Me ollaan tänään oltu kuusi tuntia Oslon kentällä.

Say no more. Don't wanna talk about it.

Ehdotin kyllä, että oltais ehditty tehty retki kaupunkiin. Ei kuulemma tarvinut, ihan riittävästi tekemistä kentällä.

Okei.



... Ja sit...


Jestas Oslon kentällä ei koskaan oo mitään tekemistä, mitä me ajateltiin? Ihan mielettömän tylsää. Aloin jopa juttelemaan patsaalle:



Enkä vieläkään tiedä kuka se oikeastaan oli.


Ehdin kuvailemaan kaikenmaailman kissarunoja...


...ihmettelemään lentokoneita ja


laskeskelemaan et paljonko Suomeen muutto tulisi maksamaan. Et muutettaisko ihan oikeesti johonkin ränsistyneeseen hökötykseen työttöminä maahanmuuttajina.

Se ois muuten ehkä miljoona kertaa rohkeampi veto kuin tää Norjaan muutto hehe.

Mut never say never.

Sitäpaitsi mun mies on kultainen kun se aina kuuntelee näitä mun koti-ikäväisiä laskelmia ja on ihan mukana. Auttaa jo kovasti sekin. Tänks :)

Kommentit (20)

kalamuija ja lappilifestyle

Tuttua tuo haikailu:) Kun kerran tømistaa kotimaan tomut jaloistaan niin se on menoa. Missaan ei ole hyva. Ulkomailta on kiire takaisin Suomeen ja kun paasee Suomeen asumaan niin haikailee pois. Nyt (reilu vuosi sitten) tultiin tanne Pohjois-Norjaan valiaikaisesti.. nyt huomaan etta rakastun Lappiin paiva paivalta enemman ja nyt on paniikki, etta meille kay niin kuin monelle muulle taalla. "Tultiin vuodeksi, ollaan oltu 13v) ;) No katellaan. Mutta kiva olisi jos jossain olisi hyva ja tyyni olla. Nyt kun lapset koulussa niin ei voi ihan vuoden valein muuttaa vaikka haluaisinkin.

Ekaterina

Heh :) Ymmärrän täysin mistä puhut. Muistot veivät erääseen tammikuiseen päivään, kun palasin lasten kanssa lomalta Venäjälle... juuri kun saavuimme Riihimäen aseman pihalle ja olin valmiina hyppäämään autosta ulos ja huutelemaan konnarille, että odottakaaa meitäkin... niin näimme vain junan perävalot. No, pääsimme samana päivänä PIetariin, kylläkin vasta 12 tunnin päästä. Mitä tehdä RIIHIMÄELLÄ 12 tuntia ekaluokkalaisen ja 2 vuotiaan kanssa. Mukana ei ollut rattaita, ei pulkkaa eikä mitään :) Venäjä oli jo siinä vaiheessa opettanut kärsivällisyyttä...onneksi! Sillä päivä meni madellen :D

Elisabeth

Heh, repesin aika pahasti tuolle patsasjutulle :D

Mä muistan kun olin joskus lasten kanssa yksin Amsterdamin kentällä 6 tuntia. En halunnut lähteä lasten kanssa yksin seikkailemaan vieraaseen kaupunkiin. Kenttä oli kyllä iso ja siellä oli tekemistä, mutta oli ne puuduttavat 6 tuntia!

Teillä oli kummiskin ilmeisen kiva Suomi-loma, kyllä se koti-ikävä siitä helpottaa. Onneksi sinne pääsee aina lomalle! Itse en haikaile Suomeen muuten kuin joskus lomilla, kerran tein paluumuuton ja se riitti :)

Tuppeli

Eikös Norjasta löytynyt juuri uusi öljyesiintymä ja isompi kuin muut? Kyllähän siitä jaettavaa ja hyvinvointia riittää. Ja Suomeen pääsee aina lentokoneella ;-)

Norjalaisia työkavereita - kyllä ne suhtautuvat kaikkeen paljon rennommin ( ja siihen on varaa). Minä miettisin muuttoa pari kertaa ...

Sitäpaitsi, teillähän on aivan ihana talo siellä !

Kulkukatti

Voi ei, kuulostaa kyllä tajuttoman tylsältä tuo kentällä pyöriminen. Muistuu mieleen, kun odottelin konetta kerran seitsemän ja puoli tuntia, enkä voinut lähteä oikein minnekään.

Heh, kotomaan haikailu on tuttu "harrastus" täälläkin ;) Aina välillä tulee kaiken maailman loistoideoita mieleen miten asua ainakin osa vuodesta Suomessa.

Mama loves heels

Meidän perhe on nyt asunut Saksassa muutaman kuukauden, Suomesssa on jo keritty käydä kesälomalla niin ei voi oikein vielä ikävästä puhua. Meillä tilanne meni niin, että miehen työ siirtyi tänne niin eipä siinä oikein ollut vaihtoehtoja. Odottelen kyllä, milloin se kaipuu Suomeen tulee tai tuleeko ollenkaan...tai tietysti niitä läheisiä kaipaa.

Ihanaa, että voit keskustella Suomikaipuusta miehesi kanssa. :) Se on tärkeä asia.

Mimosa

Ihanat pellavapäät kyllä sulla :) Hauska postaus! Etenkin tuo "hvem var du egentlig." :-)

Tytti

..Ehkä missasin nyt perimmäisen ajatuksesi, mutta miksi Suomessa pitäisi asua ränsistyneessä hökötyksessä?

Emilii

Tuttuja tällaiset tunnit kentillä. Eikös se olekin osa matkaa vain, hauskaa kun on oikealla asenteella liikenteellä. :)

Omaa koti-ikävääni helpottaa lukuisat reissut Suomeen.
Englantilaisen mieheni kanssa olemme todenneet, että tärkeintä on se, että olemme yhdessä, missä ikinä sitten olemmekin.

Elisa

Hih kentällä kököttäminen on kamalaa. Olemme mekin viettäneet kentällä monta monta tuntia, jonkun fiksusta ideasta (tai siksi, että vaihto on ollut maassa, jossa emme ole saaneet poistua terminaalista viisumijuttujen takia). Päivällä se vielä menee ok, mut yöllä, se on hirveää kun on kaiken lisäksi vielä ihan sekaisin ja lapset itkee ja maha kurnii ja on huono olo jne...

ps. mä tosiaan heti katoin, että mitä ihmettä sun tisseille on tapahtunut. Hahahaaa :)

Bisquits

Hyvin tutulta kuulostaa... Minäkin haaveilen Suomeen muutosta (erityisesti kesän aikoihin, lol), mutta tiedän, että Suomeen muutettuani haaveilisimme sitten molemmat jonnekin muualle muutosta. ;-) Onneksi matkustaminen auttaa, ja minullakin on tulossa Suomen-reissu taas ihan pian, luultavasti jo ensi kuussa.

Saramama

Meillä pähkäillääb aivan jatkuvasti muutosta takaisin Irlantiin vaiko jäädäänkö Suomeen. Molemmissa niin paljon hyviä puolia. Mutta kyllä ulkomailla asuessa kaiholla tuli mietittyä Suomea useaankin kertaan. Nyt täällä asuessa eniten meitä pidättelee mun perheen lähellä asumisen ihanuus. Kahden maan perheissä ei kyllä koskaan voi voittaa...

Ansku

Suomi-haikailut, ah niin tuttua :)! Säännöllisin väliajoin löydän itseni haaveilemasta Suomeen muutosta, siellä kun olisi elämä niin paljon helpompaa (näin siis näissä ruusunpunaisissa unelmissani) :)

Ciacy

Siis onko enàà pahempaa kuin jumittaa lentokentàllà....no on, jumittaa kentàllà lasten kanssa! Teillà onneksi nàytti lapsille olevan puuhaa, eivàtkà he kinuneet ja kyselleet koska mennààn jatkuvasti.
Ulkosuomalaisena sità on tààllàkinpàin alettu nàkemààn suomi niin kauniiden vaaleanpunaisten lasien làpi. Pitàs vissiin mennà sinne joskus syyskuiden synkimpinà aikoina niin eikòhàn sse todellisuus aika nopeasti iskisi, eh. Mukavaa sunnuntaita :D

Nanna

Heippa dear pitkästä aikaa. Tai täällä mä olen roikkunut, mutta en ole saanut riviäkään sulle aikaiseksi. Sorry!

Mä jostain syystä tykkään lentää KLM:llä ja yritän aina saada Amsterdamin kentälle pitkän vaihdon. Just tyyliin 6 tuntia. Sitten vain junalla kaupungille syömään ja kaupoille. Eikä se kenttäkään pöllömpi ole.

Lähdöt (kotimaasta) on aina ankeita. Mutta kyllä se siitä taas!

Kata/Lankapuu

Tunnen tuon haikailun, asuin reilut 10 v Tukholmassa ja ruotsalaisen mieheni ja lapsemme kanssa päätettiin sitten muuttaa vanhaan kotikaupunkiini Turkuun, kun mun koti-ikävä oli niin suuri ja täällähän pärjää vain ruotsillakin, ja mies sai sovittua itselleen etätyön(di) ja hyvin ollaan viihdytty. Haikailen itse varmasti miestä useammin takaisin suurkaupunkiin, mutta 7 v ollaan nyt täällä oltu ja kotiuduttu kivasti tänne saarelle:) Ja ainahan voi muuttaa takaisin, onneksi pääsee useasti käymään!
Mukavia syyspäiviä teille!

Juuli

Haha, aivan mahtava tuo Ollin "rentoutumis" hetki ja tuo koko idea kattoa koneelta videoita :D

joku

Miks ihmeessä jäitte kentälle kökkii kuudeksi tunniksi? Oliks kone myöhässä, vai päätittekö, että on kivempi viettää koko päivä lentokentällä?! :D

eve

Hihih. Sellasta se on se ulkosuomalaisen elämä... ja sitten jos tulisitte Suomeen, haikailisitte vähän väliä takas Norjaan.

Meillä se menee nykyään niin, että MINÄ haikailen takaisin sinne puolison kotimaahan. Hän on kyllä myöntänyt, että se tuntuu tosi kivalta kun minä haikailen sinne myös, vaikka tiedetään että ei meidän mihinkään kannata lähteä kun täällä on niin hyvä olla.

Mutta, kalastajan vaimona minä lähtisin mieluummin kyllä sinne teidän huudeille kuin tänne Suomen rapakoille :D

No, toivottavasti paluu arkeen sujuu hyvin! <3

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram