...just thinking loud...

 Heisan :) Vaikka olenkin ollut kommenttiboksissa taas viime päivät kovin hiljainen, on sieltä yksi mielipide ihan kirvoittanut vastaamaan oman postauksen verran. Tai siis mielipiteenvaihto, ei niinkään yksittäinen kommentti. (En ole siis ihan poissaoleva, I'm watching you.... ;) )

Kaikki alkoi kommentista, jonka kirjoittaja kertoi lukeneensa mun blogia vuoden verran ja pitävänsä tätä tylsänä ja kuviakin aina samanlaisina. Kritiikin välttämättömyyttä kyseenlaistettiin myöhemmässä kommentissa, johon taas vastattiin kysymyksellä "Miksei muka saisi kritisoida?".

Koska tää kritisointi ja sen välttämättömyys on ollut kommenttiboksissa ennenkin aikamoinen dilemma, ajattelin nyt vihdoin sanoa jokusen mielipiteen asiasta. 

Ihmisillä on mun mielestä nimittäin nykyään ihan ihmeellinen tarve kritisoida kaikkea. Et ole järkevä fiksu ihminen, jollet kritisoi, jollet ajattele kriittisesti kaikesta. Jollet oikein etsimällä etsi virheitä, jotain mistä valittaa. Ajattelutapahan iskostetaan meille jo ihan peruskoulusta; sun on pakko oppia kyseenalaistamaan kaikki. Ja tosi hyväkin näin. Maailma on nykyään täynnä vaikka mitä. Kaikkea ei saa uskoa ja niellä. 

Ja ollaanhan me hyvänen aika Suomessa, älykkäiden ja teknologisesti kehittyneiden ihmisten maassa.

Jossain vaiheessa vaan kritisoiminen ja valittaminen kääntyy ihan surulliseen suuntaan vain siksi, että meillä ihmisillä on kauhea tarve vaikuttaa fiksuilta ja vaatia parempaa. Suomen loistava kouluruoka on p****a eikä kaupan leipähyllystäkään taida löytyä yhtään tarpeeksi täydellistä leipää. Ja jollei valita, niin tyhmähän sitä on. Jos vaan hymyilee että onpa hyviä leipiä rivissä tai -kamala sentään- tyytyy siihen mitä on saatavilla. Tyhmäähän se on.

Ja mun mielestä kun tuntuu yhä enemmän siltä että tyytyväisyys, onnellisuus ja vähään tyytyminen vaatii enemmän älykkyyttä ja elämänkokemusta kuin se ainainen vaatiminen ja valittaminen. 

Miten minusta tuntuu jotenkin myös siltä, ettei kaikki kritiikki ollenkaan ole kehittävää tai järkevää -saati välttämätöntä. Ei sen antajalle eikä saajalle. Vaikka kuinka olisi sananvapaus ja kaikilla oikeus omaan mielipiteeseensä. Ja vaikka kuinka olisi opetettu kriittisen ajattelun olevan se ainoa oikea fiksu tapa. Ehkä sekin kannattaa kyseenalaistaa. Että onko mulle (tai muille) sittenkään hyväksi lähestyä asioita näin kriittisesti. Onko se sittenkään parasta mulle, mun itsetunnolle ja ihan yleisesti pääkopalle. Parantaako se sittenkään mitään, muuttuuko joku paremmaksi.

Hmm. Kunhan mietin ;) 

Tai no, kyllä te ehkä tiedätte mun mielipiteen. En edes mieti. 

Kommentit (137)

Vierailija

Hyviä ajatuksia. Tuo on totta, että sitä kritisoi helposti niin ankarasti, että itselläkin tulee paha mieli. Ihan vaikka pitäisi kritiikkinsä ihan omana tietonaan. Aina pitäis itselleenkin sanoa, että "onko tämä rakentavaa". Huomaan esim. monesti syynääväni esim. muiden naisten makkaroita ja mahapömppöjä, ja se johtuu taatusti ihan vain siitä, että koen omani ongelmallisiksi. Turha on upottaa itseään negatiivisiin ajatuksiin, koska aika usella se taitaa mennä niin, että sen pahimman kritiikin saa oikeasti itse.

Kun keskittyy positiivisiin asioihin alkaa ajattelemaan yleisesti myönteisemmin ja armollisemmin, siitä hyötyy isekin. Positiivisuus luo positiivisuutta.

-KA

Vierailija

Naulan kantaan! Lisäksi jokaisen pitäisi kehittyä, mennä eteen päin, olla parempi ihminen ja tehdä hienoja uuden vuoden lupauksia ja ennen kaikkea ylittää ne. Täytyy olla cool, missään nimessä ei saa jämähtää paikoilleen tai mennä "taakse päin" elämässään, kuten työkaverini fiksusti tokaisi kun toinen työkaveri muutti pienempään ja halvempaan asuntoon. Mitä ikinä tuo elämässä taakse päin meno sitten tarkoittaakin. Suomessa on ihmeellinen malli elää ja vaatia ihmisiltä ja itseltä melkeinpä mahdottomia, ei sellaista kukaan jaksa tai jos hetken jaksaakin niin seinä tulee vastaan hyvin nopeasti. Tähän samaan sarjaan menee tuo kritiikin antamisen pakko. Eikö me voitais hetkeksi hellittää ja riittää ihan tällaisina kuin tänään olemme?

Vierailija

Aivan mahtavaa, ihanaa ja niin totta! Ihan hykertelin tuota tekstiä lukiessani: juuri noin! Olen kurkkua myötä täynnä työpaikan kahvipöytäkeskusteluja, joka on ainaista valittamista ja kritisoimista. Esimiehenä toimiessani sain kuulla jatkuvaa marinaa ja koskaan ei ollut kaikki tyytyväisiä, eivätkä tule olemaan. Ihailen elämänasennettasi, olet löytänyt tasapainon ja se on hieno asia! Jotkut eivät vain kestä sitä ja yrittävät nujertaa sinut samalle tasolle kuin missä itse ovat. Surullista.

Vierailija

Naulan kantaan! Lisäksi jokaisen pitäisi kehittyä, mennä eteen päin, olla parempi ihminen ja tehdä hienoja uuden vuoden lupauksia ja ennen kaikkea ylittää ne. Täytyy olla cool, missään nimessä ei saa jämähtää paikoilleen tai mennä "taakse päin" elämässään, kuten työkaverini fiksusti tokaisi kun toinen työkaveri muutti pienempään ja halvempaan asuntoon. Mitä ikinä tuo elämässä taakse päin meno sitten tarkoittaakin. Suomessa on ihmeellinen malli elää ja vaatia ihmisiltä ja itseltä melkeinpä mahdottomia, ei sellaista kukaan jaksa tai jos hetken jaksaakin niin seinä tulee vastaan hyvin nopeasti. Tähän samaan sarjaan menee tuo kritiikin antamisen pakko. Eikö me voitais hetkeksi hellittää ja riittää ihan tällaisina kuin tänään olemme?

Stello
Liittynyt14.7.2013

Mä en ole lukenut kys. kommenttiketjua, mutta pakko taas kerran ihmetellä - miksi joku seuraa vuoden verran blogia, jota pitää tylsänä ja jatkuvasti samanlaisena? =D Kyllä netistä ihan varmasti löytyy jokaiselle jotakin, että jos aika käy pitkäksi vaikka jotain tiettyä blogia lukien, niin ei kun googlettamaan jotain itselleen mielenkiintoisempaa seurattavaa..

Vierailija

Niinpä! Mun mielestä hyvä neuvo on myös se, että jos ei koe esimerkiksi jotakin blogia enää kiinnostavana tai kokee, että jutut alkavat olla samanlaisia niin voi ihan hyvällä omalla tunnolla (hissukseen) katsella joitain muita blogeja vaihtelun vuoksi. Ei ole pakko aina ääneen marmattaa ja ulista kun voi itse asialle tehdä jotain, vaiks kui;) 

Vierailija

Voi oon niin just täysin samaa mieltä!! Kiitos kun kirjoitit - ihanaa huomata etten oo mielipiteineni ihan yksin. Olen asunut poissa Suomesta reilut kymmenen vuotta, ja en tiedä onko tuo kriittisyys ja negatiivisuus lisääntynyt vai onko omat silmät vaan avautunut näkemään sen, kun on saanut elää leppoisammissa ympyröissä. Tämä oli ihan superhyvä ja syvällinen kirjoitus.

Vierailija

Osuva teksti ja hienoa, kun tartuit aiheeseen. Me suomalaiset ollaan juuri tälläisiä ja sen varmasti huomaa hyvin ulkomailla asuessaan. Ei toisen onni ole keltään muulta pois! Kritiikki on hyvästä ja uskon että se auttaa kehittymään, mutta kaikella on rajansa ;)

Niin ja miksi ihmeessä lukee vuoden blogia, josta ei edes (muka) tykkää...?

-S

http://sandellasblog.blogspot.fi/

Vierailija

Terve kritiikki on ihan ok, mutta minulla on sellainen periaate blogeihin kommentoidessani, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, en sano mitään.

 

Ihana muuten tuo raitamekko + pitkä neuletakki yhdistelmä <3

Vierailija

Onhan se kuitenkin vähän eri asia marmattaa kouluruuasta (jota on enemmän tai vähemmän pakko syödä) kuin blogista! Haloo :D

Pitää olla aika vähän sisältöä elämässä jos vaivautuu a) lukemaan tylsää blogia vuoden ja vielä b) avautumaan siitä *hih*

 

Vierailija

Miksi ei lopeta blogin lukemista, jos ärsyttää. Toiset ei osaa iloita jonkun positiivisuudesta tai hyvästä mielestä. Jatka vain samaan malliin. :)

Vierailija

Kriittisyys ja valittaminen on eri asioita. Jos kommentoija sanoo, että blogi on tylsä, se on pelkkää valittamista, kuten myös tuo toteamus kouluruoasta. Kritiikissä oma (positiivinen tai negatiivinen) mielipide perustellaan ja annetaan arvion lisäksi ratkaisuehdotus. Blogin tylsäksi arvioineen kommentoijan lausntoa ei voi sanoa muuta kuin turhaksi valittamiseksi, joka lisää ikävää ilmapiiriä, niin kauan kuin hän ei kykene tuomaan mielipiteensä oheen myös perusteluja, suhteutusta ja parannusehdotuksia.

Vierailija

"Ja mun mielestä kun tuntuu yhä enemmän siltä että tyytyväisyys, onnellisuus ja vähään tyytyminen vaatii enemmän älykkyyttä ja elämänkokemusta kuin se ainainen vaatiminen ja valittaminen."

Ai että tykkäsin teksistäsi ja ajatuksistasi. Jatkathan todellakin samaan malliin.

Vierailija

Minäkin seuraan blogiasi enemmän tai vähemmän aktiivisesti, en ole aiemmin lukenut kommentteja ( ne eivät kiinnosta ) Mutta nyt luin ja hyviä huomioita tuli muilta lukijoilta. Minä pidän nimenomaan blogisi tutusta tyylistä, tekstien ja kuvien hyväntuulisesta otteesta. Kuvaat itsellesi tärkeitä ja rakkaita juttuja, eiks kaikki tee niin?

Ja tuosta elämässä taaksepäin menosta... eiköhän jokainen määritä itse elämänsä suuntaa ja kulje kohti itselle oikeita valintoja. En halua työpaikan kahvipöytäfilosofien määrittävän itselleni "oikeita elämän suuntaviivoja", yritän löytää ne ihan itse :D

Vierailija

Tuollaiset elämäntapa-valittajat ovat tosi rasittavia. Ikinä heiltä ei tule mitään ehdotuksia miten asian voisi hoitaa paremmin,  he olettavat ettei kukaan kuitenkaan mitään tule ikinä minkään hyväksi tekemään (nämä tyypit löytyvät varsinkin työpaikoilta...).

Luulisi että elämä olisi tosi ankeeta kun lasi on aina puolityhjä!

 

Vierailija

Mä en ymmärrä tota blogien kritisointia ja ihan suoraa haukkumista, älä hyvänen aika klikkaa tätä osoitetta, jollei sisältö miellytä!

 

ps. mua miellyttää <3

Vierailija

Hei, ihan naulankantaan osuit kirjoituksessa! Itse olin lopen kyllästynyt työyhteisön negatiiviseen ilmapiiriin, jatkuvaan marinaan ja valitukseen ihan joka asiasta. Omalla positiivisella asenteella kun ei saanut suuntaa käännetyksi tein ratkaisuni ja vaihdoin työpaikkaa. Ei ollut helppo ratkaisu sekään, mutta nyt oltuani uudessa työpaikassa kolme kuukautta huomaan, kuinka hirvittävän paljon marisijat veivät energiaa muilta ja kuinka paljon ihan työaikaakin kului valitus virsien kuunteluun. 

Kesälomaa mulla ei tänä kesänä ole, mutta elämän ilo ja energia alkaa taas palautua. Sinun blogisi lukemisesta on kesällä saanut kivat kesäfiilikset, ihan kuin olisi itsekin ollut kesäkahvilassa tai lenkillä vuoristossa! Ihania kuvia, mukavaa jutustelua ja roppakaupalla positiivista elämän asennetta. Jatka samaan malliin! Terveisin hyvin harvoin kommentoiva lukijasi

Vierailija

Kommentoinpa minäkin nyt tähän, kun asia on jo aiemmin herättänyt ajatuksia. Täällä netissä on helppoa kritisoida ja marista kasvottomana ja usein anonyyminä,antaa kritiikkiä jota ei kasvokkain varmasti kovinkaan moni antaisi. Liikuskelen hirmu harvoin (onneksi) missään keskustelupalstoilla, mutta alkukesästä ohjauduin muutaman kerran (tulevasta matkakohteesta tietoa etsiessäni) esim. suomi24 foorumeille, enkä voinut kuin hämmästellä sitä viha- ja p***apuheen määrää, mitä sieltä löytyy, milloin mistäkin aiheesta. Kuinka helppoa onkaan suoltaa kaikkea potaskaa tänne verkkoon ja siinä sivussa haukkua kanssakirjoittajat lyttyyn, kun oma henkilöllisyys ja naamataulu eivät ole missään vaiheessa vaarassakaan paljastua. Mutta jotenkin säälin ihmisiä, joiden täytyy sillä tavalla itseään tuoda esiin. Tämä ei nyt ehkä liittynyt suoranaisesti tähän Johannan saamaan kritiikkiin, mutta asia nousi tasa mieleen. Lähinnä tuosta arvostelun helppoudesta netin suojassa.

Kritiikkihän itsessään on ihan ok, kun se on rakentavaa ja eteenpäin vievää...haukkuminen on täysin eri asia. Asiallista palautetta on kiva saada, ainakin minusta. Ja kun muistaa sen hampurilaismallin ;)

Onneksi Johanna et välitä näistä, ja jatkat omalla linjallasi :) Edelleen kiitokset mukavasta ja piristävästä blogista, joka tuo tuulahduksen "maailmalta" tänne Suomen perämetsiin :)

 

Mukavaa syksyä!

Terkuin Paula L

Vierailija

Tykkään kuvistasi ja tarinoistasi. Jatka vain samaan malliin. Jokainen voi hankkia oman elämän : ) 

Vierailija

Osui ja upposi! Näitä elämäntapavalittajia tuntuu pesiytyneen juurikin työpaikoille ja nettiin. Molemmissa ympäristöissä ehkä käsitellään henkilökohtaisestikin koskettavia asioita, mutta kuitenkin sellaisen pienen etäisyyden päästä, että on helppo päästää narinat valloilleen. Työpaikalla ollaan tiiviisti tekemisissä, mutta harvoin tunnetaan kuitenkaan oikeasti. Netissä taas voidaan pysyä täysin tuntemattomana. Näiden verhojen välistä on helppo huudella sellaistenkin, jotka eivät muualla välttämättä avaisi suutaan.

Napina on helppo tapa osoittaa muiden ja ympäristön virheitä, vaikka oikeasti saattaa kaihertaa joku oman elämän epäkohta. Kokemusta on, tällaiseen syyllistyn aika ajoin itsekin. Mutta olen koittanut opetella tunnistamaan näitä fiiliksiä ja tilanteita, ja yrittää muistaa vilkaista peiliin.

Aito positiivinen asenne näkyy, tuntuu ja tarttuu. Niiden lähteitä ei turhan tiuhassa ole, mutta blogisi on yksi sellainen. Kiitos siitä!

t. Mirjami

Vierailija

Olen kanssasi samaa mieltä! Luin eilen yhdeltä "laadukkaalta" keskustelupalstalta miten kouluruoka on niin huonoa, että vanhemmilla pitäisi olla oikeus tuoda lapsilleen omat eväät. Veti kyllä niin sanattomaksi ja surulliseksi. Ilmainen kouluruoka on asia, josta ulkomailla ollaan meille kateellisia, mutta täällä jotkut pitävät sitä huonona asiana :(

Itse tykkään blogistasi :) Jatka samaan malliin!

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Hitsi vie....... No kai sitä voi ottaa omat eväät, katsoo kuinka kauan sitä jaksaa tehdä. Mun mielestä on ainakin paljon parempi saada koulussa lämmin ruoka kuin joutua syömään (ja joka aamu tekemään) sitä samaa voileipää. Koulussa saa joskus hyvää ruokaa ja joskus ei-niin-oman-maun-mukaista mutta oppiihan syömään vähän kaikkea. Eikä ruoan tarvitse aina olla viiden tähden tai McDonaldsin, pitäisi olla iloinen että saa ruokaa. Mut kun sitäkin on valitettavasti ihan liikaa nykyään, ei oikein osaa arvostaa... Eli ihan samaa mieltä sun kanssa, tuli vaan taas melkein ärsytys ja kirjoitettua aina napakkaan sävyyn! :D 

Vierailija

Hmmm. Sun näkökulma sieltä uskomattoman rikkaasta Norjasta on ehkä hieman vino suhteessa tämän päivän Suomeen. Ymmärrän ettet siitä puhunut mutta kun samaan syssyyn laitoit pikkasen järjettömästikin kouluruoan tason ja blogikritiikin niin mainitsen nyt parista asiasta. Tällä hetkellä koetetaan niin kaikessa mahdollisessa huononnuksia entisessä kotimaassasi että mikäli me vaan täällä mentäisiin typerän virneen kanssa eteenpäin ja hoettaisiin että "ihanaa ihanaa voi kun kaikki on kaunista ja ihanaa, olen positiivinen" niin hyvin nopeasti tavallinen pikkuihminen löytäisi itsensä tilanteesta jossa kaikki perusrakenteet olisi riisuttu luurangoksi. Alkaen omasta alastasi, terveydenhuollosta.

 

Joten ehkä jättäisin kuitenkin nämä tämän tyyppiset postaukset vähemmälle jossa yleisesti kritisointi nähdään huonona. Peräänkuuluttaisiin myös asioiden mittasuhteuttamista, tuskin oikeasti ajattelet sitä että kritiikki sinun blogiasi kohtaan on samalla tasolla kuin yhteiskunnallinen keskustelu ja kriittinen ajattelu??

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Typerä virne = Hymy? ;) Tää on just se ajattelutapa, jossa hymyilevä ja tyytyväinen ihminen koetaan typeränä eikö? ;) 

En todellakaan ajattele, että krittiikki mun blogia kohtaan on yhteiskunnallisten ongelmien tasolla, enkä toivottavasti missään kohtaa siihen suuntaan viitannutkaan. Blogin kommenteista tuli vaan mieleen tää  yleinen tyytymättömyys ja se, miten kritisoinnista ja skeptisyydestä kaikkea kohtaan on tullut tosi hyväksyttävä käytösmalli. Monille jopa elintapa ja ihailtava, fiksun ihmisen malli. Tuli vaan mieleen. En oikeastaan olisi noista blogin kommenteista ottanut minkäänlaista hernettä nenään, ihan kivojahan ne oli, mutta ketju toi vaan mieleen tällaisen päässäpyörineen aiheen.

Vierailija

Todella hyvä kirjoitus ja samaa mieltä olen kanssasi. Oon monesti miettinyt itse, että valitsen mielummin olla muiden silmissä mukava ja ystävällinen kuin kriittinen älykkö. Tuntuu, että noiden välillä usein on valintatilanne, etenkin suomalaisessa työelämässä (työskentelen asiantuntijatehtävissä) En tiedä muista kulttuureista, mutta me Suomessa voisimme välillä miettiä, että oltaiskos vaan onnellisia ja mukavia toisillemme, eikä koko ajan pönkitettäis omaa itsetuntoamme kritisoimalla ja "pätemällä" kaikessa mahdollisessa. Mun mielestä meidän kulttuuriin kaivataan inhimillisyyttä ja positiivisuutta! Se on ihan ok nauraa ja sanoa, että mokasin ja jatkaa eteenpäin elämässä pää pystyssä ja välillä sivuille hymyillen =) Tulipas tajunnanvirtaa =)

Vierailija

Mä en ymmärrä miksi lukee/seuraa blogia, joka on tylsä? Kun ei oikeasti ole pakko seurata, jos ei halua.

Mä tykkään lukea sun juttuja ja katsoa kuvia. Susta huokuu se, että olet tyytyväinen elämääsi ja se on ihanaa! ♥ Sun lapset on suloisia ja iloisen näköisiä hyvin usein. Varmasti on huonojakin päiviä, mutta mitä vähemmän sen parempi. Ja noihin huonoihin päiviin vaikuttaa ihan hurjasti se oma kuuluisa asenne. Sulla on hyvä ja positiivinen asenne. Se on arvokas asia, jonka voi siirtää seuraavalle sukupolvelle.

Kati E

Vierailija

On tullut huomattua miten kaikki valittavat blogeista koko ajan. Ihmettelen vain sitä, että kuka viitsii lukea blogia josta ei tykkää? Tai kuka viitsii lukea vuoden blogia joka on hänen mielestään tylsä?

Ehkä sitten kyse onkin jostain muusta, ken tietää. Minä vaan en viitseisi lukea sellaista mistä en tykkää, varsinkin kun netti on täynnä juttuja joista valita.

Ihania kuvia jälleen :) Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

-NelliL-

http://villananna.blogspot.fi/

Vierailija

Vielä tuosta mainitsemastasi sananvapaudesta. Minusta jotkut ovat senkin käsittäneet väärin. Ylpeillään sillä, että suoranaisuus olisi jokin hyve ja sen turvin sitten lauotaan päin naamaa kritiikkiä ja suorastaan töykeitä kommentteja ystävillekin. "Jos ei osaa sanoa mitään hyvää, niin on sitten hiljaa". Tässä kohtaa lukijoille selvennän, että en viittaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politikointiin, vaan ihan ihmisten keskeiseen kanssakäymiseen.

Vielä kouluruuasta (vaikka onkin sivujuonne mielestäni tässä koko keskusteluketjussa), se on jokin pieni vähemmistö oikeasti, joka sitä asiaa jatkuvasti velloo samaan tapaan kuin pakkoruotsia. Omat lapset 9- ja 15-vuotiaat ajattelevat, että kouluruuissa on suosikkeja ja inhokkeja. Niinhän on kautta aikojen ollut. Lienee jotkut "pätemistä harjoittavat" vanhemmat jotka sitä kohkaavat. Minusta on aivan huippua, että Suomessa koulussa saa ilmaisen lämpimän ruuan, ihan jo itseäkin helpottaa, ettei tarvitse tehdä kuin yksi lämmin ruoka enää kotona arkisin. Näin kesäloman jälkeen luksusta ;) 

 

 

 

Vierailija

Jos en tykkää jostain blogista, niin kerta lukeminen riittää. En minä sitä vuotta kahlaa ja tylsisty. Olikohan kritisoija ihan rehellinen vai vaan kateellinen.

Ihailen Johannan energisyyttä ja tyylitajua, kuvia on mukava katsella. Ja mikä parasta, jutut ovat hyväntuulisia <3

-Tintti

Vierailija

Turha vinkuminen on turhaa vinkumista ja siten turhaa, mutta viimeaikoina on myös yleistynyt sellainen ajatus malli että " ellet ole mun kans samaa mieltä, olet väärässä", enkä nyt tarkoita juuri tätä blogia.

Esim. bloggaajat tuntuvat pitävän aiheellisena poistaa kysymykset, mikä on aika kökkö tapa. Blogihan on kai keskusteluboxeineen tarkoitettu interaktiiviseksi välineeksi pelkän Ai kun sä oot NIIN nätti -ihkutuksen ja mainosmedian sijaan? Toki pelkät loukkaavat kommentit voi jättää omaan arvoonsa, ei niissä ole mitään älykästä tai nerokasta, mutta keskustelua on ihana asia ja keskistelua ei synny jos kukaan ei uskalla kertoa omaa mielipidettään. Ja kun alkaa bloggaamaan, ei voi olettaa että kaikki ovat Aina samaa mieltä kanssasi, edes ne vakioseuraajat. Itseään ei silti tarvitse muuttaa.

Rehellisesti sanoen, koskee monia muotiblogeja (joista korniutensa vuoksi monet ovat tippuneet listaltani), kirjoittajat saattavat päästää melkoisia aivopieruja ja valita päälleen juuri sellaiset ihmetamineet joilla jaloista tulee kaksi kertaa paksummat tolpat, mutta niin vain kehuja satelee. Kalastajan vaimoa tämä vaiva ei toki koske, solakka rouvasihminen kun on:)

Tarkoitan siis vain, että asioissa - isoissa ja pienissä, tosin toisen tyynyliinat ovat minulle se ja sama - fiksu keskustelu on aina parempi vaihtoehto kuin ennakkoluuloton hehkutus. Krittiikki on monesti tarpeellinen asia, etenkin itsekritiikki kun se kanavoituu järkevällä tavalla. Vaikka kaikki ovatkin tavallaan toki ihkuja. On minussakin - kritiikin tai ainakin avoimen keskustelun kannattajassa - omat hyvät puoleni. Niihin kuuluu mm. arviointikyky!

 

Niin ja tietenkin, keskustelu on parasta livenä, saman pöydän ääressä!

Vierailija

Ensiksikin kiitos Johannalle energisestä ja esteettisestä blogista. Tsemppiä!

Toiseksi, jos joku "vierailija" oli ymmärtänyt, että tässä blogitekstissä olisi vedetty suora yhteys yhteiskunnallisen ja muun elämän kritisoimisen välille, niin itse en kyllä ollenkaan ymmärtänyt sitä näin. Yhteiskunnallinen kritiikki pitää osoittaa sinne mistä siitä on hyötyä: päättäjille ja vaikuttajille. Netissä/kahvipöydässä mariseminen ei auta.

Toisten ihmisten valintojen, ulkonäön, persoonan yms. anonyymi kritisoiminen osoittaa epäkypsyyden/vastaavan heikkouden vain puhujassa itsessään.

Vierailija

Asiaa. Luulen, että netin myötä käsitteet "sananvapaus" ja "kriittisyys" ovat saaneet vähän uudet merkitykset. Monet tuntuvat ajattelevan, että sananvapauden ja kriittisyyden nimissä suoraan henkilöön kohdistuva haukkuminen ja panettelu on sallittua ja sitähän se ei kyllä ole, vaan nimenomaan haukkumista, loukkaamista ja huonoa käytöstä. Vaikka blogit ovat julkisia, niiden takana on kuitenkin yksityinen ihminen, ja on vaikea ymmärtää, että jotkut katsovat oikeudekseen ja velvollisuudekseen kommentoida ihan miten tahansa ja mitä tahansa. Tuo "tylsä blogi"-kommentti ei suinkaan ollut pahimmasta päästä, mutta sinänsä täysin tarpeeton. Jos blogi on muuttunut omasta mielestä tylsäksi, niin voi jättää lukematta. En ihan ymmärrä, miksi on niin tärkeää sanoa se ääneen? Miksi ei vaikkapa kertoisi, minkälaisia postauksia kaipaisi? 

Yhteiskunnallisissa asioissa voi/pitää toki olla kriittinen, mutta silloinkin pitäisi olla valmis tekemään jotain asioiden eteen pelkän valittamisen sijaan. Sitäpaitsi positiivisuus ja rakentava kritiittisyys eivät sulje toisiaan pois millään tavalla: on täysin mahdollista olla molempia yhtä aikaa.

Kouluruokailusta sen verran: täällä Norjassa ei ole minkäänlaista kouluruokailua, joten ilmaisesta kouluruuasta valittaminen saattaa tuntua tästä perspektiivistä vähän kummalliselta. Ehkä Johannakin otti tuon esimerkin juuri sen takia. 

 

 

  

Vierailija

Tylsyydestä huolimatta, tämä "the kritisoija" on kuitenkin seurannut blogiasi vuoden! Hah...saavutus sinänsä. Ehkä hän ymmärtää siirtyä kiinnostavammille foorumeille lukemaan hullun kiinostavia juttuja!!!  :)

Mielestäni kristisoinnin taustalla on aina vähän, ainakin ripaus kateutta. Suositut bloggaajat eivät pääse tätä pakoon. Suurin osa meistä lukijoista lukee blogeja avoimin ja iloisin mielin ja vaikka vähä joskus kadehtisimmekin jotain, osaamme silti iloita siitä mitä toisella on tai mitä joku toinen on saavuttanut elämässään. Silloin myös omasta elämästä osaa NAUTTIA :)

-Sanna-

Vierailija

I hear you, sister :)!

Aivan on samat aatokset siitä, että toisaalta kritiikkiä saa ja pitääkin antaa - aiheesta! - mutta sitten pitää kyllä myös osata irrottautua siitä alati valittamisen upottavasta suosta, mihin valitettavan helposti tämä jonkinsortin besserwisserisyys ihmisen alentaa. Oikeanlainen kritiikkihän palvelee kaikkia ja oikein perusteltuna se myös auttaa oivaltamaan ja ymmärtämään, näkemään asiaa eri kantilta - lyttäämättä ja masentamatta. Kritiikin antaminen on siis taitolaji :).

Valittaminen sen sijaan valittamisen ilosta on helppoa. Mutta mitä se kertoo sitten valittajasta itsestään?

Ja mitä tulee sitten jostakin blogista ja sen ylläpitämän tyylin valittamisesta... Mä näen sen asian aivan turhana. Jokaisella blogistilla on se oma tapansa ja tyylinsä pitää blogia ja hyvä niin - jos kaikki olisivat tusina tavaraa, niin huh huijaa! Sitä paitsi tässäkin pätee niin selvästi tämä valinnan vapaus - mikäli huomaa, että ei tykkää jostain blogista, niin miksi ihmeessä sitä jää seuraamaan ja kenties jopa pahoittamaan omaa mieltänsä? Sitä omaa näppäimistöä kun voi hallita :). Kaiken lisäksi kaikki muuttuu matkan varrella, niin blogin pitäjä kuin blogin tyylisuuntauskin. Muutosta kun ei voi estää eikä pysäyttää, ihminen kun kasvaa ja kehittyy väistämättä - halusipa sitä tai ei - suuntaan jos toiseenkin. Se, miten ja millä tyylillä on aikoinaan esimerkiksi bloginsa aloittanut ei välttämättä päde enää muutaman vuoden päästä, koska joukkoon on tullut niitä muutoksen nyansseja, mitkä puolestaan vain ovat tervetulleita! Perusydin kun kuitenkin on siellä esillä :).

Oma jännä juttunsa on sitten se, että - olipa sitten kyseessä joku blogi tai sitten ihminen - miten voikaan olla vaikeaa sietää ja nauttia toisen onnesta ja ilosta, siitä luontaisesta elämisen riemusta mikä tulee joillekin automaattisesti? Aika nopeasti sitä iloa ollaan lyttäämässä, ikään kuin ei kestettäisi sitä, että jollakin voi olla elämänsä tasapainossa ja asiat hyvin. Tämä on surullista, sillä jokaisella meistä on ne onnen ja ilon avaimet/mahdollisuudet käsissämme - omasta itsestämme on vain kiinni se, miten niitä avaimiamme käytämme :).

Ja hei - anteeksi, ihan kamalan pitkää jorinaa pukkaa :/ - mä niiiiiin ihastuin tuohon sinun upeaan piiiiitkääään neuletakkiisi <3! Mistä tuollaisen suloisuuden saa hankituksi? Tuo kun näyttää olevan niin ihanan ilmava ja hyvin laskeutuva, ihoa hyväilevä...

Pirteää päivää sinulle :)!

- Tanja -

Vierailija

Kiva kirjoitus! Itse pitää olla sen verran tasapainossa, että pystyy iloitsemaan toistenkin iloisista asioita. Mä käyn täällä juuri sun valokuvien ja kivasti kirjoittujen juttujen takia. Sun blogissa on selkeä tyyli ja se on just se kiva juttu, että lukija tietää mitä saa ja odottaa aina uutta postausta. :D Elämässä on tietysti monta vivahdetta, mutta eikö tälläisen blogin ajatus ole nimenomaan tuottaa hyvää mieltä... Suomalaiset vain joskus tuntuvat pitävän negatiivista avautumista ainoana oikeana tapana olla "rehellinen ja aito."

Kouluruokakritiikki on mulle myös ulkomailla asuvana ihan ihmeellinen juttu. Tietysti yhteiskuntaan kannattaakin pyrkiä vaikuttamaan, kuten joku tuossa ylempänä totesikin, mutta kun on tottunut maksamaan joka ikisen päivän kouluruoasta, niin ei oikein ymmärrä miksi ilmainen perusruoka ei kelpaa... Ei se nyt edelleenkään mitään roskaruokaa (esim. USA:n koulujen tyyliin) ole. Joten jos lapsi pienekin annoksen syö, niin onhan se kuitenkin jollakin tavallisella ruoalla vatsaansa täyttänyt. Jos Suomessa asuisin, niin laittaisin varmasti illalla sitten kotona sellaisista aineksista iltaruokaa, mitä epäilisin kouluruoasta puuttuvan.

Vierailija

Hups! Jos joku sanoo sun blogia tylsäksi ja kuviakin aina samanlaisiksi, niin sehän on vähän sama kuin jos sanoisi että "Johanna, sun elämä on tylsä ja siitä saa vain tylsiä kuvia." Aika julmaa jopa! Mistä kummasta blogiin hyppäisi yhtäkkiä jotain "erilaisia" kuvia, kun sun blogi on juuri sellainen kuin olet luvannutkin sen olevan siinä blogin reunassa olevassa "yhteenvedossa"? Lapsia, kauniita tavaroita, asuja, pohdintaa jne.

Mua niin kiukuttaa tommoinen. Ei se ees oo kritiikkiä, se on silkkaa tyhmyyttä!

Vierailija

Tätä blogi maailmaa voisi verrata kaupassa käymiseen... Poimin kaupan hyllystä minulle sopivat tuotteet ja nautin niistä. Mistä en pidä, jätän toisten nautittavaksi.

Miksi olisin niin tyhmä, että vuoden käyttäisin tuotetta mistä en pidä ja sen jälkeen antaisin vielä palautteen tuotteen huonoudesta.... 

Voihan sitä kokeilla valittaa esim. vanilia tuutista, että maku on jatkuvasti sama ja tylsä...

Vierailija

Mun mielestä, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, on parempi olla hiljaa :)

Jos kritiikkiä ei voi antaa rakentavaksi, miksi haukkua toista. Palaute ja erilaiset (muutos)ehdotukset on varmasti jokaiselle bloggarille tervetullutta, vaikka jokainen tietysti tekee asiat kuten haluaa. En ole lukenut kyseistä kriitikon tekstiä (en yleensäkään jaksa lukea kommentteja juuri siksi, että niissä on mielestäni -lähes joka blogissa- niin paljon turhaa negatiivista avautumista), enkä jaksa ottaa kantaa yksittäisen ihmisen aivopieruihin. Ihmettelen vaam aina mielessäni, kuka jaksaa käyttää aikaansa jättämällä täysin hyödyttömän kommentin. "mä en kyl tykkää sun blogista ja mun elämäntilanne on ihan erilainen ku sulla.. en tajuu, miks jaksat sitä sun tätä.." Blaablaablaa, mene sitten lukemaan/tekemään jotain muuta, jos ei nappaa, ei kai näitä kukaan pakota lukemaan?

Eipä tässäkään kommentissa ole paljoa järkeä, mutta pistinpä kerrankin lusikkani soppaan, kun sattui olemaan sopivasti hetki aikaa :) Sen verran voisin toki samalla itse ehdottaa, että tykkäisin lukea näitä postauksia enemmän niin, että tekstiä on kuvien välissä. En tiedä, johtuuko vaan tästä muutosta Me Naisiin, mutta tällä "uudella" tyylillä kuvat tulee scrollattua nopsasti, jotta pääsee tekstin kimppuun :) Huomaan, että en katso (kauniita!) kuvia enää yhtä paljon kuin aikoinaan. Mutta tee kuten itsestäsi parhaalta tuntuu, minä kyllä roikun täällä lukemassa :D

Kiitos blogistasi!

-tintti

Vierailija

"Yhteiskunnallisissa asioissa voi/pitää toki olla kriittinen, mutta silloinkin pitäisi olla valmis tekemään jotain asioiden eteen pelkän valittamisen sijaan. Sitäpaitsi positiivisuus ja rakentava kritiittisyys eivät sulje toisiaan pois millään tavalla: on täysin mahdollista olla molempia yhtä aikaa."

 

Kuka on sanonut etteivät kriitikot esitä myös parannusehdotuksia? Yhteiskunnallisissa asioissa se toisaalta on ainakaan yksityiskohtiin asti mennen liikaa vaadittu. Ts. jos tavallinen kansalainen kritisoin kovillakin äänenpainoilla vaikkapa terveydenhuollon tai opetustoimen selviä huononnuksia jotka tietävät ainoastaan nopeaa säästöä ja pitkässä juoksussa ongelmia ja lisäkuluja, niin sen voi sanoa ilman että esittää ratkaisuja, sitä vartenhan ovat olemassa virkamiehet ja poliitikot, siitä heille isosti maksetaan!

 

Mitä tulee tämän blogin harvaakin harvempiin kritiikkeihin, muistan nähneeni kehitysehdotuksiakin. Tämä on Johannalle työtä, samaan tapaan kaikissa töissä käydään kehityskeskusteluja miksei se olisi täälläkin mahdollista. Melko kiintoisaa jos vetäisin työpaikalla herneet nenään ja lähtisin nenä taivasta kohden loukkaantuneena tuolit kolisten paikalta kun esimiehen kanssa pohditaan mitä ehkä kannattaisi tehdä toisin:D

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Korostan nyt vielä etten vetänyt herneitä nenään esimieheni kommenteista ;) En itseasiassa vetänyt herneitä nenään mistään, mutta kommenttiboksin ketju sai mieleen tällaisen aiheen, joka on muutenkin pyörinyt mielessä. En halunut oikeastaan kritisoida ketään henkilökohtaisesti, en yhtäkään kommenttia yksin.

Vierailija

Juuri näin! Asiallinen kritiikki ja aiheesta on toki paikallaan. Mutta juuri tällaisissa tapauksissa, kun voisi vaikkapa vaan jättää blogin lukemisen väliin, on nillittäminen ja ilkeily turhaa. "Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, on parempi olla hiljaa, ettei turhaan pahoita toisten mieltä" opetti mammakin jo aikoinaan.

Kiitos kivasta blogista ja kauniista kuvista!

Priska

Vierailija

Hienoa tekstiä taas, aina niin virkistää maalaisjärjen käyttö ja ihan tavallisten käytöstapojen noudattaminen (ja niiden peräänkuuluttaminen). Olen usein miettinytkin miten jaksat ja uskallat edelleenkin blogata kun meno kommenttiboksissa välillä suorastaan hävettää!

Edellisiin kommentteihin lisäisin tunnustuksen että olen silloin tällöin oman blogini kommenteista poistanut ne mauttomimmat (jonkun mielestä varmaan siltikin "oikeutetun kriittiset") kommentit ja kysymykset tyyliin "miten kehtaat liikkua noin rumassa paidassa" ja "eikö aikuisella ihmisellä ole muuta  tekemistä kuin xxx?". Ja minä en edes pidä muoti-/elämäntapablogia, mutta saatan jossain kasvihuoneviljelyä koskevassa kuvassa vilahtaa nurkassa... Nämä on juuri niitä mielipiteitä joita fiksu ihminen ei kasvotusten toiselle laukoisi, ja jos laukoisikin niin todennäköisesti jättäisin silloinkin omaan arvoonsa ja poistuisin paikalta. Lisäksi noista kysymyksistä kommenttipalstalla useimmiten seuraa vain loputon juupas-eipäs jankutus.

Toinen minua pitkään ihmetyttänyt ilmiö on tapa lukea ihan harmittomiakin tekstejä kuin piru raamattua. Esiin vetäistään joku yksittäinen sana tai esimerkki (kröhöm, kouluruokako tässä oli pointtina, kröhöm) johon takerrutaan, ja tekstin sanoma ohitetaan täysin. Monesti tekisi mieli repiä hiuksia ja kiljua että "missä tässa noin väitetään?!!". En tiedä lukevatko niin monet blogeja vain etsien jotain mistä jurputtaa, vai onko ihmisten luetun ymmärtämisen taso todella niin huono. En sitten tiedä kumpi vaihtoehto on parempi.

-Leea-

Vierailija

Sä olet kyllä fiksu ihminen :) Sun kuvat on aina kauniita ja muutenkin tätä on kiva seurata.

Ja sille kritisoijalle haluaisin sanoa että joku sitä tässä sun blogissa viehättää kun on jo vuoden jaksanu roikkua mukana.

Vierailija

Hyvä kirjoitus. Jotkut ihmiset osaavat tehdä itsestään naurunalaisia hakiessaan huomiota. Oppia ikä kaikki ja käytöstavat kaunistavat ja kyllä jokainen tajuaa että rakentava kriittinen keskustelu on hyvästä, mutta ei haukku ja kateus rakenna mitään eikä ketään. No kaikkea hyvää itsekullekin, jokainen on viimekädessä itse vastuussa omasta onnellisuudesta ja hyvä näin, toisen onni ei voi olla toiselta pois, ainoastaan lisätä omaa onnea! Iloitaan hyvänmielenlähteistä, niinkuin tästä blogista!

Vierailija

PÖH! Kritiikille on paikkansa, jos sen tarkoitus on kehittää jotain. Toisen mielen pahoittaminen on vain ilkeämielistä ja kateuden värittämää touhua. Blogi kun on tavallana toisen julkinen päiväkirja, saa se olla tekijänsä näköinen. Johannan blogi on oikein kiva! 

Vuosi on melko pitkä aika (vapaaehtoisesti) seurata, jollei oikein miellytä. Olisiko pientä kateutta vaiko vain ylestä "päinpers...rallia", mitä maailma on pullollaan...http://makkonen2012.blogspot.fi/2013/07/pain-persetta-rallia.html

 

Vierailija

Mä otan nää päivitykset ilolla vastaan, että on olemassa joku, joka avoimesti antaa kurkistaa elämäänsä, niin kovin toisenlaiseen kuin omani, enkä ole tullut koskaan ajatelleeksi, että jotain pitäisi kritisoida. Sitäpaitsi, niinhän se on, että kun yhdelle kumartaa, toiselle pyllistää, joten ei kai ole tarkoituskaan, että miellytät muita ja vastaat muiden tarpeisiin, vaan se, että sen kummempia ajattelematta annat meille hetken sun elämästä, joka ei ehkä ole aina täydellistä?

 

HannaHoo

Vierailija

Ihana sun siskosi hame :) Mistä se hankittu?

Sinulla on kiva blogi ja kivoja kuvia, olen lukenut blogiasi reilun vuoden ja luen jatkossakin.

 

 

 

Vierailija

Hei Johanna,

olen itse jo yli 50-vuotias, mutta luen ilomielin kirjoituksiasi ja ihailen kauniita kuvia ja kirjoitustyyliäsi, älä muuta niitä!

Joillakin suomalaisilla on tarve ilmaista oma kateellisuutensa "kriittisyytenä" ja kuten sanoit, etsimällä etsiä "kritisoitavaa". Kuten joku kommenteissa jo kirjoittikin, ellei voi olla sanomatta mitään negatiivista, pitäisi sitten kriittisyytensä omana tietonaan.

Terv. vakituinen lukijasi

Vierailija

Vaikka olet saanut kritiikkiä...mutta minulle tämän blogin seuraaminen on ollut ihanan mukavaa!! Olet näillä kivoilla kuvilla ja postauksilla tuonut valoa päivääni. Ilolla odotan niitä pieniä hetkiä "seurassasi"... pienellä ihmisellä on pienet ilot :) Kiitos!

Vierailija

Olen lukenut blogiasi noin vuoden ja inspiroit minua rohkeudellasi ja sait minutkin toteuttamaan haaveeni omasta blogista. :) Kiitos! Sinun tyylisi on tällainen, miksi muutella "tyyliään" jonkun takia joka ei siitä luultavasti siitä huolimatta pitäisi vaan tulisi uutta kritisoitavaa. Ole vain oma ihana itsesi. sillä loistat juuri sillä <3 -Netta- http://nh-d.blogspot.fi

Vierailija

Lievästi huvittuneena olen lueskellut näitä nk. kriittisiä puheenvuoroja, jotka taitavat kuitenkin olla vain huonosti naamioituja tölväisyjä. Monet, varsinkin pidemmät niistä, taitavat olla saman muutaman kirjoittajan kirjottamia: tietyt lauserakenteet ja sanavalinnat paljastavat, vaikka vierailijana ne kirjoitetaankin.  :)

Viestiä voi niin monella tavalla. Verratkaapa vaikka näitä kahta tapaa ilmaista asia: "Sun blogisi on huonontunut kauheasti viime vuoden aikana enkä enää viitsi sitä lukea" vs. "Ne postaukset aiheesta x, jotka kirjoitit vuonna y olivat tosi kivoja. Voisitko taas joskus postata samasta aiheesta?".

Vierailija

Asiaa rouva Kalastajan vaimo! Erään rakkaan kotikriitikon vaimona olen tolkuttoman kyllästynyt jatkuvaan arvosteluun. Mitä sitten, ettei bloggaajan valokuvat tai jotkut tekstit ole täydellisiä? Eikö silloin pitäisi kuvata tai blogata ollenkaan? Minullapas on oikein keskinkertainen bändi eikä haittaa yhtään, etten ole instrumenttini lahjakkain pimputtaja! Olen myös innokas runoilija ja taiteilija, vaikkakaan tuotokseni eivät varmaan miellyttäisi kaikkia ja muistuttavat toisiaan. Ihminen on luotu luomaan. Ja sinä Johanna inspiroit minua viikottain <3 Minä luen tätä blogia ilokseni, en arvostellakseni. Kiitos.

Vierailija

Olen sellaisessa työssä että saan aiheellista mutta myös täysin ala-arvoista kuraa niskaan. Ihan aina se harmittaa mutta elämän/työkokemus opettaa että asiatonta tekstiä/yhteydenottoa ei kannata ottaa henk.kohtaisesti. 

Sama koskee blogimaalmaa Lukijat ovat maailmaa kiertäneitä, ollaan niin tietoisia ja tiedostavia, been there done that, opiskeltu ja ajatellaan itse ja kuitenkaan sillä ei ole mitään tekemistä fiksuuden kanssa. Kritiikkiäkin saa esittää mutta miten sen sanoo on moneltakin vielä hakusessa. Toiset eivät opi koskaan ja se meidän on siedettävä. 

Vierailija

Aika mielenkiintoista. Hän on siis seurannut vuoden blogiasi ja päätellyt, ettei se ole hänen makuunsa. Ja sitten kritisoi sitä. Kuvitteliko hän muuttavansa blogin tyyliä, vai vaikuttavansa kuten jo todettiin fiksummalle. Hmm... 

OK olen siis tyly tyyppi ja jos jokun blogi ei sitten jostain syystä mielytä minua, en seuraa sitä. En kylläkään anna siitä palautettakaan blogin pitäjälle. Se on blogin kirjoittajan asia millainen hänen bloginsa on, ei minun.

Itse olen viihtynyt hyvin "Kalastajan vaimon" parissa jo useampi vuosi. Enkä ole vielä kyllästynyt tähän.

Vierailija

Kritisoija kirjoitti: "Hei. Olen lukenut blogiasi vuoden päivät, ja nyt täytyy kyllä sanoa että olen ollut hieman pettynyt pidemmän aikaa tekstiesi sisältöön sekä kuviisi joita itsestäsi julkaiset. Ne vain ovat kaikki niin samanlaisia kertatoisensa jälkeen. :(" 

 

Mielestäni tuo teksti kertoo että hän on pitänyt blogista, mutta ei enää koska pidemmän aikaa on ollut tylsiä kuvia/sisältöä. Joten ehkä tämä oli vain ilmoitus ettei aio enää lukea blogia, tuskin mistään ilkeämielisestä ole kysymys. Itse ainakin olisin kiinnostunut, jos ja miksi joku ei enää lukisi blogiani. En myöskään ymmärrä että miksi Johanna nostit kyseisestä asiasta noin kovan metelin? Tuskin joka kerta mistään kateellisuudesta on kysymys, niinkuin muutama tuolla taisi väittää. On ne kivat elämät muillakin kuin blogin pitäjillä.

 

Hyvää syksyn odotusta kuitenkin teille kaikille. :)

 

 

 

 

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Joo ei kommentti itsessään ollutkaan mikään loukkaava enkä siksi halunut sitä mitenkään kauheasti koristaa tekstissä :) Siitä tuli vaan mieleen tällainen ajatusketju, oikeastaan ihan täysin blogista riippumaton juttu. Eihän tänne niin paljon tule kritiikkiä että mun siitä tarvisi kirjoittaa herranen aika :))

Vierailija

Blogisi on ihanan raikas ja lempeän kotikutoinen. Olet suloinen ja ihana. Elämä on ainutlaatuinen eikä sitä kannata tuhlata. Jatka samaan luonnolliseen tyyliisi. Kaikkea hyvää jatkossakin. Tervehtii Suomesta suurperheen äiti ja mummikin jo <3

Vierailija

Siis ihmetyttää kyllä itseäkin tämän blogin kritisointi. Normaali perheenäiti kirjoittaa neuleohjeista, sisustuksesta, vaatetuksessa. Ei mitään sen merkittävämpää tai syvällisempää. Keskustelujen pitäisi ennemminkin käsitellä sitä, montako silmukkaa kauluriin tulee tai mistä voisi itsellekin hankkia noin kivan keittiön maton. Jos pitää kritisoida, niin kritisoi sitten aiheesta, jolla on oikeasti jotain merkitystä elämässä ja yhteiskunnassa :D 

Vierailija

Minusta bloggaajalle (ja kaikille muillekin tietysti) olisi olennaista osata jättää ainakin suora haukkuminen omaan arvoonsa eli arvottomuuteensa - niin fiksut lukijatkin osaavat. Kriittisiä kommentteja näyttää olevan blogeissa tosi vähän, haukkumista vielä vähemmän. Se, että näitä vähiä käsitellään erillisissä postauksissa suuren sinänsä oikeassa olevan komppaajajoukon tukemana, voi olla haukkujan tarkoituskin. Kritiikin kritiikki tuskin ainakaan häntä parantaa. 

Vierailija

Kai se vaan on niin, että johonkin, jonkun niskaan on pahaa oloa pakko purkaa, ja valitettavasti se, että blogeissa voi kommentoida avoimesti ja anonyymisti tekee sen, että ihmiset sanovat täysin mitä sylki suuhun tuo. 

Toinen asia on se, että uskon ihmisten välisen kunnioituksen ja arvostuksen vähentyneen viime vuosi(kymmenten?) aikana merkittävästi. Eikä ihme, televisiossa, realitysarjoissahan jo esim. näkee miten ihmiset mollavat, alistavat, haukkuvat toisiaan aivan järjettömillä tavoin. Missä on kanssaihmisten kunnioitus ja inhimillinen asenne? 

 

Mukavaa syksyn jatkoa sinulle ja anna piut paut heille, jotka tänne tulevat pahaa oloaan purkamaan. Henkilökohtaista se ei ole, se on selvä:) On ihan hyvä muistaa, että itse kommentin sisältö kertoo usein enemmän kommentoijasta kuin kommentoitavasta! 

Vierailija

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 11:11"]

"Mitä tulee tämän blogin harvaakin harvempiin kritiikkeihin, muistan nähneeni kehitysehdotuksiakin. Tämä on Johannalle työtä, samaan tapaan kaikissa töissä käydään kehityskeskusteluja miksei se olisi täälläkin mahdollista. Melko kiintoisaa jos vetäisin työpaikalla herneet nenään ja lähtisin nenä taivasta kohden loukkaantuneena tuolit kolisten paikalta kun esimiehen kanssa pohditaan mitä ehkä kannattaisi tehdä toisin:D

Siis ihanko totta joku lukija mieltää itsensä Johannan esimieheksi ja käyvänsä kehityskeskusteluja kommentoimalla blogia?! Esimiehen kritiikkiin Johanna tai kuka tahansa varmasti suhtautuu ihan eri tavalla kuin jonkun lukijan kritiikkiin tai kehtitysehdotuksiin. Me lukijat ei vain olla mitään esimiehiä bloggaajille. Jotenkin mua ärsyttää tämä asenne, että kuvitellaan voitavan vaatia bloggaajalta sitä ja tätä vain siksi, että bloggaaja saa blogista palkkaa. Eihän me lukijat bloggaajien palkkoja makseta vaan ihan ilmaiseksi saadaan. Että ihan vois ottaa vastaan sen mitä annetaan sen kummemmin mukisematta. Ja jollei tykkää, niin lukee sitten jotain muuta. Tai aloittaa vaikka oman blogin, johon voi sitten pyytää kehitysehdotuksia. Että ihan sitä voi aloittaa kehittämisen omasta itsestään.

 

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Juuh :) Munkin on jotenkin vaikea ajtella et te olisitte kaikki mun esimiehiä ;)) Ollaan mieluummin ihan tasa-arvoisia tai sit mulla on kauhea paine päällä :D

Vierailija

Tämä on vaikea juttu. Olisi helppo sanoa, että: "Älä lue, jos et tykkää." Toisaalta ainakin itse on mukava saada lukijoilta palautettakin, kunhan se pysyy asiallisena. Itse olen ihminen, joka ottaa todella helposti itseensä ja juuri palautteiden käsitteleminen on vaikeaa. Varsinkin, kun suosituissa blogeissa ne palautteet kyllä ylittävät sen asiallisuuden kynnyksen.

 

Minusta tärkeintä on pitää oma tyyli ja se, mikä itsestä tuntuu hyvältä, jos blogia alkaa muuttamaan liikaa lukijoiden toiveiden mukaan, siitä häviää se alkuperäinen lähde eli sinä. Jatka samaan malliin ja mukavaa syksyä!

http://keyword-love.blogspot.fi/

Vierailija

Hei.

Kyllä asiallinen kritiikki on joskus paikallaan, mutta jatkuva arvostelu ja peitellyin sanakääntein hakkuminen on mielestäni epäasiallista.

Maailma on täynnä blogeja, joten luulisi näille "kestokriitikoille" löytyvän muitakin blogeja luettavaksi.

Minä luulen, että taustalla on kateutta, pahansuopuutta jne. Se myrkyttää mielen ja saa ihmisen suhtautumaan asioihin negatiivisesti.

Hienoa, että osaat katsoa asiaa omasta vinkkelistä noin hyvin.

Tässä blogissa oli sitä jotain, jota kaipailin tässä taannoin.

Kiitos Sinulle ja mukavaa syksyä.

t. sassuli

Vierailija

Unohtui mainita edellisessä kommentissani (14.8. klo 17:52), että loppulauseeni olivat siis ihan vain kehitysehdotuksia. Eihän kenenkään nyt sellaisista pidä mieltään pahoittaa jos vähän kehitysideoita esittää tai kritisoi:)

Iloista elokuuta kaikille!

Vierailija

Ihan ensiksi haluan kiittää sinua blogistasi - ihania kuvia ja mukavan elämänmakuista tyyliä. Käyn lähes päivittäin katsomassa postauksiasi; tämä on ainoa blogi jota seuraan säännöllisesti. Mielestäni se on tyylikäs ja saan hyvän mielen ja joskus jopa sisustus- tai pukeutumisvinkkejä. Hienoa, että laitat itsesi likoon omalla nimelläsi ja kuvallasi. Tarvitaan hyvää itsetuntoa, että jaksaa kritiikkiä ja usein myös kateellisten panettelua (en puhu nyt välttämättä tästä keskustelusta). Jatkan mielelläni käyntejä täällä ja arvostan upeaa asennettasi! Toivottavasti jaksat jatkaa! Hyvää loppukesää!

Vierailija

Hei! Luen paljon erilaisia blogeja ja olen niin kiitollinen jokaiselle blogaajalle,joka avaa sydämensä ja elämänsä meille luettavaksi,että kritiikin,jos siihen aihetta on, pidän itselläni.Välillä sitä näkee todella ikäviä kommentteja ja mietin itsekin mistä se kumpuaa.Yleensä aika negatiivinen kritiikki kertoo enemmän sen kirjottajasta kuin blogista sinänsä. Ja joitakin blogeja en sitten vain lue,jos koko ajan nyppi jokin siinä bloggarin tavassa käsitellä asioita. Kiitos tästä blogista:olen saanut paljon hyviä sisutus-ja vaateideoita.Ja blogin myötä myös yritän saada perhettä innostumaan Norjan lomasta,sillä siellä näyttää niin hurmaavalle.Ihanaa syksyä Kalastajan vaimolle ja kaikille blogin seuraajille

-kirsisusanna-

Vierailija

Samaa mieltä että sinulla on ihanat kuvat, kauniit vaatteet ja positiivinen elämänasenne. Kannattaa jatkaa samaan rataan ja jättää kateelliset kommentit omaan arvoon!! = )

Vierailija

En voisi enempää samaa mieltä olla. Toinen juttu mikä typäsee iha tosissaan on se, että tökeröä käytöstä ja toisen loukkaamista perustellaan sillä, että minä kun olen niin suora ja sanon asiat suoraan. Huonoa käytöstä se minusta on.

Vierailija

Ihana asu siskolla! Hame varsinkin! :) itse olen lukenut blogiasi reilu pari vuotta ja joka kerta on ollut inspiroivia kuvia. Ei voi sanoa ainakaan tylsiksi!

Laura

Vierailija

Kivoja nää sun ajattelupostaukset, näkee et fiksu nainen on kyseessä =) Ja sun blogi on ihana ja kaunis ja inspiroiva - I love it!

Vierailija

Se, että olisi korkeasti koulutettu ja paljon opiskellut ei takaa ihmisen älykkyyttä. Yleissivitykseen kuuluu myös käytöstavat ja toisinaan kyky hillitä "kielensä". Jatkuva toisten arvosteleminen ja ylenpalttinen kritiikki on tylsää, usein epäkohteliasta ja aivan tarpeetonta pätemistä. Varmasti jotkin asiat tai ihmiset joskus ärsyttävät, mutta sivistynyt ihminen kyllä ymmärtää  kunnioittaa erilaisuutta ja olla vaikka sitten ihan hiljaa, jos tympii. Aina ei tarvitse valittaa ääneen.

Tämä blogi on lempiblogini, jatka samaan malliin Johanna <3

* Tiikerikakku

Vierailija

Ihan vain yleissivistykseksi. Huomaan, että et ole käynyt korkeakouluja. Monet ajattelevat kriittisesti, koska ajattelun taso on hilattu ylös. Ei otetakkaan asioita niinkuin ne aamulla lehdessä painetaan.  Niin, ja tieteen tehtävä on kyseenalaistaa. Ajatella kriittisesti. Mutta tämä on tottavie vain hoitajan blogi.

Vierailija

"tämä on tottavie vain hoitajan blogi" - Tämäkö on sun mielestä osoitus sivistyneisyydestä?

Vierailija

Samaa mieltä kuin aiempi kommentoija: jos kritiikillä viitataan siihen kommenttiin, jossa pitkäaikainen lukija toteaa blogin sisällön miellyttävän häntä aiempaa vähemmän, en minäkään näkisi tuota erityisenä "kritiikkinä". Minusta tämmöinen keskustelualue sietää pieninä määrinä tuollaisiakin, valtavirrasta poikkeavia kommentteja. Kommentin voi hyvin jättää omaan arvoonsa tai korkeintaan pysähtyä muutamaksi sekunniksi miettimään, onko blogin sisältö tosiaan muuttunut johonkin suuntaan.

Ilkeämielistä "kritiikkiä" en minäkään hyväksy, eikä sellaista täällä ole tainnut juuri näkyäkään (paitsi tuo äskeinen "hoitajan blogi" -kommentti).

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Juu tottakai, en ole mistään yksittäisestä kommentista hermostunut ja todellakin siedän vähän kaikenlaista kritiikkiä. En oikeastaan halunut niinkään viitata oman blogini kritisointiin -siitä tuli vain mieleen yleinen kriittisyyden ihainnointi ja siihen pyrkiminen. Eli ei noi mun blogin kommentit ollenkaan olleet pahoja, tää ajtus on muutenkin ollut mielessä :)

Vierailija

Ensinäkin kiitos blogista, pidän kuvistasi paljon! Pakko kertoa mielipiteeni asiasta, itse seuraan pääsääntöisesti nuoren henkilön blogia joka on kasvotuttu samasta koulusta jossa minä opiskelin. Syy tähän on se, että minun mielikuvani hänestä henkilönä on täysin eri opiskelijana kuin bloggaajana. Hän antaa itsestään "täydellisen" kuvan mikä minusta on jotenkin hauskaa, koska sitä hän ei ole. Tämän takia seuraan toisinaan myös sinua, pääsen pois hetkeksi omasta arjesta, kun katson iloisia vaatteitasi, jotka eivät ole muuten minun tyylisiä ollenkaan.;) Tällä pitkällä sepustuksella yritän kertoa sitä, että ihmiset lukevat blogeja eri syistä ja kommentoivat eri tavalla. Älä välitä, jatka eteenpäin! Miksi pahoittaisit mielesi turhaan? P.s jospa joskus kuvaisit jutun, kun kaikki on huonosti? Tämä voisi meihin paatuneisiin pessimistisiin ihmisiin kolahtaa;) Mukavaa syksyä!

Vierailija
Vierailija

Ihan vain yleissivistykseksi. Huomaan, että et ole käynyt korkeakouluja. Monet ajattelevat kriittisesti, koska ajattelun taso on hilattu ylös. Ei otetakkaan asioita niinkuin ne aamulla lehdessä painetaan.  Niin, ja tieteen tehtävä on kyseenalaistaa. Ajatella kriittisesti. Mutta tämä on tottavie vain hoitajan blogi.

:DD. No joo....Blogitekstejä ei ehkä kannata arvioida samoilla mittareilla kuin tieteellisiä julkaisuja? Myös niiden funktio on ymmärtääkseni vähän erilainen? Sitä paitsi tuskin tieteellistä julkaisuakaan  kritisoidaan tyyliin "onpa tylsää tekstiä", "ruma fontti" tai "tutkijalla rumat vaatteet"....

On olemassa sivistystä ja sivistystä ja joskus se ajattelun taso kannattaisi ehkä hilata vähän alemmaksi. Ainakin välillä.

Mutta vaikka ymmärränkin Johannan ajoittaisen kyllästymisen näihin turhiin ja asiattomiin kommentteihin, niin ehkä kannattaisi vain niellä kiukkunsa ja olla reagoimatta ja kommentoimatta mitään. Nämä keskustelut kuin vain vetävät puoleensa juuri ne henkilöt, joista ei ehkä niin olisi väliä Ja näitä taisteluita ei voi voittaa, tässä tulee vain vedetyksi sinne samaan pahansuopuuden happamaan suohon. Itsekin sinne putosin :D.

Sulla on kiva blogi ja paljon tyytyväisiä lukijoita. Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee :).

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Eieieie, en halunut reagoida noihin kommentteihin niistä vain tuli tällainen ajatus... (jos reagoisin ärsytystäni, niin sitten olisi ihan erilaiset kommentit kyseessä ;))

Vierailija

Jag tycker exakt som du! Gillar din blogg! Vackra miljöer, kläder och människor! Så fin klänning och cardigan! Ja niin upeet pinkit lenkkarit!! Nike, vai minkä merkkiset?

mvh Cia

Vierailija

"Siis ihanko totta joku lukija mieltää itsensä Johannan esimieheksi ja käyvänsä kehityskeskusteluja kommentoimalla blogia?!"

 

Siis ihanko totta sinä et ole tuon enempää tajunnut kaupallisten blogien ideaa?!?!? Luuletko tosiaan että Johanna olisi ilman meitä lukijoita täällä MeNaisissa? Ilman meitä jotka näemme nämä suorat mainokset ja ne jotka on peitelty postauksiksi? Kuinka naivi voi olla, vai oletko itse palkallinen bloggaaja.

Bloggaaja on palkallisena itsensä ja lukijoidensa summa, senhän nyt sanoo järkikin. Eihän mitään työtä yksipuolisesti, ilman tarvetta voi tehdä, se on puuhailua ja harrastusta mutta kun maksetaan palkka, maksaja siitä hyötyy. Tässä tapauksessa lukijoiden kautta joita ilman tätä työtä ei ole. Paljonko enemmän tähän tarvitaan rautalankaa?

Vierailija

Tämähän oli ajankohtaista. Nimittäin kun arvoisa pääministerimme juuri eilen valmiiksi kirjoitetussa ja pureskellussa kannanotossaan korosti kyseenalaistamisen merkitystä ja auktoriteettien kaatumista, heh. Sama virsihän on tuolla maailmalla, esim. Briteissä, käyty oikeistopuolueiden suusta jo vuosia sitten. Individualismi kun sattuu lisäämään mm. kuluttamista. Ja engagement lisääntyy, you know.

Juuri tällainen "muodikas" kyseenalaistaminen ja kritiikin vaatimus saa yleensä esiin kaikista idiooteimmat ihmiset. Ne, jotka eivät osaa pitää turpaansa *koskaan* kiinni. Jo pelkästään alakoululaisen lapseni luokalta pystyy hyvin osoittamaan sormella ne kullanmurut, joita on kotona oikein painostettu kyseenalaistaan kaikenmaailman auktoriteetit ja konventiot. Ihan sama, onko kyseenalaistuksessa tai kritiikissä mitään substanssia. Pääasia on KOVA ÄÄNI. Ja aikuisissa tietysti sitten on näitä oikein olan takaa. Opetan itse yliopistossa, ja voin vakuuttaa, että ekan vuoden opiskelijoille ei kelpaa mikään. "Siis niinku mikä tän pointti niinku on?", kysyy hän, filosofian lukiokurssista kiitettävän saanut ihmisenalku.

 

Minä minä minä. Ja näin on älykäs narsisti taas saanut oman ihanan äänensä kuuluviin. Ojennettu on nyt bloggaajaa, hoitajaa. Sus siunaa.

Koita kestää ja aurinkoista syksyn jatkoa.

Vierailija

Heippa, 

olen seurannut blogiasi jo monta vuotta ja mielestäni kuvat on kauniita:) Aiheet on monipuolisia ja kiinnostavia. On ollut luontokuvia ja ihania asuja myös matka- sekä sisustuskuvia. Blogiasi on kiva seurata ja jos joku  on muuta mieltä, niin jättäköön sitten lukematta : ) Mukavaa loppukesää Johannalle!!!

Vierailija

Oooooooooooooooo ihana blogi, ihanaa. Missään en ole näin upeita mielen tuotoksia tai asuja nähnyt! Melkein menetän tajuntani tämä pyyteettömyydeen edessä kun bloggaaja meille loputtoman ahneille lukijoille armeliaasti vaivojaan säästämättä orjana postaa. Mistä tällaista hyvyyttä kumpuaa??

 

Näinkö? Kaikki kriittisyyshän on saatanasta, se viesti AINA näissä ketjuissa koetetaan saada läpi, naminami vaan koska jos mitään eriävää sanoo kateellisuushan siinä puhuu. Huokaus.

 

-positiivari

Vierailija

Hei Johanna, syksy taitaa ahdistaa nyt liikaa täällä...laitetaan jo stoppi tälle sanatulvalle.  Ihanaa syksyn alkua kaikille " kriitikoille" :)

Vierailija

Minua jossain määrin ärsyttää tämä positiivisuuden ylistäminen. Pitää olla niin positiivinen ja ajatella vain myönteisesti ja jos ei tee näin, on valittaja tai kritisoija. Valittajia kuuluu karttaa, niin neuvotaan jopa mm. Facebookissa kulkevissa opastustaulusissa ja onnellisuushypetyksissä. Huomaan tämän ilmiön myös omassa ystäväpiirissäni. Jotkut ovat ryhtyneet ”positiivisiksi” ja julistavat sitä, että ajattelevat positiivisesti kaikesta ja arkisissakin asioissa kaikki on niin ihanaa.  Mutta usein nämä positiiviset ystävät eivät ole kovin hyviä ystäviä. Ei heiltä saa minkäänlaista sympatiaa, jos elämässä menee oikeasti huonosti, koska sitähän vaan valittaa turhasta. Miksei toisinaan saisi valittaa ja todeta, että olipas paska päivä kaikin puolin? Miksei saisi todeta, että mahtaa tuollakin olla tylsä elämä, jos ei mistään muusta kirjoita kuin uusista tavaroista ja retkistä ulkomaille takaisin? Jos sitä kaikki olisivat niin onnellisia nykytilaan, niin roikuttaisiin varmasti edelleen siellä puun oksalla viidakossa.

 

Minun mielestä, kun ”julkisen elämän aloittaa”, pitää hieman kestää sitä, että kaikki eivät tykkääkään siitä mitä tekee. Eikä siitä kannata loukkaantua, jos valittaminen ei ole vakavaa, kuten tässä tapauksessa. Saahan sitä pitää jotain tylsänä, suurin osa kuitenkin näyttää pitävän tätäkin blogia inspiroivana. Sitä tapahtuu vaikkei blogi-julkkis olisikaan. Jokaisen ihmisen elämässä ja lähipiirissä on toisia ihmisiä, jotka eivät pidä tekemisiäsi ratkaisuja hyvinä. Toisinaan huonon palautteen saaminen on ihan tarpeen, jos on tehnyt tai tekemässä jotain aivan päätöntä. Eli kyllä minun mielestä saa antaa ja pitää kestää kaikenlaista palautetta.

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Voih :( Kun en loukkaantunut yhdestäkään kommentista harmi että tää on ymmärretty näin. Arvaa mitä. Kestän yllättävän paljon "kritiikkiä" ja jopa julkaisen ihan kaiken täällä, kaikkien luettavaksi -mitä aika harva bloggari tekee. Enkä kirjoittanut tätä postausta kiukkuisena yhdestäkään kommentista. TIEDÄN etten miellytä kaikkea ja TIEDÄN että tähän hommaan kuuluu jaksaa ottaa vastaan myös "krittiikkiä". Silti kyseenalaistan kaiken nykymaailman kritiikin välttämättömyyden.

Vierailija

84: Asiaa! Juuri noin. Positiivisuuden pitää olla aitoa, ei mitään päälleliimattua päätöstä että vaikka pää räjähtäisi vitutuksesta tai surullisuudesta niin minähän tyttö hymyilen niin että veri ikenistä roiskuaa ettei vaan herrajumala mua päästä syyttämään kriittisyydestä tai valittamisesta.

Vierailija

Mä aina ihmettelen tätä. Eihän kukaan päivästä toiseen kierrä sellaisessa vaatekaupassakaan huutelemassa mielipiteitään valikoimasta, jos siellä tietää ettei omannäköisiä tai kokoisia vaatteita löydy. Silloin lähtee pois eikä tule toiste. Etsii sen itseään miellyttävämmän. Kuka viitsii haaskata aikaansa kerta toisensa jälkeen vierailemalla blogissa, jota pitää tylsänä? Vaatekaupat tarjoavat valitsemaansa valikoimaa ja siellä käy ostoksilla ne, jotka tykkäävät. Sama asia luulisi olevan blogeissakin. Blogi on kirjoittajansa näköinen eikä kaikkia voi eikä kuulu miellyttää. Jos ei tunnu mielenkiintoiselta, niin pitää etsiä toinen blogi, jossa viihtyy lukijana. Eikös vain:)

Vierailija
Vierailija

Oooooooooooooooo ihana blogi, ihanaa. Missään en ole näin upeita mielen tuotoksia tai asuja nähnyt! Melkein menetän tajuntani tämä pyyteettömyydeen edessä kun bloggaaja meille loputtoman ahneille lukijoille armeliaasti vaivojaan säästämättä orjana postaa. Mistä tällaista hyvyyttä kumpuaa??

 

Näinkö? Kaikki kriittisyyshän on saatanasta, se viesti AINA näissä ketjuissa koetetaan saada läpi, naminami vaan koska jos mitään eriävää sanoo kateellisuushan siinä puhuu. Huokaus.

 

-positiivari

Ja siis tietty tarvii mennä äärilaidasta toiseen kun eihän sitä harmaata "normaalia" kritisoidaan asiasta eikä valiteta kaikesta - aluetta oo olemassakaan..

Vierailija

Ihana blogisi on ainut, jota olen vuodesta toiseen seurannut! Aivan ihana, kuvat, ajatukset, sisustukset ja vaatteet :) Love it! Olen samoilla linjoilla kanssasi täysin, mitä tulee aiheeseen.

Vierailija

Kiitos Sinulle ihanasta, inspiroivasta blogistasi. Itse olen "perhokalastajan vaimo", miehen mielenkiinto on kalastusasioissa ympäri vuoden. Itse taas tykkään sisustella, laittaa kotia ja mökkiä ja kiinnittää huomiota koko meidän uusperheen pukeutumiseen. Ei tärkeimpiä asioita maailmassa, mutta tuottaa iloa mulle, ja sitä kautta lähimmille (se, että oon mukava ja innostunut vrs. että makaisin vaan sohvalla surkeana illat sohvalla - sekin kausi on koettu, eroni jälkeen). Monet kerrat olen innostunut kivoja juttujasi ja kuviasi katseltuani eri hommiin; lenkille, puutarhaan tai kokkailluun, jne.. :) kiitos!

Vierailija
Vierailija

"Siis ihanko totta joku lukija mieltää itsensä Johannan esimieheksi ja käyvänsä kehityskeskusteluja kommentoimalla blogia?!"

Siis ihanko totta sinä et ole tuon enempää tajunnut kaupallisten blogien ideaa?!?!? Luuletko tosiaan että Johanna olisi ilman meitä lukijoita täällä MeNaisissa? Ilman meitä jotka näemme nämä suorat mainokset ja ne jotka on peitelty postauksiksi? Kuinka naivi voi olla, vai oletko itse palkallinen bloggaaja.

Bloggaaja on palkallisena itsensä ja lukijoidensa summa, senhän nyt sanoo järkikin. Eihän mitään työtä yksipuolisesti, ilman tarvetta voi tehdä, se on puuhailua ja harrastusta mutta kun maksetaan palkka, maksaja siitä hyötyy. Tässä tapauksessa lukijoiden kautta joita ilman tätä työtä ei ole. Paljonko enemmän tähän tarvitaan rautalankaa?

No, toki Johannan blogi ei olisi Me Naisissa, jos sillä ei olisi lukijoita. Mutta varmaankin Johannan blogi saisi vielä siellä olla, vaikka sinä ja pari muuta kriitikkoa jättäisittekin sen lukematta. Suuret lukijamäärät kyllä takaavat, että bloggaaja varmastikin saa palkkansa jatkossakin. En ole bloggaaja tai edes naiivi (kirjoitetaan siis kahdella ii:llä). Pointtini oli se, että Me Naisissa Johannalle voidaan antaa palkanmaksajan ominaisuudessa kehitysehdotuksia ja kritiikkiä, mutta meillä lukijoilla ei ole samoja valtuuksia. Ei bloggaajan siis tarvitse jokaisen lukijan kritiikistä välittää, eikä muutenkaan ole mahdollista kirjoittaa blogia, joka miellyttää kaikkia ihmisiä. Suuria massoja kuitenkin miellyttää blogi ihan sellaisena kuin se on.

En siis tarvitse rautalankaa enempää. Lupaan myös, etten enää tähän keskusteluun osallistu, ja kuormita enempää kommenttilaatikkoa. Mukavaa päivää kaikille!

 

 

Vierailija

Tykkäsin kovasti kirjoituksestasi. Olen itsekin ihmetellyt tätä samaa ilmiötä. Sinun tekstistäsi inspiroituneena jatkoin aiheesta omassa blogissani valokeila.wordpress.com. Keskustelua nimittäin kriittisyydestä mielestäni ehdottomasti kaivataan. Minusta kriitikin tulisi olla sellaista, että siitä voidaan keskustella eikä niin että se on yksipuolista toisten (ajatusten) teilaamista.

Vierailija

Minä tykkään kovasti  blogistasi, kauniista kuvista ja inspiroivista tyylivinkeistä. Sekä sinulla että siskollasi on molemmilla niin omannäköiset ja varmasti persoonaan sopivat tyylit, että kuvia katselen ilolla ja hyviä ideoita saaden. Jos vaan mahdollista niin siskosi asujakin näkisi vielä useammin, ja Johanna sun perinteiset päivän asu -postaukset on mun henk.koht. suosikkeja :)

terveisin Katriina

Vierailija

Heippa Johanna!

Olen lukenut blogiasi monet vuodet ja alkuun aktiivisesti kommentoin ja jaoin mielipiteitä nimimerkillä Ninni. Positiiviset ajatukset ja kauniit kuvat ovat saaneet minut lukemaan vuodesta toiseen. Mutta sellaisen muutoksen olen tehnyt, etten enää itse tänne mitään kommentoi ja enkä ole kiinnostunut mitä tänne muut kommentoivat! Eli en siis enää lue näitä kommenteja, tällä kertaa postauksesi sai minut piiiiiiitkästä aikaan lukemaan kommentteja ja totesin taas että EI KIITOS!

Aurinkoista loppukesää ja lämmintä syksyä sinulle, perheellesi ja blogisi seuraajille <3

Ninni

Vierailija
Vierailija

Ihan vain yleissivistykseksi. Huomaan, että et ole käynyt korkeakouluja. Monet ajattelevat kriittisesti, koska ajattelun taso on hilattu ylös. Ei otetakkaan asioita niinkuin ne aamulla lehdessä painetaan.  Niin, ja tieteen tehtävä on kyseenalaistaa. Ajatella kriittisesti. Mutta tämä on tottavie vain hoitajan blogi.

Voi, voi...tätä minä juuri tarkoitin sillä, että älykkyys on muutakin kuin koulutusta ja kirjatietoa...toisaalta nää nirinarikommentit on aika hyvää viihdettä :-)

*Tiikerikakku

 

Vierailija

Luen aika paljoon blogeja (mieheni mukaan liikaa?!), sillä rakastan sitä, kun pääsen hetkeksi irti arjesta .. kauniiden kuvien ja hyvin kirjoitettujen tekstien avulla! :)
Mikä parasta, tämän blogin avulla olen tehnyt käytännössä jopa virtuaalisen kesälomamatkan Norjaan ;)
Kiitos siis!
Tämä kritiikki on aiheena huvittava asia ja mielestäni Johanna osui naulan kantaan. Suomalaisten (osan meistä) on vaan pakko valittaa. Blogien kohdalla se on niin hupaisaa!
"Olen vuoden lukenut blogiasi, enkä pidä siitä.."
Voi hyvä ihminen, miksi olet käyttänyt vuoden lukemalla blogia, josta et pidä? :D

Vierailija

Voi taivas!!!! Olet sitten käynkorkeakoulun käynyt tai et, mutta blogisi on Maailman PARAS. Jatka samaan malliin Johanna, koska sulla on tajua elämästä <3

Vierailija

Minun mielestä ihmisten kannattaisi enemmän äänestää jaloillaan kuin äänellään. Tai no nettimaailmassa ei varmaan voi puhua jaloista mutta kuitenkin :D On monia blogeja joissa ajatusmaailma, tekstit tai kuvitus ei vastaa sitä mistä itse tykkään. Silloin en lue sitä PISTE. Olen törmännyt blogeihin joissa voisin kommentoida kirjoittajan erittäin huonoa oikeinkirjoitustaitoa, muiden blogien matkimista, huonoja kuvia jne. Mutta miksi vaivautuisin. Ehkä se lukijamäärä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Jos blogi on hyvä ja mielenkiintoinen niin sitä luetaan ja paljon. Johanna lukijamäärästä päätellen ei voi väittää että tämä nyt hirveän tylsää olisi. Minä ainakin odotan postauksia kuten myös muutamasta muusta blogista joka päivä että mitäs kivaa sieltä nyt tulee. Mulle riittää tunnelmalliset kuvat, satunnaiset sisutus- ja käsityöonspiraatiot ja vinkit hyviin meikki-, vaate-, ja sisustuslöytöihin. Kiitos Johanna ihanasta blogista, älä vaan ikinä muutu!

Vierailija

Käyn lukemassa blogiasi, mutta aikaisemmin en ole kommenteja jättänyt, nyt pakko laittaa kommentti :) Hyvä kirjoitus!! Kaiken kritisoiminen tekee ihmisistä lopulta negatiivisia ja katkeria ja katkeruus tappaa elämän ilon! Entä jos oikeasti oltais johonkin tyytyväisiäkin!  Kuitenkin aina on valinnan mahdollisuus esim. lukea tai olla lukematta tätä blogia. t: psyk. sairaanhoitaja :)

Vierailija

Kiitos ensinnäkin hienosta blogista, jatka omaan ihanaan tyyliisi! Minäkin teen niin kuin joku muukin kommentoija,  että seuraam blogiasi säännöllisesti, mutta en jaksa kommentteja pahemmin lukea, vaikka seassa olisi yksikin tylsä kommentti, niistä tulee usein vain huonolle tuulelle. Kirjoituksesi kritiikistä kritiikin vuoksi oli tosi osuva, se on ikävästi ajan hengessä. Ei pelkästään Suomessa, vaan esim yhdysvalloissa asuvat ystäväni ovat kertoneet tositv-ohjelmista levinneen "tylyttämisen" levinneen muuallekin, niin että toisten ihmisten ulkonäköä ja tekemisiä kommentoidaan tosi ilkeästi. Ei yhtään kiva ilmiö! Positiivisuuden puolesta...

Tiia

Vierailija

Mua harmittaa jo valmiiksi sun puolesta vähän se, että vaikka täällä olisi 300 ihanaa kommenttia ja yksi tyly, se negatiivinen saattaa helposti silti keulia muistissa ohi :/ Toivotaan, ettei niin käy, itsellä ainakin on aina vähän kestämistä kun huonoa palautetta tulee! Mutta siis, kiitos paljon kun kirjoittelet, arvostan mittaamattomasti sun tekstejä, kuvia, panostusta ja elämänasennetta. Olen ollut lukija jo vuosikaudet. Kauniita elokuun päiviä Norjaan!

Vierailija

Täällä blogiasi lukee kohta 50v. "täti", olen jo lukenut jonkin aikaa ja en voi muuta kuin kehua tyyliäsi niin omassa pukeutumisessasi ja kodissasi ym.ja nautin kuvistasi joissa on maisemia ja perheenne arkea unohtamatta upeaa kotianne, ei ollenkaan voi sanoa jotta mm. kuvasi olisivat samoja etc. toivottavasti jaksat kaikesta huolimatta jatkaa kirjoittelua. Tuntuu todella olevan ikävä ilmiö oman pahanolon johdosta heittää lokaa niille jotka viitsivät, kerkiävät ja haluavat jakaa pienen osan arjestaan, julkisesti.   

p.s pakko oli näin perjantai-illan kunniaksi ajaa vielä citymarkettiin vähän ennen sen sulkeutumista ostamaan tuo kehumasi Mabellinen master smokey kynä !!! 

Vierailija

Toisaalta, kun kerran on niin tyytyväinen itseensä ja elämäänsä, että päivästä toiseen haluaa asettaa ja kuvata itsensä, kotinsa, lapsensa, elämänsä, nettiin kaikkien näkyville, ei kai ole mikään ihme, että kommentteja tulee. Itsehän olet asettanut itsesi näytteille.

Vierailija

Puhut kyllä ihan asiaa.. tuntuu että että ihmiset ei ole mihinkään tyytyväisiä. Silloin on omassa elämässä jotain pahasti pielessä, jos pitää kiitosta itselle antaa muita kritisoimalla.

Vierailija
Vierailija

Ihan vain yleissivistykseksi. Huomaan, että et ole käynyt korkeakouluja. Monet ajattelevat kriittisesti, koska ajattelun taso on hilattu ylös. Ei otetakkaan asioita niinkuin ne aamulla lehdessä painetaan.  Niin, ja tieteen tehtävä on kyseenalaistaa. Ajatella kriittisesti. Mutta tämä on tottavie vain hoitajan blogi.

Vierailija

Korkeakoulu ei todellakaan takaa henkilön henkistä tasoa niinkuin edellisen kommentoijan viestistä näkyy. On kysymys asioista ja asioista ja kyvystä erottaa ne toisistaan. Korkeakoulu uusiksi ja ehkä joku täydentävä opinahjo tai ehkä vaan vähän enemmän elämänkokemusta sinulle.

Vierailija

Sanonpa vaan, että repeäis verkkarit jos ei ois mahdollisuutta olla erilainen ja erimieltä. Jos pitäisi esim. katsoa vain yhtä kanavaa ja lukea samaa blogia, syödä samaa ruokaa ja käydä samassa kaupassa ja käyttää vaikka samaa vessapaperia kuin naapurit ( vaikka se niiden paperi pyyhkiikin pas***sti. ).  Että eikö ookin ihan kiva, että saa olla omaa mieltä & olla erimieltä??  Oisko se sellaista tervettä vuorovaikutusta? Niin lukijalle kuin blogin pitäjälle.  Ois karseeta jos blogin pitäjäkin joutuis vaan tykkäämään lukijoista, jotka eivät välttämättä saa koskaan hernettä nenästään pois.

jonskulainen
Liittynyt17.8.2013

Tiiätkö, sä puit mun ajatukset sanoiksi. En oo lukenut kommenttiosiota sun blogista (kun olen keskittynyt vaan ihaniin kuviin ja teksteihin), mutta ihan perhe-elämässä olen törmännyt samaan :D Lapset valittaa koko ajan, mitään ei viitsitä edes yrittää, vaan heti pitää valittaa kuinka "tyhmä maitopurkki, kun se ei aukea" tai "mä en saa/ylety/osaa!!". Vaikka kritisointi on joskus ihan aiheellista, niin olen huomannut viime aikoina itseni sanomasta, että miksi ei voi vain tyytyä siihen mitä on. Jos makkarasta ei saa kuoria pois, niin sitten se pitää syödä kuorineen tai jättää syömättä. Kun se kritisointi ja valittaminen on ihan jokapäiväistä, isoilta lapsilta ja lähinnä laiskuudesta tai viitsimättömyydestä johtuvaa, niin kyllä tämän äidin hermot ainakin välillä pettää. Miksi ei voi kannustaa toisia ihmisiä, välillä vaikka tyytyä siihen vähän "huonompaan " vaihtoehtoon, tehdä itse parempi tai vain pitää ne mölyt mahassaan?

Vierailija

Hei  Johanna, olen seurannut sinun blogiasi taalta Sveitsista kasin jo parin vuoden ajan ja rehellisesti sanoen, minua ilahduttaa sinun kirjoitustyylisi, ihanat kuvat kauniista Norjasta, perheestasi, luonnosta, vaatteistasi, leipomuksistasi,  iloisista asioista yleensakin ja musiikki valintasi!!!. Olet kaunis ihminen ulkoisesti ja sisaisesti, en ole ihan varma onko tama oikeasti suomea ja pahoittelen jos ei ole, mutta olen asunut niin kauan pois Suomesta, etta kielioppi ja sanonnat ovat varmaan muuttuneet. Saamaasi mielestani aiheettomaan kritiikkiin sanoisinkin etta criticism like the rain should be gentle enough to nourish a man's growth wihtout destroying his roots and people who criticise the harshest are the ones who would trade the places fastest... Jatka omaan ihanaan ja mielta nostavaan tyyliin, on ihanaa, etta jaat elamaasi meidan muiden kanssa ja toivottavasti saamallasi tuella jaksat ja kirjoitat monina tulevina vuosina!! Kiitos Johanna, olet upea!

parhain terveisin

Kitty

 

Vierailija

Minä olen seurannut Kalastajan vaimon blogia ja sen myötä Johannan & perheen elämää aivan alusta alkaen. Siis vuosia. Ja pitänyt kaikesta: muodista, asuista, lifestylesta, kodista, ruuista, Norjassa liikkumisesta kuin muualla matkaamisesta - Johannan tavasta elää ja olla tällä maapallolla.

Jos joku on keksinyt kritisoida blogia tylsäksi (en yleensä lue kommentteja, ne eivät kiinnosta, mutta nyt Johannan oma kirjoitus sai minut tulemaan tänne), hän itse asiassa kritisoi - Johannan elämää!!! Oi aikoja, oi tapoja. Tähänkö on tultu...

Samaa omituista negatiivista kritiikkiä löytyy esim. (iltapäivä)lehtien juttujen kommenteissa. Kovin on laajalle levinyt yhteiskunnassamme toisen vähättely tai ivaaminen, mistä lie alkanut ja mitä henkilökohtaista hyvää tällaisten kirjoittajat itselleen saanevat. Jätetään nämä kiehumaan omiin liemiinsä.

Kiitos erinomaisen inspiroivasta blogista, Johanna! Tästä tykkäävät äidit ja äitien äidit :)

 

 

Vierailija

Luulen että meiän suomalaisten vika on arvostella kaikkea. Oma näkökanta on tietysti oikea, Miksei vain anneta asian olla, kaikilla on omanlaisensa juttunsa. Sehän on sitä kirjoa ja mahdollisuus löytää uutta pikku vinkkiä omiinkin juttuihin. Mutta ei! Kannanottoja tarvittaisiin esim, hinnan nousuihin! Silloin ollaan hiljaa. Piksu

s

ksyä ja a

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaisten pitäisi hanakammin ottaa kantaa ja näyttää mieltä esim, hintojen noustessa! Mutta ei silloin! Piksu

Vierailija

[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 10:44"]

Ihan vain yleissivistykseksi. Huomaan, että et ole käynyt korkeakouluja. Monet ajattelevat kriittisesti, koska ajattelun taso on hilattu ylös. Ei otetakkaan asioita niinkuin ne aamulla lehdessä painetaan.  Niin, ja tieteen tehtävä on kyseenalaistaa. Ajatella kriittisesti. Mutta tämä on tottavie vain hoitajan blogi.

Ja päästäkseen hankkimaan korkeakoulu sivistystä tulisi hallita suomen kieli paremmin kuin edellinen kirjoittaja. Olisikohan yleissivistys hankittu jollain muulla kuin kotimaisella keilellä? Kyllä vain hoitaja hallitsee kielen käytön miellyttävlukuisempana kuin korkeakoulusivistymätön kommentoija.

En voi ymmärtää, miksi kukaan lukee vuoden ajan blogia, joka ei kiinnosta. Sontaa voi lapioida hevoskarsinassa, ei sitä tarvitse netissä mättää.

Vierailija

Hyvä kirjoitus. Olen satunnainen vierailija, joka on keikkunut blogiasi kurkkimassa useiden vuosien ajan. 

Nykypäivän kritiikkipakosta ja yleisestä asenneympäristöstä mielestäni hyvin kertoo 3-vuotiaan kuopukseni kommentti häntä päivittäin päiväkodista hakiessani: Kysyessäni kuinka päivä meni, hän vastaa oikein venyvällä ison pojan äänellä: "Ihan tylsästi." Kun sitten juttua jatketaan, selviää että päiväkodissa on ollut kiva päivä, ruoka on ollut hyvää, leikit hauskoja ja kaverit mukavia sekä kilttejä. Eli mitään valitettavaa ei oikeasti olisi, mutta kunhan nyt vaan valittaa, kun se kerran tapoihin kuuluu. Toivottavasti ei kauan! Olemme hänen kanssa tästä keskustelleet.

Kritiikkiä saa ja pitääkin mielestäni esittää, jos siihen on aihetta, jos se on perusteltua eikä vain ympärimalkaista - esim kuvien kutsuminen aina samanlaisiksi on mielestäni lattea ja pintapuolinen kommentti, johon ei sen suuremmin tulisi kiinnittää huomiota.

Itse pidän aivan ihanana asiana sitä, että kouluissa täällä Suomessa nykyään lähestytään ongelmia useimmiten positiivisia asioita korostamalla ja negatiivisia asioita yhä seuraamalla muttei kuitenkaan jalustalle nostamalla, jolloin niistä tietenkin tulee entistä trendikkäämpiä. Kasvattajana täällä kotona pyrin samaan. Muutos asenteisiin ja yleisesti cooleihin käyttäytymismalleihin lähtee jokaisesta pienestä ihmisestä. Sinusta, minusta ja meidän kaikkien lapsista.

Vierailija

Moi, en ole lukenut sun blogia, enkä näitä keskusteluja, mutta satuin nyt vilkaiseen tätä keskustelua ihan johtuen mielenkiintoisesta otsikosta. Ensimmäisen kommentin sanat iski multa ilmat pihalle.....muuta en sano, siis oli ihan oikeassa.

Toiseksi, olet kaunis nainen-oikeasti. Ja hyvä kroppainen.

T itse itsensä rumana näkevä nainen

Vierailija

Kateus jyllää. Kaunis bloggaaja, ihanat lapset, hyvä perhe-elämä, tyytyväinen työhönsä... Yksinäinen korkeakoulun käynyt nainen kadehtii ja kritisoi, jostainhan se vika on löydettävä, näin yliopistoissa opetetaan, omaan kriittiseen ajatteluun. Mutta tekeekö se onnelliseksi?

Vierailija
Vierailija

Tykkäsin kovasti kirjoituksestasi. Olen itsekin ihmetellyt tätä samaa ilmiötä. Sinun tekstistäsi inspiroituneena jatkoin aiheesta omassa blogissani valokeila.wordpress.com. Keskustelua nimittäin kriittisyydestä mielestäni ehdottomasti kaivataan. Minusta kriitikin tulisi olla sellaista, että siitä voidaan keskustella eikä niin että se on yksipuolista toisten (ajatusten) teilaamista.

Ihanasti sanottu: keskustella. Ikävä kyllä tässä näyttää nyt siltä, että ns. kritiikki teilataan kaikkien lukijoiden toimesta. Oliko se oikeasti kritiikkiä? Vai vain mielipide, joka kertoi enemmän kirjoittajan ajatuksista kuin blogin pitäjästä? Ennemmin sanoisin tätä teilaamiseksi: kymmeniä kirjoituksia yhtä ihmistä vastaan. Tällainen teilaus tuntuu erityisen pahalta.

 

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram