~ lisää kaunista Kotkaa

Näiden iltalenksukuvien myötä terveisiä sateisesta Norjasta! 

Kotona taas, mut ihan ok. 

Lentomatkat menivät hyvin. Hukkasin vaan meidän liput heti turvatarkastuksessa. Ja laukku oli ihan kamalan ylipainoinen, mutta hyvästä palvelusta Kiitos; sain sen mukaani. Ei mulla yleensä, eikä tapahdu toiste, promise. 

Nyt me yritetään taas ylipuhua pappa muuttamaan Suomeen. Miten joku jaksaa olla noin jääräpää. ;) 

Mut muuten mulla on kyllä näköjään kaikkea. 

Happy Tuesday honeys!

Kommentit (32)

Vierailija

Heippa Johanna! Olishan tuo muutto Suomeen iso juttu - ja jotta suuremmilta perheriidoilta välttyisitte :) niin kannattaisko harkita että olis asunto sekä Norjassa että Suomessa? Kompromissi you know...:)

terv. Tuulahdus

Johanna Kalastajan vaimo
Liittynyt3.12.2012

Juu ei tästä riitaa kannata kehitellä ja varmaan joku tollanen ratkaisu oiskin pakko tehdä jotta mies vois jatkaa töissä täällä jonkin verran... Tai jotain :) Mun mielestä kun mahdollisuuksia olisi niin monia ;)

Vierailija

Tää viimeinen keinukuva on ehkä paras blogissasi ikinä nähty kuva. Aivan valloittava! Näytätte niin onnellisilta. :) Taitaa olla sulla pian uusi Suomiloma tiedossa, kun siskosi polttareita kerran vietitte...

Ja minäkin kyllä uskon, että löydätte kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun tuohon asumishommaan.

Vierailija

Ah, mikä ihana tunnelma kuvissa <333

Eiköhän se mies pikkuhiljaa lämpene, kun näkee, mitä Suomi sulle merkitsee. Löydätte varmasti jonkun hyvän kompromissin, johon kaikki on tyytyväisiä. Luota siihen.

...ja pakko sanoa että tällä kertaa taitaa tyylikkyyspisteet viedä kyllä Aino! Ihana yhdistelmä, pitäis itsekin kokeilla vastaava :D

Vierailija

Tuo viimeinen keinukuva on aivan mahtava! Ihanaa teillä on ollut! Ja todellakin, kuvista välittyy se, että muuten sinulta ei puutu mitään! Toivottavasti saisitte perheess kompromissiratkaisun josta kaikille olisi lopulta vain lisää iloa ja mohdollisuuksia olla onnellinen elämässään!

 

Ai että mä tulin niin hyvälle mielelle tuosta vikasta kuvasta! Jotenkin ilo on tarttuvaa!

Vierailija

Keski-Euroopassa asuvana kyllä miettisin vielä useamman kerran, mitä Suomella on annettavaa enemmän kuin Norjalla? Samoja tuntemuksia kesälomien jälkeen kipuillut, mutta muutto maahan, josta kaikki työpaikat suurinpiirtein loppuneet ja karanneet muihin maihin.. mietityttäisi nyt kyllä vieläkin enemmän. Olen jääräpää siinä mielessä etten usko, että elämänonni löytyy yksin suomesta. Se on mukana missä tahansa. Näin olen kokenut useammassa eri maassa asuneena.

Välität kyllä uskomattoman hyvän energian kuvillasi, ja niitä on todella mukava katsoa. Aurinkoisia kesäpäiviä Norjaan!

Vierailija

Kuvistasi välittyy niin ihana kuva Norjasta! Itse kaipaisin jotain tuollaista maisemaa näin Suomessa asuvana. Mutta ymmärrettävää toki on että kaipuu Suomeen syntyy myös siksi kun perheesikin siellä asustaa.

Vierailija

Ei sun mies täällä pidemmän päälle viihtyisi, jos ei osaa kieltä. Eikä luultavasti viihtyisi muutenkaan. Taitaa olla kuitenkin aika erilaista elämänmeno ja kulttuuri Suomessa ja Norjassa... 

Jos olisin itse vastaavassa tilanteessa, pyrkisin ostamaan vaikka kesämökin Suomesta ja järjestämään asiat niin, että olisi mahdollista olla siellä toukokuusta syyskuuhun joka vuosi. 

Vierailija

Voi mitä ihania kuvia! Minä ainakin olen ihan järjettömän onnellinen niistä tavallisista asioita, mitä mulla on. Välillä pysähdyn miettimään: miten voinkaan olla näin onnekas!? Ihania, onnellisia päiviä sinne Norjaan :)

-Elina

Vierailija

Luulen että kun asiaa mietit realistisesti niin ainakin työtilanne siellä Norjassa teille kummallekkin taatumpi. Ihana kaupunki asua ja ymmärtääkseni osaat jo kielen.

 

Suomi kotimaa ja suku täällä joten tosi ymmärrettävää että tänne kaipaat. Entä jos vietätte kesäisin pitempiä aikoja että tulisi vähän enempi täällä oloa? Tsemppihali Johanna <3

Sanna entinen ulkosuomalainen

Vierailija

Tosi ihania ja iloisia kuvia! Näistä taas niin hyvin välittyy tunnelma :)

Ihanaa kesän jatkoa ja onnellisia päiviä sinne Norjaan!

-Hanne-

Vierailija

Tuli mieleen, että onko teillä siellä Norjassa sukulaisia lähettyvillä, lasten isovanhempia, serkkuja tms.? En muista ainakaan, että olisit koskaan maininnut (en ole lukenut blogia alusta asti).

Tuntuu kyllä vähän hassulta, että norjalainen kalastusekspertti muuttaisi Suomeen. Voiko sellaista edes vaatia.. :)

Vierailija

Suomessakin kalastetaan.

Suomen kieli on opittavissa. Suomi on myös kaksikielinen. Yksikielisesti suomenkielisilläkin seuduilla peruspalvelut ovat saatavissa myös ruotsiksi, joista norjankielinen selvinnee erinomaisesti. (Kielilaki, Kielitatiolaki.)

Suomi on hyvä maa, mutta saattaa näyttäytyä kotimaakaipuun ja rajallisten lomakäyntejen pohjalta todellisuutta auvoisempana. Kyse on itse tehdystä mielikuvasta, jolla toki todellisuuspohjaa mutta siinä myös kiteytyy oma halu nähdä Suomi sellaisena kun sen näet. Etenkin kesällä moni asia voi näyttää myönteisemmältä kuin oikeasti on. Ja siis "lomalasien" kautta katsottuna. Todellisempi Suomi voi olla myös aika tyly paikka vähine töineen yms. 

Moni suosittelee oleilemaan Suomessa kesällä. Hyvä vaihtoehto. Minä kuitenkin suosittelen (koe)asumaan täällä alkaen lokakuu. Siitä saa kesää paremmin relistista perspektiiviä suomikuvaan, jonka pohjalta voi pohtia asioiden laitoja.

Varmasti löydätte ratkaisuja. Lycka till. 

 

 

Vierailija

ihana tuo alin kuva!

minäkin äänestän tuota kesämökkiä suomessa ja asumista täällä kesäisin ja aina kun mahdollisuus. ehkä asumisen ei tarvitse olla joko-tai. sinänsä ymmärrän kyllä erittäin hyvin kaipuusi. kyllä vanhemmat ja muu suku on tärkeitä. ja ajattelen niin, että kun tarpeeksi usein käy ja näkee heitä, niin kestää paremmin asumista muualla osan vuodesta. ei tule sitä idealisoitua kaipuuta. olen ymmärtänyt, että miehesi on aika usein työmatkoilla. ehkä aloituspiste voisikin välillä olla suomessa? toivon niin että löydätte hyvän ratkaisun <3

Vierailija

Varmasti me kaikki ulkosuomalaisina asuneet ymmärrämme sinua. Jos puoliso on eri maasta niin aina on jommalla kummalla se kaipuu ja elämä Suomessa tuntuu "lapsuuden kesiltä". Todellisuus voi osoittautua kaikeksi muuksi. Itse koin sulkeutuneisuuden ja jonkinlaisten sosiaalisten käytöstapojen eron raskaaksi palatessa Suomeen. Isovanhemmat olivat tärkeitä lapsille, mutta arkielämässä he eivät korvanneet hyviä kaverisuhteita, jotka jäivät toiseen maahan.

Minäkin suosittelen hankkimaan vaikka pienen kakkosasunnon täältä ja miettimään sitä miten lasten elämä muuttuu. Usein sanotaan, että kyllä lapset sopeutuvat, mutta kyllähän se riippuu lapsesta.  Nyt omat lapseni ovat täysi-ikäisiä ja voin kulkea ja liikkua maiden välillä miten haluan. Lisäksi toinen lapsistakin on muuttanut pois Suomesta. Vieläkin kaduttaa miten lapset kokivat muuton ja heidän vaikeutensa. Toinen ei ikinä sopeutunut. Joskus minun nuoruudessani sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Toki meillä on monet asiat erittäin hyvin ja riippuu mihin vertaa, mutta lottovoittomaita on paljon. 

Vierailija

No kyllä taas neuvojia piisaa. Johanna on asunut valtaosan elämästään Suomessa, joten ehkei Suomen lokakuu hänelle tai toiselle pohjoismaalaiselle mikään outo asia ole ;) Ja varmaan osaavat itse puntaroida, olisiko kakkosasunto mieluisin ratkaisu. Vai että "Suomessakin kalastetaan". Jep..

Vierailija

Totta. Suomessakin kalastetaan, mutta kaiketi arvaat, että ihan eri palkoilla kuin esimerkiksi Norjassa. Ja moni muukin ulkosuomalainen on asunut valtaosan elämästään Suomessa. Puhumme silti kokemuksen äänellä että on hyvä punnita kainenlaisia vaihtoehtoja. Me itse koimme pienen shokin muuttaessamme Suomeen, ja emme viihtyneet vuottakaan, kun mies piipahti ulkomailla ja tuli allekirjoitettu työsopimus mukanaan. Kahden viikon kulutua olimme jo toisissa maisemissa, ja nautimme olostamme edelleenkin. Anoppi kerran kyseli takaisintulosta, niin hassusti vain yhteen ääneen totesimme, ettei..!

Yksi merkittävä asia on sekin, että lapset ja myös itse voi joutua kiusatuksi ulkomaankokemuksestaan. Näin kävi kollegan vaimolle, ja hän muutti lopulta yksin ulkomaille ja lapset ovat asuneet maasta toiseen, siellä sun täällä. Välillä myös kotimaassaan isän kanssa. Toiset taas lähtivät toiseen otteeseen niin, että lapsensa jäi kotimaahan käymään koulunsa loppuun. Tosin hän on täysi-ikäinen, ja pelkästään iloinen uudesta vapaudestaan.

Vierailija

Ja lisään vielä sekin, että mulle on ihan yks hailee, laitatko peukun ylös tai alaspäin. Olen senverran aikuinen ettei tuollaiset asiat vaikuta onnelliseen elämääni millään tavoin. ;) Vaikka omista kokemuksistani kerronkin..

Vierailija
Vierailija

No kyllä taas neuvojia piisaa. Johanna on asunut valtaosan elämästään Suomessa, joten ehkei Suomen lokakuu hänelle tai toiselle pohjoismaalaiselle mikään outo asia ole ;) Ja varmaan osaavat itse puntaroida, olisiko kakkosasunto mieluisin ratkaisu. Vai että "Suomessakin kalastetaan". Jep..

 

Kun nyt blogissa kertoi ajatuksistaan, ehkä niistä on myös lupa kommentoida ilman että sitä pidetään näsäviisaana viisasteluna? minusta on antoisaa, että ihmiset ilmaisevat ajatuksiaan, näkee ikään kuin toisin silmin esim. omaa kotipaikkakuntaa lähellä asumisen. ja kun käy suomessa harvoin, sen arjen näkee toisin kuin sellainen joka asuu täällä koko ajan. joten ehkä ulkomailla asuvalla on antoisaa myös kuulla niitä negatiivisia asioita kotipaikkakunnalla asumisesta.

Vierailija

Leijonanaiset löytävät itsensä usein suhteesta mieheen, jonka kanssa heillä on joku "ikuinen peruskriisi", loppumaton kamppailu, tahtojen taisto. Miksi sitä sitten haluaakaan kutsua. Oli se sitten eri käsitykset lasten saamisesta parisuhteessa, tai lapsiluvun määrä, tai asuinmaa, tai asumisen muoto, ajankäyttö elämässä, tai aikansa elänyt avioliitto, josta leijonanainen yrittää miestä irrottaa itselleen. Mikä kullakin. En tiedä miksi näin on, mutta kaava on selkeä.

En usko, että muutatte kokonaisena perheenä pysyvästi Suomeen. Se näkyy miehestäsi hyvin selvästi. En usko, että olisit häneen edes rakastunut, jos hän olisi sen tyyppinen, että lähtisi Suomeen kanssasi. Nämä ovat näitä elämän perusklikkejä, ristiriitoja, risteyksiä, joiden energioihin parisuhteet perustuvat. 

Vierailija

Käyn aika usein katsomassa blogiasi ja kauniita kuviasi ja hämmästyin, kun näin nämä kuvat tutuista paikoista! Itsekin olen Kotkasta kotoisin ja juuri nyt tällä käymässä Roomasta, missä asun :) piasscrap-foto.blogspot.com

Vierailija

Se hyvä puolihan Norjassa asumisessa teillä on, että se on niin lähellä Suomea. Tänne on sieltä kohtuullisen helppo ja nopea tulla. Meidän perhe asui aikoinaan Kanadan länsirannikolla. Aikaero Suomeen oli 10 tuntia ja matkustamiseen piti varata aikaa. Koko Kanadassa olomme ajan itseäni vaivasi kova koti-ikävä vaikka tiesinkin, että me palataan sieltä takaisin. Sellaista koti-ikävää on nyt melkein mahdoton ymmärtää.

Mukavan positiivinen ja elämäniloinen tämä sinun blogisi, kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

Vierailija

..eihän nämä välttämättä mitään kovin vakavia puheita olleet suomeen muutosta, mutta mielenkiintoista olisi kuulla jotta minkä vuoksi sellaista kannattaisi edes harkita. En keksi yhtäkään todellista syytä, sikäli kun sukukaan ei oikeastaan ole riittävä syy. Sukua pääsee halutessaan vaikka joka lomilla näkemään mikä on monelle suomalaisellekin jo aika paljon..ja onhan niitä läheisiä ihmisiä kai aina siellä toisessakin paikkaa. Monesti on niin että sitä mukavampi on aina yhdessä aikaa viettää kun ei se ole itsestäänselvyys. Jokatapauksessa, oli tosi tai ei niin suosittelen viettämään muuten vain ei niinkään koemielessä rauhallisempaa aikaa suomessa, pari kuukautta kerrallansa, niin luulenpa että johan on taas mukavaa takaisin palata :)

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään norjalaisen kalastajan vaimona ja kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010

Instagram