissaan.
Toiseksi. Jos tarkoititkin tuloeroja, niin tuloerot, vaikkakin ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa, ovat kuitekin täällä maailman pienimpiä. Se sun Norjakin kiilaa lujaa ohi!
Ja lopuksi. Noihin nenänvarsi ja herrojenhaukkumisiin en viitsi ottaa edes kantaa. Annan vain ohjeen, ettei kannata yeistää niin herkästi. Toripuheet kannattaa kyseenalaistaa aina.

Ihan ystäväisesti kehottaisin sun keskittyvän enemän käsitöihin ja perheenemännän puuhiin. Tuo yhteiskuntapoitiikka kun vaikuttaisi olevan sule turhan vieras bogiaihe.

-

Jos joku laittaa nikikseen 'DI:n vaimo', niin jo siinä näkyy selkeästi se, miten me luokittelemme ihmisiä. Outoa, jos et muka sitä ole itse huomannut.

Itse olen huomannut tätä ihan liikaakin, etenkin siellä sairaalassa. Sairaanhoitajat ja lääkärit vielä jotenkin voivat olla tekemisissä toistensa kanssa, mutta auta armias jos lähihoitaja tai siivooja erehtyy liikaa tutustumaan esimerkiksi lääkäriin. Entisenä sairaalahuoltajana (18-kesäisenä olin niin sosiaalinen, että lääkäreillä meni sormi kahvipöydässä suuhun, kun siivooja sanoo heille jotain) ja nykyisenä sairaanhoitajana tämän näkee hyvin selvästi.

Ihmiset arvostelevat toisiaan sen mukaan, mitä he tekevät ja millaisesta taustasta ovat kotoisin. Lukiolaiset pitävät ammattikoululaisia alempi arvoisina, yliopistolaiset ammattikorkeakoululaisia (etenkin DI:t AMK-tasoisia insinöörejä), sairaanhoitajat lähihoitajia jnejnejne.

Ja loppuun on pakko mainita että yleistän, mutta yleistys on yksi vaikutuksen keinoista ja olisi hyvin, hyvin vaikea sanoa koskaan mitään, jos ei koskaan yleistäisi mitään.

Helmi

Nyt on kyllä pakko kommentoida, vaikka yleensä en blogeja kommentoikaan (anteeksi vaan :)

DI:n vaimo erittäin hyvin summasi sen, mitä Kalastajan vaimo varmaan tarkoitti sillä, että täällä pitää olla niin helkkarin pätevä ja asiantunteva kommentoidakseen yhtään mitään. Näin johtamistieteilijänä, historioitsijana, filosofian maisterina, humanististen tieteiden kandina ja uimamaisterina pidän tässä esitettyjä huomioita erittäin hyvinä ja itselleni jopa avartavina.
Ja vaikka yhteiskunnan eriarvoisuus on täällä verrattuna moneen muuhun paikkaan aika pientä, niin tuskinpa kukaan pystyy kieltämään sitä, etteikö se olisi koko ajan kasvussa. Tämä pätemisen kulttuuri, jossa vaiennetaan kaikki "maallikkoäänet", koska tilastot/vertailut/tutkimukset sanoo, ettei ihmisten arkikokemukset voi olla totta, ei mitenkään ilmapiiriä paranna.

Kiitos ihanan positiivisesta blogista, jota on ilo lukea. Minä tykkään myös näistä syvällisemmistäkin postauksista ;) Perheenemäntäkin saa (ja pitääkin) havainnoida ja analysoida ympäröivää maailmaa käsitöiden ohella...

Hanna

Kirjoitit hyvin, olen aivan samaa mieltä. Myös yhteiskuntaluokista. Lisäksi kirjoitit maltillisesti ja kohteliaasti, et arvostellen vaan ymmärtäen.

DI

Hei muija, kotio puoskaroimaan. Tiskit on tiskaamatta.. tais ny mennä ittelläs yläaste ja yliopisto sekasin, mutta ootsä vaan niin söpö tärkeilevänä <3

Ps. Anteeksi vaan K.V. tuo emännän ilkeilevä postaus, se jäi eilen toiseksi kun ratkottiin kilpaa sudokuja.

Niina

Oumai. Johanna törkkäsit muurahaispesään ja hyvä niin!

Tunnistan itsestäni TÄYSIN ton luokkayhteiskunta ajattelun ja en voi sanoa olevani mitenkään ylpeä siitä.
Mun mies kutsuu mua kiusallaan porvariksi ja se on niin totta. Ja toi junttiuden pelko tässä kansakunnassa on niin totta. Oon nykyisisissä jatko-opiskeluissa huomannut myös sen, että pitää olla niin über teoriatietoinen vaikka
tosiasiassa elää hyvin kaukana ihmisten sosiokulttuurisesta todellisuudesta ja vaadittaisiin enemmänkin sitä paljon puhuttua hiljaista tietoa.

Melankolisuus, vaatimattomuus, karskilla yleistyksellä, totta! Ite oon yrittänyt puhua maalaisjärkeä tuohon ruokailuun, tai lähinnä noiden paholaisen keksintöjen makeutusaineiden ja light-tuotteiden + miljoonien lisäaineiden välttämisestä, mutta oon saanut vähättelyä osakseni asiasta. Luin viime kesänä yhden keittokirjan http://wsoy.fi/yk/products/show/80934 joka valaisti mut.

Kiiitos (^_^)

Haiha

Tulkitsin tekstisi lopun yksinkertaisesti niin, että olet huolestunut et ehkä niinkään pelkästä tuloerojen kasvusta vaan siitä, miten osalla kansalaisista menee aina vain paremmin ja osalla taas aina vain huonommin. Tämähän on totisinta totta, valitettavasti. Asia surettaa ainakin itseäni valtavasti. (Hih, pakko sanoa loppuun, että toivoisin DI:n vaimon opettelevan kirjoittamaan hieman paremmin, jos niin kovin mielellään neuvojaan jakelee...)

Leena

Usein blogiasi lukeva, mutta äärimmäisen harvoin kommentoivakin päätti avata sanaisen arkkunsa ja kiittää erittäin hyvästä, pohdiskelevasta kirjoituksesta. Laittoi oikein mietityttämään ja hetken mietittyäni olen kyllä valmis allekirjoittamaan sen, mitä kirjoitit. :)

reissuLene

Hih, mua nauratti kun italialainen poikaystäväni seurasi tätä suomalaista ruokakulttuuria ja kommentoi "siis te haluatte maitoa ja jogurttia, jossa ei ole rasvaa, te syötte voita joka ei ole voita, teidän ruoassa ei ole suolaa... MUTTA te syötte sit karkkia, suklaata ja sipsiä täydentääksenne sen rasvan ja sokerin saannin?"

Suomessa on myös tapana kommentoida ruokaa joka aterialla "ohhoh, tulipas taas syötyä epäterveellisesti" TAI "no nyt ainakin syötiin terveellisesti"...ehkä tällainen liian tiedostava asenne luo sitä stressiä siitä ruoasta..?

Tuohon metsä/ulkoilma keskusteluun lisätäkseni. Mun mielestä tämä "suomalainen luonto keskeisyys" on sitä että kaipaamme omaa tilaa olla rauhassa. Momeen muuhun kansallisuuteen verraten me osaamme nauttia siitä että mökillä vaan ollaan, eikä tarvitse tehdäkään mitään erityistä. (verraten esim italialaisiin: mökkeily on kivaa, VAIN jos pääsee vähintään kerran päivässä ihmisten ilmoille....)

Onko ulkona liikkuminen ja luontokeskeisyys kilpailun aiheita, että kuka tekee eniten, useiten ja parhaiten?
Ja sitä voi myöskin miettiä että miksi joku ei osaa ja halua olla rauhassa itsekseen myös siellä luonnossa, kun siitäkin tulee suorittamista. Jos ei ole sinut itsensä kanssa, eikä uskalla vaan olla, niin parempihan se on kiireessä suhata ja harrastaa ettei tarttekkaa miettiä et mitä siellä pinnan alla piilee :)

Pee

Mä olen aina halunnut olla uimamaisteri, se olisi niin hienoa :D Mutta siis komppaan, täysin samaa mieltä!

Mymmeli

Hehe :) Hauska kirjoitus, vaikken yleensä kansallisten strereotyyppien päälle välitäkään :)

Laulujen sanojen melankolisuus osui ja upposi! Vuosia sitten automatkalla käänsimme indonesialaiselle vieraallemme radiosta tulevien laulujen sanoja: "olen niiiiin onneton, ei autossani ole edes nastoja talvella" tai jopa hilpeän kuuloinen suomenruotsalaisrallatus: " kesä on lyhyt ja siitäkin suurin osa sataa :D"...kyllä oli nauramista kun käännettiin sanoja englanniksi :D Silloin vasta tajusi tuon...

Ja voisin nyt heitellä oman tittelin turvin toisena valtiotieteiden maisterina DI:n vaimolle (ja näin samalla oikeuttaa oman argumentointi ja pätevyyteni), että kyllä Suomessakin on yhteiskuntaluokkia. Niistä puhuminen on vain ollut tabu, tieteenkin piirissä. Toki yhteiskuntaluokat ovat erilaisia historiallisesti ja kulttuurisesti kuin esimerkiksi Briteissä...mutta luokat silti ovat olemassa. Eikä ero typisty pelkkään varallisuuteen tai tuloeroihin. Yhteiskuntatieteissä onkin uusi "luokkabuumi" - luokkatutkimuksia tipahtelee kuin sieniä sateella, etenkin sosiologiassa. Suosittelen lämpimästi kaikille niihin tutustumista, jos siis on luokkaeroista kiinnostunut.

Kiitos hauskasta ja kauniista blogista. Ja tottahan toki yhteiskunnallisista asioista saa puhua ilman tutkintoa tai titteliä! Mitä demokratiaa se muuten olisi, tai keskustelua. Huh ja hih :)

DIn vaimo

Pakko vielä kommentoida, vaikkei tämä nyt ihan paras foorumi yhteiskuntapoliittiselle keskustelulle olekaan. Olen pahoillani, etten ole bloginkirjoittajan kanssa samaa mieltä. Se tässä nyt tuntuu eniten muita lukijoita hiertävän. Kannattaa kuitenkin perehtyä asiaan oikeasti, jos se kiinnostaa. Politiikka on mainio harrastus!

Niin, ja ehkä näkemyksiä erottaa myös se, että olen aatteiltani ja arvoiltani oikealla. Kirjoittajan demarihenkisyys ei siten myöskään näissä teksteissä kolahda , tämän jo mainitsemani ammattitasoisen keskustelutason puutteen lisäksi.

Zoe

Hyvähän se vaan on, että herättää keskustelua ja ajatuksia. Blogisi on tonttisi, joten jatkossakin samaan malliin vaan, oli siitä sitten joku ihan mitä mieltä hyvänsä.

Olen samaa mieltä kanssasi kovin monesta kirjoittamastasi huomiosta, mutta erityisesti Suomalaisten avuliaisuudesta ja hymyilystä kadulla. Väkisinkin luulen vastaantulijan hymyn tarkoittavan, että naamassani, vaatteissani tms on jotakin vialla/hassusti, vaikka sehän voi vaan olla ihan ystävällisesti hymyilevä ihminen ilman sen kummempia. Tai ainakin uskon näin olevan, sillä niin monta kertaa olen nurkan takana heti tarkastanut, eikä ole unhtunut ripsarit toisesta silmästä tai ollut takki "juopon napilla".. heh

Kiitos ihanasta blogistasi ja kauniista kuvistasi, sekä mukavaa kevään odotusta!

Kirsi

Hyvä kirjoitus. Siinä tosiaan kiteytyi monta suomlaisuuteen liittvää ominaisuutta ja haastetta. Asiat näkee usein selkeämmin kun on poissa.

Niina

Hei, ruvettiin sattumalta katsomaan Yle Areenasta mainiota elokuvaa (Kotikatsomo: Maata meren alla) ja on kyllä niin osuva leffa nyt sun kirjoitukseen että! :)

Lensku

Tosi hyvä postaus, antoi paljon ajattelemisen aihetta:) Sä sitten kyllä osaat kiteyttää kaikki jotenkin niin täydelliseksi paketiksi usein näissä teksteissä. Kommentoin harvoin, mutta luen aina!

kalastajanvaimo

Heisan DIn vaimo, mun on aivan pakko vastata vaikken oikeesti ehtiskään ;)
Mietin vaan että oisit mahdollisesti saattanut välttyä koko kommentin kirjoittamiselta, jos olisin kyllin selkeästi muistuttanut vertaavani näkemyksiäni Norjaan. Siellähän nää "luokkaerot" (ei tuloerot vaan ihan siis ne ns. luokat) ovat Suomeakin pienemmät ja siksi Suomen tilanne pisti harmillisesti silmään. Että ois parempi jos mentäis Norjan suntaan kuin mainitsemaasi Brittisuuntaan. Norjassa kun toimii oikein loistavasti vaikkapa tuo mainitsemasi sh-dr -kombo. Ja sh-lh ja vähän vaikka mikä.
Ja huomaan, et sun mielestä ois ihanaa laittaa minutkin lokeroon, eikö? ;) Peheenemäntä- ja käsityöluokkaan ;)
En missään nimessä väitä tietäväni juurikaan mitään yhteiskuntapolitiikasta, enkä muuten tienyt olevani demarikaan kuten tossa alla valistit ;), kunhan kaivoin pari juttua, joissa mielestäni naapurimaat eroavat toisistaan. Lupaan ja vannon, ettei täällä politiikkaa tulla käsittelemään jatkossakaan, huh.

Kukka

Minua häiritsi lähinnä se, että puhuit melko rumasti kirjoittajasta ja nostit itsesi hänen yläpuolelleen. Ei se mitään jos et ole samaa mieltä luokka- tai tuloeroista, mutta koita käyttäytyä. Terv. valtiotieteiden maisteri.

kalastajanvaimo

Joo nimenomaan... noi ruokalujutut.... ihan samaa joskus miettinyt ja varmaan vaikuttaa ruokailusta nauttiville eteläeurooppalaisille tosi oudolta... :D

HeteroMies

Kävin pitkästä aikaa lukasemas mitä tänne kuuluu. Hyvää näyttää kuuluvan.

Kun minä asuin hetken itärajan takana niin suomalaisen tunnisti heti pukeutumis- ja kävelytyylistä. Vaikka näki vain ohimenevän kaverin sekunnin ajan, niin heti tajusin, että tuossa mennöö oma. Me erotaan myös monista muista kansoista siinä, että suostutaan syömään vapaaehtoisesti (jopa maksetaan siitä!) salmiakkia ja lakritsia!

Musiikimaku on todellakin melankolinen. Myönnän, että koen jotkut Lähi-idän joiut melodioltaan hyvinkin kotoisiksi. Ehkä olemmekin turkkilaisten kanssa sukulaiskansa.

Luonteenpiirteistä suomalaisuutta edustaa ehdoton rehellisyys ja luotettavuus. Ainakin näin luullaan ja toivottavasti tämä luulo vain vahvistuu. (Ehkäpä emme olekaan turkkilaisten kanssa sukulaiskanssaa.)

Kyllä suomalaisella nöyryydelläkin voi pitkälle päästä, vaikka monet pitävätkin sitä kansainvälisen uran esteenä. Kyllä se on lopulta vahvuus. Tosin vähän enemmän sitä sangviinisuutta sais meissä suomalaisissa olla.

Kahden maan asukas

Tuosta terveyshysteriasta vielä sen verran, että onko suomalaisilta kadonnut kyky tehdä ruokaa kotona perusraaka-aineista, koska kaupan hyllyt ovat pullollaan eineksiä ja kaikkia pitkälle jalostettu elintarvikkeita ja kevyt sitä kevyt tätä. Mitä on esim. kolmen juuston kerma ja 5 % ruokakerma? Ihmettelen myös sitä kaupan lihaleikkelehyllyä, jossa on sata metriä vakuumiin pakattuja lekkeleitä lisäaineilla höystettynä. No, on siellä varmasti hyviäkin joukossa, jos jaksaa etsiä. Kermasta vielä sen verran, että sopii hyvin kesäiseen mansikkakakkuun

Einekset ovat meidän ruokavaliossa harvinaisia, enpä muista milloin olisin eineksiä ostanut. Kartan myös lisäaineita elintarvikkeissa, joten pyrin tekemään ruuan aina mahd. käsittelemättömistä aineksista, mielellään ostan luomua. Luomu herättää Suomessa monenlaisia tunteita. Luomuruuan kannattajaa pidetään snobbailijana, ja ihmisenä joka maksaa kalliin hinnan huijauksesta. Täällä muualla maailmalla se on arkipäivää ja luomua on hyvin saatavilla, on jopa siihen erikoistuneita kauppoja. Lihaa vähemmän kasviksia runsaasti, ja kasvikset ovat siitä helppo ruoka, että kypsyvät nopeasti arkiruokapöytäänkin.

Shanely

"Norjalaiseen aina sydämellisesti hymyilevään vastaantulijaan tottuneena" hei, päteekö tää Norjaan omaa kotiseutuasi laajemminkin? Itse reissaan välillä työmatkoilla Oslossa ja ainakin niillä visiiteillä katukuva & ihmiset ovat hyvin samanmoisia kuin Helsingissä. Ja ehkä alastanikin johtuen, ei kuitenkaan teknologia ;), fiksuus on myös siellä siinä korkeimmassa kurssissa. Melankolisuuden allekirjoitan täysin ja musta se on ihana piirre, varsinkin rapakon yli suuntaavien työreissujen jälkeen todella nautin siitä ettei tartte aina olla niin "pirtsakka" ;)

jepa

En kyllä tiedä missä Suomessa minä sitten elän, mutta kyllä itse olen ainakin ollut AINA treffeillä ihan vain tutustumassa ja niin on olleet nämä miehetkin. Ja aina välillä tulee juteltua juurikin kaupan kassan yms. kanssa, vaikka itse en edes sosiaalinen tuollaisissa tilanteissa. Ja ihan Helsingissä asun etten missään pienessä kaupungissa ja olen kolmekymppinen, tavallinen nainen. ;)

Ehkä se oma asenne ja ilme vaikuttaa, sillä huomaan, että etenkin silloin kun olen oikein hyvällä tuulella, ihmiset ottavat yllättävän usein kontaktia ja miehet hymyilevät. En edes tajua näitä yleistyksiä "Suomessa sellaista vaan pidetään pinnallisena ja epäaitona, koska oman käsitykseni mukaan valtaosa ihmisistä pitää pientä small talkia ihan normaalina.

Stine

Tiina, asutko tällä hetkellä Suomessa vai Norjassa? Oletko tietoinen Suomen tämän hetkisestä tilanteesta virolaisten siirtotyöläisten vaikutuksesta Suomen rakennusalaan ja sen vaikutuksesta Suomen alamaailman asioihin? Ei Suomikaan ole enää mikään takapajula, vaan huumeita liikkuu paljon ja rahaa pestään monin tavoin. Valitettavasti.

Stine

Hyvä kirjoitus! Se on herättänyt ihanan paljon keskustelua! Toi DI:n vaimo olis tosin voinut jättää kyseenalaiset laukomisensa hieman vähemmälle, kaikkine kirjoitusvirheineen alkoi jo hihityttää hänen kommenttinsa. No, nauru pidentää ikää :)

Kulkukatti

Hienoa pohdiskelua. On rikkaus olla suomalainen, asua ulkomailla ja päästä kokemaan erilaisia kulttuureja omasta takaa.

Minua on myös huvittanut suomalaisten hiljaisuus tai ehkä pikemminkin ujous. Reippaaseen tervehdykseen tulee monesti hämmästyneen tukahtunut vastaus rappukäytävässä, kaupan kassalla tai bussissa. Siinä on samalla jotakin hellyttävää: suomalainen ei halua tunkea liikaa toisen reviirille. Annetaan muille tilaa ja pysytellään mieluummin ingognito eikä hyökätä liian likelle.

Asun itse Italiassa ja täällä touhu on niin kliseisen päinvastaista, että välillä on ikävä suomalaista ujoutta. Eilen viimeksi tunsin oloni epämukavaksi jonottaessani jäätelökojulla, kun takana seisovat naiset olivat koko ajan kosketustuntumassa ja puhuivat tietenkin kovaan ääneen siinä korvan juuressa. Ja sitten vielä loppumetreillä yrittivät etuilla. Täällä mekastetaan yötäpäivää, puhutaan kovaa ja paljon. Keskustassa jalankulkija saa varoa varpaitaan hyökkiviltä Fiateilta, harva osaa englantia saatika muita kieliä ja turistinnäköinen saa yleisesti otettuna tympeää kohtelua.

Ruokapuolta on jännä vertailla. Asuimme myös Saksassa ja siellä, kuten Suomessa, hyllyt pullistelevat erilaisia eineksiä. Italiassa tehdään kotiruoka tuoreista raaka-aineista eikä eineksiä juuri ole. Täällä on mm yksi hieno, iso kauppaketju, Eataly, jossa kaikki on luomua ja puhtaista raaka-aineista tehtyä. Myös Slowfood-ajattelu on pitkällä ja ihan esim suositun jäätelöketjun, Gromin, raaka-aineet ovat erittäin laadukkaita.

Siinä missä suomalainen luo päänsä alas tyyliin "en minä nyt paljon mitään oikeastaan osaa", italialainen ryntää rinta rottingilla valokeilaan korostaen osaamistaan, vaikkei mitään osaisikaan. Kummassakin tavassa on oma viehätyksensä: toisessa muille tilaa antava, vaatimattomuuden kauneus ja toisessa itsestään ylpeän ja muiden mielipiteistä vapautuneen riemu.

Kussakin kulttuurissa on hyvät ja huonot puolensa. On ihanaa, että meillä Euroopassa on niin erilaisia ihmisiä ja elämäntapoja. Muualta voi ottaa vaikutteita, mutta samalla kannattaa olla ylpeä omasta kulttuurista ja sen parhaista puolista.

Kiitos hyvästä postauksesta!

Rii

Hahaa - Hollantilaiset syö salmiakkia!

Itsekin ihmettelin, mutta täällä on oikeasti todella paljon erilaisia salmiakkeja hyllyt täynnä.
Pakko oli korjata tämä väärinkäsitys :D

Nanainen

Hei Johanna!

Ihan aattelin vain nopskasti kommentoida, mutta täällähän on näköjään ihan ruuhkaa! :D
Ensinnäkin, tosi kiva, elämänmakuinen, hauska ja positiivinen tää sun blogi.
Ja sitten toiseksi, poliitikko joka ainakin työskentelee luokkaerojen poistamisen puolesta
konkreettisesti on Paavo Arhinmäki. Kannattaa seurata, Paavolla on sydän kohdallaan.
Tuleeko sulle muuten äänestyslappuset sinne Norjaan?

Aurinkoista kevättä suklaativuorilta,
Nanainen

DI:n vaimo

Ensinnäkin teekkarin vaimolle, kiitos lukuvinkistä. Olen tosin mainitsemasi kirjan jo lukenut, ja tuossa se kirjahyllystä pilkottaa, niinkuin työelämän tutkijalla kuuluukin! Ja siitä pointtina. On mukavaa, että Suomessa vallitsee ns. mahdollisuuksien tasa-arvo. Ihmiset siirtyvät luokista tosiin, ja niiden erot ja rajat on siten heikot. Noin 80% lapsista päätyy eri luokkaan, kuin missä vanhemmat oli. Se siitä tiukasta luokkayhteiskunnasta siis!

Ja mitä Norjaan tulee. Johanna, seurustelin noin 5 vuotta sitten 1,5 vuoden ajan Oslolaisen yritysjuristin kanssa. Kyllä kuule ne meidän piiri aika omat oli;) Tilanne etelä-Norjalaisessa pikkukupungissa on varmasti hieman eri. Ihan sen perusteella ei kannata tehdä tulkintoja teikäläisestä luokkayhteiskunnan tilasta.

DI:n vaimo

Sekös on nykyään rumaa, kun tiedetään asioista enemmän jossain suhteessa? Onpas ahdas määrittely. Ja tiedollisesti ja pätevyydellä -aivan syystä- nostan itseni kirjoittajan yäpuolelle tässä asiassa. Tottakai!

Eräs vaan

DI:n vaimolle sen verran, että on omituista, kun ei työelämän tutkija ja valtiotieteilijä osaa kirjoittaa omalla äidinkielellään edes yksinkertaisimpia juttuja oikein. Nappaa silmään "Oslolainen", "etelä-Norjalainen" ; syövät tekstisi tenhoa, sitä vaan. Ja sen lisäksi olen aivan pöyristynyt siitä, miten tituleeraat itsesi johonkin toisten yläpuolelle, koska ilmeisesti katsot edustavasi "tiedemaailmaa" (tai jotain vastaavaa). Newsflash: Kannattaa todellakin oppia ajattelemaan hieman laajemmin ja olemaan nöyrä. Ei sun koulutusarvollasi ole loppujen lopuksi yhtään mitään väliä, jos aurinko ei huomenna paista. Sun tekstistä näkyi kyllä suomalainen asenne aika räikeesti enkä olis minäkään kommentoinut mitään ellei olisi jotenkin tullut huvittunut olo siitä, miten julistaudut "tiedeihmiseksi" ja kehotat esimerkiksi nyt Johannaa pitäytymään perheenäidin juttuaiheissa, mutta sitten sun oma teksti kuhisee virheitä ja aihekin on vähän tympeä ja edustaa jotain paremmat ihmiset - huonommat ihmiset -jaottelua.

Pupu

Valitettavasti me suomalaiset valitamme ihan kaikesta, mutta olemme liian laiskoja tekemään mitään asioiden eteen muuttaaksemme niitä ja jos joku viitsi tehdä, häntä kadehditaan ihan älyttömästi. Siksi suomalainen ei kestä koulutettua, menestyvää, hyväkroppaista naapuria, sillä mikään ei näistä ole tullut ilmaiseksi.

Ulkomailla avartuu ja ilostuu! Eikä siinä ole mitään pahaa.

Eräs vaan

Että sekö sitä ammattiasoisempaa keskustelua on sitten Sinun mielestäsi? Sen vielä sanon, että ei noilla kielivirheilläkään ole väliä, jos aurinko ei huomenna paista, mutta jotenkin vaan tuntuu ihan todella hassulta, että joku "tieteilijä" on niin kovasti olevinaan, vaikka menee isot ja pienet alkukirjaimet sekaisin ja kommentin taso ei todellakaan ole sitä, mitä luulisi, kun kerran tituleeraat itsesi valmiiksi. Hyvää kevättä vaan & onnea työelämän tutkimukselle, toivottavasti Sinulla on jo oikolukija.

Emppu

Tää oli ihan parasta :) DIn vaimo näytti suoraan blogitekstissä kuvaillun suomalaisen suorittaja ja pätemishaluisen suomalaisen naisen - aina pitää olla oikeassa, lukenut kaikenmaailman artikkelit aiheesta, niin tietoinen kaikesta, että tavallista ihmistä ihmetyttää :) t. maalaisjärjellä varustettu VTM, joka myöskin haluaisi olla uimamaisteri ;)

Riikka

Hyvä kirjoitus, kiitos:) Olen jo pitkään seurannut blogiasi, täällä tulee aina hyvälle tuulelle. En vaan ole aiemmin tainnut kommentoida, kommentteja kun on usein jo niin paljon....

zude

Ihan oslon juristipiirien perusteellakaan ei kannata tehdä tulkintoja koko Norjan luokkayhteiskunnan tilasta.

Johanna X

Hyvin Johanna kirjoittelit yhteiskunnallisista asioista omasta näkövinkkelistäsi! Myös tuota suomalaista negatiivista päällepäsmäryyttä/ylenkatsomista (DI:n vaimo etc) voisi pitää suomalaisten kompastuskivenä. Lisää yhteiskunnallista pohdiskelua vaan - varsin mukava lisä muuten jo niin koukuttavaan blogiin ;)

Vanha laama

DI:n vaimon kommentit ovat lohdullinen muistutus siitä että koulutus ei kuitenkaan takaa sivistystä, viisautta tai edes sosiaalisia taitoja.

anuk

Hieno kirjoitus! Ja kiitos myös muille kommentoijille, erityisesti uimamaisterille :D Kunnon naurut heti aamusta, niin päivä alkaa mukavasti :) Allekirjoitan nämä kaikki: eriarvoisuus (luojan kiitos, että olen jo ekonomi ennen amk-opintoja ;-)), itsekkyys ja auttamishalun puute, kyräily ja kateus ja onnellisten alaspainaminen jne. Totta kai, tämä on yleistystä, mutta valitettavan usein näihin törmää. Onnekseni lähipiirissä on myös poikkeuksia esim. vilpitöntä iloa toisen onnesta!

Näin 70-luvun lapsena tulee mieleen suomalaisesta koululaitoksesta (ja kasvatuksesta yleensä vaiko vain meidän perheessä?), että aina piti olla oikeassa. Jos et varmasti tiennyt, ei kannattanut vastata. Tämä "väärässä olemisen" -pelko istui sitkeästi itsessä ja vasta viime vuosina olen alkanut päästä siitä eroon. Ihan joka asiassa ei tarvitse olla täysin oikeassa ja yrittää voi, vaikkei ihan varma olisikaan lopputuloksesta. Ja jos menee pahasti pieleen, niin voipahan nauraa itselleen :)

DI:n vaimo

Jännä huomata, että täällä takerruttiin mun tekstini kieliopillisiin virheisiin. Johonkin kun oli pakko takertua. Siitä huolimatta sain asiani näköjään perille. Se on totta, että kirjoitusvirheitä oli aika lailla. Ei saisi väsyneenä alkaa kommentoimaan ja tarkastamatta omaa tekstiä. Mutta. Joudun ajattelemaan työssäni niin paljon, etten oikein jaksa tsempata tuon tekstin kanssa enää vapaa-ajalla. Työssäni kirjoitan lähinnä englanninkielistä tekstiä, joten siitäkin syystä lauserakenteet suomeksi saattavat olla hieman kömpelöitä.

Mutta anyway, Johannanhan jo ilmoitti, ettei politiikka ole hänen alaansa, ja pidättäytyy jatkossa siitä Se on Johanna vallan mainio päätös.

Teekkarin vaimo

Lainaan tähän vielä "Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskuntaan" -kirjasta loppusanat. Sopivat niin hyvin tähänkin keskusteluun:

"Kirjan käsikirjoitusta luettuaan eräs tuttavamme kommentoi vaivautuneesti: "Rikotte sopimusta, jonka mukaan tällaisista asioista ei puhuta ääneen."

Kommentti sai meidät kysymään: Jos sopimus vaikenemisesta on olemassa, ketkä sen ovat solmineet? Onko vaikeneminen kaikkien kannalta oikeudenmukaista? Olisiko parempi, jos luokkataustoista puhuttaisiin avoimesti? Ettei vaan olisi niin, että puhe yhdestä suuresta keskiluokasta auttaa sulkemaan silmät parhaillaan käynnissä olevalta kehitykseltä, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Siirtyminen yhteiskuntaluokasta toiseen on hidastunut, ja kulutusyhteiskunnan kulissien takaa paljastuu jakautunut yhteiskunta." (Järvinen ja Kolbe 2008)

elsi

Mun nähdäkseni luomu & luonnollisuus ovat ravitsemuksessa nostaneet päätään, tällä hetkellä on kovaa haloota E-koodeista ja hyvä niin. Muutoinkin "downshiftaaminen" ja kaikenlainen kotikutoisuus lienevät vähän jopa trendikästä, jospa näiden myötä yhä useammin padat porisisivat kotosalla ja lightsotkujen sijasta käytössä olis ihan aidot raaka-aineet. Mulla ei oo kyllä minkäänlaista pätevyyttä puhua tästa aiheesta.

kalastajanvaimo

Hmm... Kiva kun jaksat kommentoida ;)
Ymmärtäisin kuitenkin tän politiikkavouhotuksen paremmin, jos olisin kirjoittanut/ yrittänyt kirjoittaa jonkin kovin poliittisen ja kantaaottaavan tekstin. Tai edes jotain kammottavan väärin. Ja SILTI mun mielestä on aika karua kehottaa jotakuta pidättäytymään politiikan puhumisesta Suomessa. Ehkä jatkankin ja kuules muutaman vuoden päästä saat postilaatikkoon "Kalastajanvaimo eduskuntaan" -plakaatin ;D

Ps. Ottasin myös sun jutut vähän vakavammin, jos edes s-posti ois joku vähän todellisempi ;))

kalastajanvaimo

Kuulostaa hyvältä elsi! Mut hei :D Saa puhua vaikkei pätevyyttä oliskaan :D Apua jos vaan ne sais suunvuoron (mieluiten tietty viittaamalla) joilla on aiheeseen joku tutkittu pätevyys: aika kuiviksi jäisivät keskustelut.... ;)

Säde

Kirjoitin tossa jo aiemmin pitkän viestin ID:n vaimolle suunnattuna, mutta päätin olla julkaisematta, ku yiritn olla viisaampi ja hiljaa. Nyt en kuitenkaan malta...

Ihmetyttää suuresti, että noinkin korkeasti koulutettu ihminen ummistaa täysin silmät tosiasioilta, siis faktoilta, ei mielipiteiltä. Tilastothan suorastaan huutaa, ettäyhä enemmän työttömyys, kouluttamattomuus jne periytyy, ja sukupolvelta toiselle syvenee. Ja suomen kansa on kohdannut melko kärjistynyttä tilannetta luokkaeroihin liittyen aiemminkin ihan lähihistoriassa, kyllä se on syvässä meissä. Vai eikö historiaa opeteta yliopistossa enää lainkan... Sotien jälkeisenä nousukautena tuo 60 % saattoikin pitää paikkansa, silloin vähempiosaisten jälkipolvi tosiaan kouluttautui, muttei enää nykypäivänä.

Itsekin melko voimakaasti oikealle kallistun, mutten ummista silmiäni, eikä mulla tulis mieleenkään sanoa, että te mistään tietämättömät kotiäidit, sairaanhoitajat, käsityötä harrastavat, torikansa VAIETKAA, kun teillä ei ole vaadittavaa tietoa yhteiskunnallisia asioita pohtia...

Itse toivon, ettei Johanna ja me muut lakkaa jatkossakaan ajattelemasta, vaikkei meillä jonkun mielestä kouluttamattomuutemme vuoksi siihen olisikaan oikeutta.

Vilma

Hehehe Johanna eiko paistakin taysin keksitty identity tan takana! Hitto mita skeidaa. Oikein loistava, nappikirjoitus. Kyllahan naista kommenteistakin huomaa, ett ulkosuomalaisena sita jo nakee suomalaisen kulttuurin eri valossa. Ma yhdyn taalla niin moniin kommentteihin, erityisesti siihen valitukseen, jurouteen, ei auteta toista, koulutusleskeisyys ja ihmisten luokittelu vain ja ainoastaan sen perusteella ahdistaa ehka eniten. Suomeen on ihana menna lomalle, takaisin sinne ei ehka voisi muuttaa! Kivaa paivaa. Vilma x

DI:n vaimo

Blogitekstisi viimeinen kappale päätyy toteamukseen, jossa toivoisit löytäväsi poliitikon, joka lupaa tehdä lopun luokka-ja tuloerojen kasvulle. Uskoisin sinun löytävän sellaisen henkilön jostain vasemmistoliiton tai sdp:n ehdokkaista.

Ei tietenkään ole väärin, olla eri mieltä asioista. Käytä toki äänesi -sehän on pikemminkin kansalaisvelvollisuus! Mutta ota ihmeessä selvää asioista ja hae tietoa ja korjaa mutu-tiedot, ainakin jos päätät ryhtyä oikein ammatilksesi politikoimaan:)

Säde

Okei, eli tyyppi ei ole ollenkaan tosissaan , huh :) Hyvin onnistuu provosoimaan, riittäispä mullakin huumorintaju yhtä hyvin kun Johannalla...

DI:n vaimo

Olen kyllä aivan tosissani. Ja olen tässä vain ja ainoastaan esittänyt aitoa ajatuksenvirtaa. Mulla on myös huumorintajua, mutta nyt en ole sitä lkiiemmin käytänyt. Ja mulla ei ole mitään tarvetta muunnella identitettiä. Se on ihan hyvä näin.

mansikka

ei tarvitse olla yhteiskuntatieteiden tutkija tajutakseen, ettei halua sellaista yhteiskuntaa, jossa voivat elää vain terveet ja vahvat ja hyvästä perheestä tulevat.meille muille pitää olla tarjolla sen verran tukea kuin kukin tarvitsee, esim. opintotukien muodossa. ei tarvitse tietää jokaista yksityiskohtaa yhteiskunnan toiminnasta (sitä eivät tiedä edes ministerit) ollakseen jotain mieltä suurista linjoista. kuten haluaako yhteiskunnan, jossa muutamat vievät kaiken ja loput kärsivät. vai haluaako yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus perustoimeentuloon, ja sen avulla jokainen voi sitten itse tehdä töitä elämänsä eteen sen verran kuin ahkeruutta ja edellytyksiä riittää. minua ei henk.koht.haittaa, että monet tienaavat enemmän kuin minä, mutta haluan, että on olemassa yhteiskunnan tukiverkkoja niille, joilla ei ole edellytyksiä pitää huolta itsestään eikä sukua auttamassa.

Mrs Munster

Itse brittien saarella asuvana ja sairaanhoitajana tyoskentelevana, voin sanoa, etta tuo ihan ihan taytta puppua, etta " hoitaja ja lääkäri ei edes päivää toisilleen vapaa-ajalla sano, koska he elävät ihan eri maailmoissaan ja luokissaan" (ehka taisit vain yleistaa) . Ihan samalla tavalla jos laakareitten kanssa tulee toimeen toissa, niin kylla niille voi samalla tavalla "paivaa" sanoa tyon ulkopuolella. Eikohan se ole ihan henkilosta riippuvaa, kuinka "snobi" niitten tulojensa kanssa on...

yksi lukija

Hih, eilen satuin lukemaan blogiasi juuri päivityksen jälkeen. Mieleeni jäi niin pyörimään tämä suomalaisten light-kulttuuri että halusin jopa miehellenikin lukea päivityksestäsi. Noh, arvata saattoi, eihän tänne meinannut millään päästä - keskustelu taisi käydä aika kiivaana :D :D :D

Ei voi kuin sanoa: Jatka samaan malliin! Toisia hiertää ja toisia huvittaa. Mitä sitten? Jos jotakin lukijaa todella hiertää ni netti on erilaisia blogeja täynnä - ei muutakuin siirtyy sinne kotiäiti/ompelublogiin missä ei vahingossakaan mainita mitään muuta aihetta!

Ehdottomasti jatkan matkassa mukana!

Hyvää kevättä kaikille!
t. Asvalttimiehen vaimo ;)

isabella

Riemukasta keskustelua, way to go Johanna!
Ajatelkaa, kuinka tämä postaus on saanut meidät kommentoimaan eri asioita: luokkaeroja, mielenlaatua, ruokavaliota.
Meitä suomalaisia näyttää aina yhdistävän se, että kun meistä puhutaan, kiinnostumme. Olemme niin pieni kansa. Jag älskar det!
Sitten: olen poliittisesti sitoutumaton, mutta viime aikoina olen miettinyt paljon erään valtiovarainministeriössä työskentelevän ystäväni kommenttia: "Tämän maan yksi suurimmista puhalluksista on ollut se, että Kokoomus on saanut alle 3000 euroa kuussa ansaitsevat äänestämään heitä." Miettikääpä sitä!

Aurinko paistaa ainakin täällä Tampesterissa, lähden ulos ystävieni kanssa kävelemään ja yhteiselle keittolounaalle.
Ha det så skönt!

Nandu

Aika moni on aloittanut kommenttinsa sanoilla "En yleeensä". Noh, niin minäkin :-) En yleensä lue näitä kommentteja, sillä tykkään lukea Johannan aurinkoista ja hyväntuulista blogia, enkä yleensä niin piittaa kommenteista.
Mun mielestä tämä oli hyvä kirjoitus ja otti hauskan ihmisläheisesti kantaa moneen eri asiaan.
Itse en piittaa politikoinnista, mutta kyllä näitä nenän vartta katselijoita tuntuu olevan meidänkin työpaikalla, eli ammatillisessa koulussa. Itse sijoitun opettajista ja johtoportaasta katsottuna alemmalle tasolle, koska olen ammattiohjaaja, mutta ilmeisesti en niin alas kuin siistijä, koska minun käytöstäni hämmästellään. Olen niin omituinen, että sanon aamuisin kaikille koulun käytävillä vastaantuleville ihmisille hymyillen huomenta, olivat he sitten opiskelijoita, opettajia, siistijöitä, vahtimestareita tai koulun johtajia. Taistelin joskus esimieheni kanssa hyvinkin kovasti, aiheena muun muassa toisten ihmisten haukkuminen ja väheksyminen hänen puoleltaan. Vaikka hän onkin esimies-asemassa, tulisi hänen kohdella muitakin ihmisiä ihmisinä, heidän koulutustaustastaan riippumatta. Työterveyslääkärimme totesi, että korkeampi koulutus ei välttämättä tarkoita, että ihminen olisi älykkäämpi. Mutta se siitä...

Sitten minulle tutummasta aiheesta, eli ruuasta :-)
Olen kans havahtunut vasta ihan viime aikoina (tai noin puolisen vuotta sitten), että mitä oikein suuhuni laitan ja lapselleni tarjoan. Nykyään ruokamme on mielestäni paremman laatuista. Teen enemmän itse ja kiinnitän enemmän huomiota ruuan alkuperään. Toki ruokamme on rasvaisempaa (ja kalliimpaa), mutta nykyään siinä on vähemmän sokeria, suolaa ja lisäaineita. Ainakin useimmiten :s Eilen söimme jälkiruuaksi vaniljajäätelöä ja mantelirouhetta, nam :-)

Ai niin! Norjalaisten perhekeskeisyys kuullostaa upealta! Tällä viikolla havahduin olevani aika usein aika itsekeskeinen ja tein tietoisen päätöksen, jotta pyrin parempaan vanhemmuuteen. Mahdollisesti tämä tarkoittaa sitä, että joudun vähentämään töiden tekemistä, mutta jos siten saan erityislapselleni paremman alun elämälle, niin onhan se sen arvoista. Uskon, että meidän molempien elämä muuttuu paremmaksi vaikka taloudellinen tilanteemme hieman tippuisikin. Ei se raha ole lopulta niin tärkeää, kunhan perus-asiat on kunnossa.

Ai niin. Olen siis kolmen ammattitutkinnon suorittanut, alakoulu-ikäisen erityislapsen yksinhuoltaja-äiti ja seurustelen automekaanikon kanssa. Asumme vuokralla kerrostalossa :D :D

Oikein aurinkoista kevään alkua kalastajan perheelle, aion jatkossakin lukea blogia ja ilahtua, saada ideoita, innostua ja kiinnostua :-)

sisko

Kiitos Johanna kivasta jutusta jälleen kerran. Piristi kovasti hieman loskaista ja harmaata kevätpäivää!

Varmaan oli tuossa yllä jo tullut mainituksikin, mutta muistetaanhan kanssablogisisaret ja-veljet, että ihmiset tulee tänne blogeihin ja keskusteluihin kovin mielellään ihan huvikseen "trollailemaan" ja heittämään vettä myllyyn. Silloin voi olla parempi jättää kommentit omaan arvoonsa ettei ihan mene tappeluksi näin kun kuitenkin "toisen tontilla" ollaan :)

Tuuli

Ohoh kylläpäs täällä käydään aktiivista poliittista keskustelua! Minusta positiivista tässä on se, että sitä käydään - nyt kun vaalitkin on tulossa. Itse olen nimittäin ollut välillä pettynyt siihen, ettei joillakin oman ikäluokkani ihmisillä (noin 25-32 vee) tunnu edes olevan mitään mielipidettä oikein mistään. No, tämä keskustelu ainakin kumoaa osaksi tämän aiemman masentavan huomioni :)

Muutama asia mikä tuli itselle mieleen - ja jotka tietenkin nyt VÄLTTÄMÄTTÄ haluan tänne ammentaa :) - pitäähän kekoon kantaa oma kortensa.

1. Itse koen, että tällä hetkellä suomalainen media (niin sosiaalinen kuin valtakunnalliset lehdet, tv jne) omalta osaltaan korostavat tuota ilmiötä, mistä Johanna kirjoitti seuraavasti:
"köyhät haukkuvat herroja ja rikkaat katsovat huonompiaan pitkin nenänvarttaan".

Tämän yllämainitun asenteen korostuminen mediassa näkyy mielestäni siinä, miten etenkin perussuomalaisista kirjoitetaan. Ensin perussuomalaiset tai heidän kannattajat kovaan ääneen kritisoivat valtapuolueita tai muuta raflaavaa aihetta (esim. homoliittoja), mikä kenties ruokkii ajatusta siitä, että "köyhät haukkuvat herroja". Tämän jälkeen valtapuolueiden edustajat esittävät oman kantansa tai muuten vaan suomalainen "älymystö" (no, tiedätte mitä tarkoitan - toivottavasti) haukkuu Persut epäsivistymättömiksi tai muuten vaan tyhmiksi, mikä on taas omiaan korostamaan ajatusta siitä, että "rikkaat katsovat huonompia pitkin nenänvartta"

Toki suomessa tuloeroja on (missä länsimaassa ei?), mutta itse näen tällä hetkellä valtakunnallisen mediakeskustelun jotenkin korostavan vaikutelmaa siitä, että täällä oikeasti nyt on kovatkin erot meneillään. Ja edellä mainittu saa taas pohtimaan, että ehkä Johanna - kun nyt täällä harvemmin vierailee - on myöskin joutunut ehkä edes osaksi tämän mediakeskustelun huiputtamaksi ja siten saanut kuvan siitä, että luokkaerot ovat todellakin paisuneet ja paisuneet...?

En tiedä tietenkään varmasti, mutta... "just an idea"..

2. Vierailen työni puolesta Norjassa aina silloin tällöin. Etenkin Stavangerissa olen käynyt useampaankin otteeseen. Siellä minun silmääni pistää se, että kaikki ajelee suurinpiirtein Mersu-Volvo-BMW -maastureilla (paitsi ne puolalaiset raksaduunarit joilla ei ole edes talvirenkaita) - ja se on oikeasti silmiinpistävää, miten kaikilla muka on niin kalliit ja hyvät autot. Olen myös siellä tapaamieni norjalaisnuorten (noin 3-kymppisiä) kanssa keskustellessani ymmärtänyt, että on oikeastaan sääntö, että hyvin varhaisessa vaiheessa nuoretkin hankkivat omakotitalon (ostavat!) ja elävät ihan toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa, kuin me suomalaiset samassa ikävaiheessa.

En siis ole Norja-asiantuntija (tai varmaan mikään mukaan asiantuntija), mutta jos tuollaisesta arjesta matkustaa tarkastelemaan suomalaisia luokkaeroja, niin ihmekös tuo jos näyttää siltä, että täällä niitä luokka/tuloeroja on :)!

ja pointti oli siis se, että luokka/tuloerojahan täällä on - mutta siihenkin aiheeseen löytyy aina - meiltä jokaiselta - se oma värittynyt näkökulma, mistä lähtöisin asiaa tarkastellaan ja "päivitellään"

3. Itseä täällä Suomessa nyppii lähinnä se, että jonkun "talousihmisen/ johtajan" 20.000 euron kuukausipalkkaa jaksetaan päivitellä ja moralisoida ja kadehtia... Mutta taas kaikenmaailman formulatähtien ja motoristien tai rokkitähtien ihan absurdit "korvaukset" ovat ihan suotavia ja niissä ei ole mitään pahaa. No, tämä on toinen keskustelu mutta kertoo sekin jotakin tästä kateudesta ja "naapurikyttäyksestä", mitä itse tässä suomalaisuudessa vieroksun.

terv. Maisteri, muttei kyllä valtiotieteiden. Ja uimamerkeistäkin mulla on vaan se, missä on se hylkeen kuva.

Kris

En ole koskaan kuullut suomalaisista niin nappiin osuvaa määritelmää, kuin minkä Viikingin vaimo tuolla aivan ensimmäisissä kommenteissa tarjoili: "Suomessa kun tuntuu olevan sellainen perinne, että voittaja on se, joka tarvitsee muita ihmisiä kaikkein vähiten ? siis ei pyydä apua, vaan selviää aina yksin." No just näin!

Ihannesuomalainen on sellainen, joka ei koskaan pyydä eikä saa mitään ylimääräistä, mutta menestyy silti. Ei tietenkään liian hyvin, vaan juuri sopivasti. Hän ei puhu omasta menestyksestään koskaan eikä anna sen näkyä missään. Mikäli hänen menestyksensä on myös taloudellista, säästää hän tietysti kaiken tienaamansa, muttei kysyttäessä tai missään muussakaan tilanteessa näytä omaavansa säästöjä. Jos hän on nainen, hän ei hoida kauneuttaan hiustenvärjäystä kummemmin (luin juuri jostain, että keskiverto suomalaisnainen käyttää kosmetiikkaan 160? vuodessa). Muuten leimautuu vaatteilla tai meikeillä koreilijaksi, jonka oletetaan ulkonäköönsä panostamisen takia vähintään laiminlyövän lapsiaan. Jos hän on mies, on hänen rakennettava perheelleen omakotitalo, mieluiten omin käsin ja töiden lomassa. On tietysti lotottava, mutta voittaa ei saa. Urheilla saa, muttei liikaa - muuten pääsee kuuntelemaan avoimia kommentteja laihuudestaan ja sairaalloisesta treenaamisestaan.

Onnellinen toki saa sentään olla, muttei näkyvästi, ja suositeltavaa olisi, että kärsisi kuitenkin elämässään vähintään yhden avioeron tai todella läheisen ihmisen äkillisen kuoleman. Ihan vaan, että olisi realiteetit kohdallaan.

Aino_K

Ihana tämä sun blogi, jatka samaan malliin:)

Nuo DI:n vaimon tekstit kyllä ihmetytti hiukan, aika jännä, että täytyy tulla "korjailemaan" toisen mielipiteitä ja pohdintoja, joita ei ilmeisesti kuitenkaan oltu tarkoitettu poliittiseksi kannanotoksi puolueen tai toisen suuntaan...Mutta toisaalta, jos ei parempaakaan tekemistä ole, niin mikäs siinä;)

Aurinkoista kevään jatkoa!

jurristi

Hui, tänne uskalla enää mitään kommentoidakaan. :D Ilman pätevyyksiä totean, että olen monen kanssa samaa mieltä noista ruoka-asioista. Rasvat on tiristetty minimiin (jopa itse rasvoista) samaan aikaan kun kaikenmaailman herkut yms. muuttuvat pakkauskooltaan superhyperüberjumboiksi. Meidän perheessämme tapahtui aikanaan vuoden mittainen hairahdus light-tuotteisiin, mutta palasimme sen jälkeen ruotuun ja olemme jo pitempään pitäytyneet noissa normaalirasvaisissa (rasvatonta maitoa lukuun ottamatta) tuotteissa. Ruuan pyrimme joka päivä tekemään itse kunnollisista raaka-aineista, toki toisinaan tulee syötyä eineksiä ja herkkujakin.

Itse kaipaan omaan kotikaupunkiini "vanhanajan" (josta minulla ei tosin ole kokemusta) torimeininkiä eli sellaista elävää torikulttuuria. Myydyt tuotteet olisivat lähellä tuotettuja ja hyvällä tuurilla luomujakin. Kaiken kaikkiaan olisi hienoa voida ostaa kasvikset, lihat ja kalat suoraan tuottajilta itseltään.

t. metsätalousinsinöörin vaimo, joka itse on sairaanhoitaja ja tuleva OTM :D

Jonna

Minustakin Johanna kirjoitti asiaa! :)

Pitkään blogia seuranneena Johanna vaikuttaa varsin lämpimältä ja fiksulta naiselta, ja tää postaus oli todella mielenkiintoinen! Myös tää luokkaeronäkemys. Tällasia Suomi vs. Norja-juttuja saa mielellään kertoilla enempiki, jos tulee mieleen :)

Kivaa keväistä päivää kaikkien vaimoille ( edellä) ja ihan kaikille muillekin!

DI:n vaimo

Minä korjaan vain väärät asiatiedot, en kenenkään mielipiteitä. Niihin on kaikilla täysi oikeus.

Mutta nyt on pakko jatkaa oikeita töitä.

Ella

Huh, en jaksanut lukea kaikkia kommentteja.

Näin ulkosuomalaisena olen huomannut (Suomessa käydessäni), että suomalaiset ovat aika epäkohteliaita. Tönitään (eikä tietenkään pyydetä anteeksi!), etuillaan ja ovet paiskotaan takaatulevan naamalle jne. Missä kohteliaisuus????

Kaisa

Itse näin valtiotieteiden maisterina ja tulevana tohtorina mainitsisin kaikille, että kommentoikaa politiikkaa, olkaa aktiivisia, vaikka ei olisi (minkään) alan tutkintoa! Poliittisen osallistumisen kynnys on jo tarpeeksi korkealla ja kiinnostus politiikkaan riittävän pieni eikä sitä tule etäännyttää ihmisistä enempää nokkelilla VTM-kommenteilla yhtään enempää. Silloin polku vasta avautuukin mitä kyseenalaisemmille puolueille(!) ja heidän kannatukselle. Suhteellisen paksua vedota omaan akateemiseen nokkeluuteen (ja mikä parasta, titteliinsä) ja kehottaa ihmistä pysymään kotiäitiydessä, neulomisessa ja mitä noita nyt on. Itsensä nostaminen ylemmäksi ja älymmäkkämmäksi oman asemansa perusteella on argumentoinnin keino, joka jättää toisen puolen aika kylmäksi, eikä keskustelu voi johtaa mihinkään, ainakaan rakentavasti. Kaikella hyvällä kommentin kirjoittajaa kohtaan, itseni on vaikea uskoa että kotiäidin tulisi pysyä yhtään enempää poissa politiikan pohdinnasta ja politiikkaan osallistumisesta kuin nokkelan akateemikon - siellä tarvitaan molempia. Blogin kirjoittaja ei käsittääkseni ole missään vaiheessa väittänyt kirjoittavansa mitään muita kuin arjen ajatuksiaan - ajatuksia joihin varmasti kuuluu ajoittain myös poliittisia pohdintoja, onneksi.

Nähdään kaikki ihmisissä oikeasti se ihmisyys pohjalla, ei takerruta teknisiin seikkoihin, pidetään keskustelu rakentavana ja sallivana, vaikka olisikin mielipiteissä eroja - vain siten keskustelu etenee johonkin.

Aurinkoista päivää kaikille!

p.s. kiitos ihanasta blogista

Elkku

Ihana kirjoitus, taisi zumbohjaaja todellakin pitää melkoisena luonnonlahjakkuutena! Ei sentään töitä tarjonnut zumbaohjaajana moiselle lahjakkuudelle ;) Ja mua nauratti kovasti toi "Kalastajan vaimo eduskuntaan"! Vaikka tosiasia on, että Sinunlaisia tavallisia ja terrvejärkisiä (ja "oikeitakin" töitä tehneitä) nuoria naisia eduskuntaan ehottomasti tarvittaisiin!

Helena

Ihanaa, että toit asian esille noin asiallisesti etkä esim. alkanut monien tavoin "mollaamaan" omaa kansaa. Vaikka toki se on aika yleistä monien kansojen keskuudessa, kun on niitä kyynisiäkin ihmisiä valitettavasti aina Italiaa myöten..

Riikka

Auts! Siis oishan se niin kiva saada vain niitä kehuja, mutta kun näin on näreet ja ongelmiakin meiltä löytyy. Ainakin sosiaalisia sellaisia. Oon miettinyt kans usein tätä suomalaisten syvintä olemusta (etenkin ulkomaankeikoilta palatessa) ja uskon, että sodilla on jotain tekemistä tämän tunteiden peittelyn/kieltämisen kanssa. Olen perhepiirissämme törmännyt usein tunnepuolen ongelmiin, jotka juontavat juurensa isovanhempiemme kokemista asioista sota-aikoina. Jotta pääkoppa on pysynyt balanssissa, on täytynyt ottaa keinoksi täydellinen asioiden kieltäminen. Tää analyysini olisi pitkäveteinen, jos sen kokonaisuudessaan avaisin, mutta pääpointti on noissa sota-ajan traumoissa.

Sitten toinen on tämä meidän Pisan lempilapsi; Suomen peruskoulu. Kyllä juu, pätevää porukkaa tulee, mutta mitä sen lisäksi. Melkoinen keko muunlaisia ongelmia. Eihän meidän peruskoulu rankkaa kuin tiedollisen lahjakkuuden, kaikki muut tallotaan armotta jalkoihin. Taidot, jotka todellisessa elämässä olisivat todellisessa tarpeessa.

Mutta hei, suomalaiset ovat myös hirveän itsekriittistä porukkaa (olen kävelevä esimerkki) niin täytyy muistuttaa, että suurimmaksi osaksihan meillä on älyttömän hyvin asiat! Ja todellakin ollaan suoraselkäistä ja rehtiä porukkaa, ja ainakin oma kokemukseni ulkomailta on se, että meitä arvostetaan. Kunhan opittais vielä itse arvostamaan itseämme! Sitten kun nämä ongelmakohdat myönnetään ja tehdään niille jotain, niin ollaan ihan superior porukkaa. :D Hyvä Suomi ja suomalaiset! Ja kiitti Johanna blogista, jossa näistä tärkeistä asioista tulee puhetta!

Suvi

Oi kuinka herkullinen ketju täällä meneillään! Onnittelut Johanna, olet saanut keskustelua aikaiseksi, se lienee yksi hyvä merkki siitä että blogia lukevat erilaiset ihmiset. Kuka muuten jaksaisi puhua mistään jos olisi varma että kuulijat vaan nyökyttelevät hyväksyvästi.
Vaikka joskus kuvittelenkin olevani avarakatseinen niin kyllä minuakin pistää tietyt asiat silmään kun vierailen Suomessa tai ihan täällä Ranskan arkipäivässä. En ole varma ettâ voisinko ihan heti muuttaa takaisin Suomeen kun olen tottunut tähän Ranskassa elämisen vapaudentunteeseen jolta Sarko uhkaa katkaista siivet.

Suomessa en kestä:
-kun kassalla sanotaan "Moi", "Päivää" sijasta ja kun toivottaa "Hyvää päivänjatkoa" niin lähinnä tuijotetaan kummajaisena.

-kolmekymppisten äitien "pitää ostaa Pentikkiä ja Reima-hypertech-haalareita että on hyvä äiti"-mentaliteettia.

-ja tuota mainitsemaanne ilonpiilotuspakkoa

-poliisivaaltiotunnelmaa, voidaan laittaa poliisipartio jonnelin hiekkatien varteen yollä sakottamaan vaikka ei kulkisi kuin 0.03 autoa tunnissa. Kyllâhän meillâ on siihen varaa.

ja onhan näitä muitakin mutta kun maailma on pullollaan paljon vakavampiakin juttuja niin miksi rutista enempää.

Saana

Olen nyt reilun kuukauden asunut Norjassa ja ollut töissä IT-firmassa miesten keskellä. Myös musta norjalaiset on sosiaalisempia ja iloisempia kuin suomalaiset. Itse olen sitä mieltä, että vaatimattomuus kaunistaa, eli olen aika perus suomalainen ja minua onkin ärsyttänyt norjalaisten pätemisen tarve töissä ja oman paremmuuden alleviivaaminen. Luulen, että suomalaisia arvostetaan työntekijöinä ulkomailla, koska me osataan olla nöyriä, eikä paukutella henkseleitä ennen kuin siihen on TODELLAKIN aihetta. En todellakaan tarkoita, että omaaitseä pitäisi millään tavalla vähätellä, mutta teot puhukoot puolestaan. Ja tottakai omista onnistumisista ja onnesta saa iloita, mielestäni multa ei ole tätä koskaan Suomessa kielletty millään tavalla tai annettu pahaa silmää.

Muuten ollaan aika samanlaisia ainakin näin alkutuntuman perusteella.

Niin ja light-tuotteita mulla on jo nyt kova ikävä ;) vaikka täytyy tunnustaa, että ilman suurta valikoimaa ja kymmentä eri prosenttivaihtoehtoa esim. kermassa voi elää :)

MKY

Absolutely fab!
Johanna, keep up the good work! =) Itse olen kolmatta vuotta kotona kahden pienen lapsen kanssa ja jo syksyllä taas kutsuu työmaailma. Tukholmassa on nyt asuttu kaksi vuotta ja sitä ennen Lähi-Idässä yli vuosi. (Ja on vielä kaksi maisterin tutkintoakin plakkarissa ihan HELSINGIN yliopistolta ;) ja ihan oikeaa työelämääkin 7 vuotta.) Uimamaisteri en vielä ole, mutta I'm getting there :)
Olen niin samoilla linjoilla ajatustesi kanssa suomalaisista ja tämän hetkisestä light-vouhotuksesta, harvoin näkyy metsä puilta.
Niin, ja mitä politiikkaan tulee, olisi ehkä DI:n vaimon syytä tarkistaa sivistyssanakirjasta mitä sana "politiikka" tarkoittaa. Ja muutenkin avata silmänsä siitä että kenelle ja keitä varten se yleensäkin on. Toivottavasti ei ikinä itsenä miehensä kautta määrittelevien "muka"kouluttautuneiden umpimielisten puusilmien. Kaikilla on joo oikeus sanoa mielipiteensä, mutta ehkä DI:n vaimo voisi avata oman blogin ettei muiden tarvitse noin typeriä korjailuja lukea.

Mvh,
MKY

kalamuija ja lappilifestyle

Oho, onpas taalla kayty kiivasta keskustelua:)
Olen samaa mielta, etta suomalaiset (suurin osa) ovat hiljaisempia kuin norjalaiset. Tai siis norjalaiset ovat kovia puhumaan, spekuloimaan ja jankuttamaan.. ja valttamatta lopputulokseen ei paasta silti:) Jos he tarttuisivat toimeen tuon ainaisen spekuloinnin sijaan niin hommat olisi tehty jo moneen kertaan... mutta siis tykkaavat puhua ja kovaa:)
Itse olen asunut seka etela- etta pohjois-Norjassa.
Taalla on sellainen systeemi, etta kaikki kukat saavat kukkia. Ketaan ei eristeta ja kaikille annetaan mahdollisuus. Vahan sellainen pehmea arvomaailma enka suomalaisena aina tieda onko se hyva vai huono. Esim. talla hetkella 2 lastani ovat norjalaisessa koulussa ja kylla se meno on siella aika... no ehka sellainen kultainen keskitie niin kuin kaikessa. Eli suomalaiset vahan løystaisivat pipoa ja oppisivat antamaan ja ottamaan apua vastaan ja norjalaiset ottaisivat vahan mallia suomalaisesta tyømoraalista ja toimeliaisuudesta. Itse kun olen toimelias suomalainen niin valilla pistaa vihaksi nama "løysat norjalaiset":) Mitaan ei tapahdu... puhutaan vaan:)
Suomessa ehka syødaan erilailla kuin taalla Norjassa, mutta eivat nama keski-ikaiset/nuoret norjalaisetkaan mitaan terveysintoilijoita ole. Leipaa, pakastepizzaa, valmiita kalatuotteita, sipseja ja limua heidan ostoskorit ovat taynna. Ja minun mielesta yhteista ruokailua/ruoanlaatua ei ainakaan arkena muisteta arvostaa tarpeeksi. Nain siis niissa lapsiperheissa jotka mita tunnen.
Mutta kaikesta huolimatta minakin olen ylpea suomalaisuudestani, mutta viihdyn hyvin taalla Norjassa. Luulen, etta Johanna teidan lapsissa on potentiaalia:) Puoliksi norjalaisia ja puoliksi suomalaisia. Jos kummastakin kansasta/kulttuurista otetaan ne hyvat puolet niin hyvia tyyppeja heista tulee:)
ps. Zumba on vihdoin løytænyt tiensa tanne pohjoiseenkin.. jo Hkissa opin, etta zumbaa on niin monenlaista kuin on vetajaakin, mutta tama oli jotain ihan.. omalaatuista:) Valilla vedettiin hiphoppia jne:) Mutta hiki ja hyva mieli tuli.
pps. hyvaa Suomenlomaa. Sulje kone ja nauti kevatpaivista siella.

MKY

samoilla linjoilla ollaan "kalamuija ja lappilifestyle" mitä tulee koulusysteemiin - mielestäni suurin ero on tuo sama ruotsalaisen ja suomalaisen välillä. vähemmän niuhotusta, enemmän elämää varten -asennetta tarvittaisiin minusta suomalaiseen.
DI.n vaimolle t a a s: kun tämän blogin nimi on "Kalastajan vaimo" niin minusta blogin nimi on keksitty ajatuksena muu kuin itsensä (alistuva) määrittely, ammattina kalastaja>varmaan muualla kuin Suomessa, kalastajan vaimo>avioliiton/puolison takia pois kotimaastaan lähtenyt, jne, jne. Svengaava nimi, kieltämättä. Toisin kuin mielikuvitukseton "DI:n vaimo", take your bad elsewhere, tää on loistoblogi.

DI:n vaimo

Ironia oli sittenkin aivan liian vaativaa? Niin v'ähän arvelinkin kun nimimerkkini raapustin. Oli se;)

Emma

No huh-huh, ihan samoilla linjoilla Mrs. Munsterin kanssa ollaan. Viimeiset 7 vuotta Briteissa viettaneena ei kylla ole itsella eteen tullut yhtakaan tapausta missa korkeampi-"luokkaisten" tyokavereiden tai tuttujen kanssa ei normaalia kanssakaymista pystyisi harjoittamaan tyoelaman ulkopuolella.

"Kyllä kuule ne meidän piiri aika omat oli;)" - eli niinkuin Mrs Munster tassa jo mainitsi, eikohan se ole ihan itsesta kiinni jos haluaa itsensa eristaa muista ihmisista, luokasta riippumatta.

Ihmettelija

Kiitos Johanna, upeasta blogistasi jota lueskelen Australiasta!
Monet suomalaiset ovat liian vaatimattomia kansainvalisilla kentilla, tyohaastatteluissa parjaa paremmin jos osaa kehua oman osaamisensa maasta taivaaseen ja sitten vasta tyohon paastyaan alkaa ihmetella osaako vai eiko. Ei ihan normisuomivaatimattomuutta. Suomalaiset ovat luotettavia ja rehellisia siina suhteessa, etta small talkissa usein luvataan ja toteutetaan lupaus. Takalaiset usein lupaavat mutta se olikin sitten sita kuuluisaa small talkkia.

DI:n vaimolle sanoisin, etta mietipa tata vanhaa kiinalaista sananlaskua: "Sita ruukku sisaltaa mita se tihkuu." Onko sinulla hyva olo?

Gretel

Olen myös seurannut tätä ja montaa muuta blogia pitkään. Jostain syystä eksyn useimmiten sisustus- ja lastenvaateblogeihin, koska se tyydyttää esteetikkoa. Samalla kuitenkin kritisoin hiljaa mielessäni useiden blogien pinnallisuutta, koska toinen minäni kaipaa asioden pohdiskelua ja erilaisia näkökulmia - kaipaan jotain syvällisempää.

Tällä kertaa en voi olla kommentoimatta. Ihanaa, että joku uskaltaa ja haluaa kirjoittaa aiheista, joista syntyy ihan oikeaa keskustelua ja väittelyä. Olen samoilla linjoilla Kaisan kanssa, ei tarvitse olla VTM voidakseen keskustella yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta.

Kalastajanvaimo, blogisi on ihanan elämänmakuinen ja monipuolinen, olen koukussa! Aurinkoista kevättä sinulle ja perheellesi!

jepa

"Ihmisiä ei niin tunnu vaivaavan ja kiinostavan kuka on köyhä ja kuka rikas, mikä voisi kivasti vapauttaa ilmapiiriä"

Siellä ei sitten taida olla todella köyhiä... Koska kyllä se vaivaa ja kiinnostaa, jos on oikeasti vähän rahaa. Suomessahan esim. matalimmat palkat ovat melkein samaa tasoa kuin niillä, jotka ovat tulonsiirtojen varassa ja kyllä ainakin itseä vaivaisi, jos tuollaisessa tilanteessa joutuisi elämään. Puhumattakaan elämästä vastentahtoisesti tulonsiirtojen varassa silloin kun työllisyysnäkymät ovat hyvin heikot (pitkäaikaistyöttömät edellisen laman jäljiltä).

Suomessahan sanotaan, että jonkinasteinen luokkayhteiskunta on jo syntynyt ja se on totta, kun kuuntelee monien ihmisten mielipiteitä. Ihmisillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa toisiinsa mikäli taloudellis-sosiaalinen asema on hyvin erilainen. Juuri tuo lauseesi "Ihmisiä ei niin tunnu vaivaavan ja kiinostavan kuka on köyhä ja kuka rikas, mikä voisi kivasti vapauttaa ilmapiiriä" on loistava esimerkki tästä. ;)

Onnellinen vaimo

Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi, mutta pisti ikävästi silmään tuo, ettet kestä Reimaa ja Pentikiä ostavia äitejä. Itse ostan molempia, mutta ei ole käynyt mielessäkään, että se tekisi minusta parempaa äitiä. Itselläni ainakin on vielä sen verran uskoa suomalaisiin äiteihin, etten osaa kuvitella kenenkään normaalin ihmisen ostavan noita tuotteita siksi, että pääsisi kehumaan muille tai tuntisi itsensä hyväksi äidiksi. On vaan mukavaa katsella omassa kodissa kauniita tavaroita ja tykkään pukea lapseni laadukkaisiin vaatteisiin, toki paljon muuhunkin kuin Reimaan, että heidän olisi hyvä olla, ei tule kylmä tai muuten epämukava olo pihalla leikkiessä. En voi ymmärtää, miksi niin monien mielestä minun ja muiden kaltaisteni tulisi piilottaa ilo siitä, että voin omalla työllä ansaittuja rahojani pistää mihin haluan, eli lasten laadukkaisiin vaatteisiin, kauniisiin tavaroihin, kaikkeen mikä tekee koko perheen iloiseksi. Ehkä se sitten tekee minusta turhamaisen ja pinnallisen, mutta hemmetti, olenpahan ainakin onnellinen :)

kalastajanvaimo

Hanna apua, missä mun ois pitänyt myöntää olevani väärässä? :) Siis juurihan vastasin Hayfeverin olevan oikeassa siinä, että mun kotipaikan pienuus vaikuttaa ihan varmasti mun kokemuksiini. Tarkoitatko sitä, että Hayfever sanoi mun olevan väärässä Norjan luokkaerojen suhteen? Siihenkin vastasin, että kyllä munkin mielestä Norjassakin varmasti on luokkaeroja. Onko tääkin vastaus seliseli vai saanko tulla vastaamaan tai tarkentamaan tänne kommenttiboksiin kun tarpeelliseksi näen? ;)

jepa, on varmasti totta ettei Norjassa ole _samalla tavalla_ pienituloisia kuin Suomessa, tai ainakaan noin tiukila eläviä kuin mitä kuvailit. Eihän Norjassa ole myöskään samoja ongelmia työllistymisen kanssa ja valtiollakin omaisuutta vs. Suomen velka. Varmasti suurempi osaa elää tyytyväisenä tulotasoonsa kuin Suomessa, kuvittelisin -en tiedä ;) Eli varmasti olet oikeassa: vaivaa ja kiinnostaa, jos on oikeasti vähän rahaa!

Priimusmaisteri

Musta tämän DI:n vaimon kommentit ja erityisesti hänen nimimerkkinsä kertoo myös aika paljon suomalaisesta yhteiskunnasta. Ja siis erityisesti naisen ja miehen välisestä tasa-arvosta. Kovaan ääneen jaksetaan huutaa naisten tasa-arvon perään esimerkiksi juuri niillä DI:n vaimon tutkimilla työmarkkinoilla. Tiukan paikan tullen sitten kuitenkin alennutaan jonnekin vuosikymmenten taakse... Ilmeisesti niillä vuosikymmenillä on sitten turvallista "majailla" pätemällä miehensä koulutuksella, ammatilla, arvolla tai tuloilla ;). Jokseenkin säälittävää, että oma akateeminen koulutus, asema, tulot tai saavutukset eivät riitä siihen itsensä jalustalle nostamiseen! Saati yritykset nostaa itsensä ihan sitä tavis-demaripersukeskustakansaa ylemmälle tasolle yhteiskunnan hierarkiassa... Siellä sulla on paikka selvästi ansaittu! Onhan sulla DI miehenä ja juristipoikaystävä ex:nä ;)!

Tutkijan työssä on kuitenkin minun käsitykseni mukaan hyvinkin tärkeää, että tutkija osaa pitää omat asenteensa, ennakkokäsityksensä ja mielipiteensä omien tutkimusaiheidensa ulkopuolella. Em. vaikuttaessa esim. aineistojen analyysiin, tulokset saattavat olla hyvinkin harhaisia. Tai ainakin näin on omalla alallani... Tosin DI:n vaimon mielestä ei validia ja reliaabelia tutkimusta tehdä muilla tieteenaloilla kuin valtiotieteissä ja tekniikassa ;)

Kiva blogi Johannalla! Jatka samaan malliin :)!

Terv. Terveystieteen tohtori ja priimusmaisteri uimakoulusta (taisin muuten olla eka ihka oikee priimusmaisteri tässä ketjussa ;))

Paula

Hyvä ja hauska kirjoitus!:)
..en ymmärrä yhtään, miksi se herätti näin paljon keskustelua luokkayhteiskunnasta.. Hih!;)
Kiva lukea ulkosuomalaisen näkemys suomalaisuudesta. Minusta aika osuvasti kirjoitettu!

Cheryle Schuppenhauer

Hey there! Would you mind if I share your blog with my twitter group? There's a lot of people that I think would really appreciate your content. Please let me know. Many thanks

florida

Hey there! This is my first visit to your blog! We are a group of volunteers and starting a new initiative in a community in the same niche. Your blog provided us valuable information to work on. You have done a extraordinary job!

jailbreak

I love your useful words. awesome contribution. I hope you write more. I will carry on subscribing