...lastenosastolta. Meidän neuleet siis, ne ovat Zaran lastenosastolta. Ainon neule on 140 ja mun 164. Ihanan pehmoiset. (korvikset ovat h&m ja trikoohame on vanha, en oikein muista mistä.)

 

Perjantaina lapset olivat vielä isän luona ja meillä oli ystäviä viinillä ja juustolla. Sellasia, joiden kanssa ei oltu oikein kunnolla treffattu sitten elokuun, vaikka asuvat ihan tässä vieressä. Olipa kiva ilta. 

Lauantaina tulivat lapset (ylläri aikaisin) ja kämppä taas hetkessä sekaisin. Aino on innostunut askartelemaan tupsuja ja sellaista lankasilppua on nyt kaikkialla. Mut ei haittaa, pääasia että sekin on vihdoin innostunut käsitöistä. Eilen syntyi varmaan kymmenen uutta tupsua. <3 Niin kauan olen jo yrittänyt Ainolle opettaa neulomista ja virkkausta ja mitä lie. Nyt sillä on ihan oikea, oma innostus. Käytiin heti lankakaupoillakin. 

Täytyy muuten taas kerran sanoa kiitos että käytte täällä. Toivottavasti saatte tästä inspiraatiota hyvään oloon; muutenhan täällä ei kannata käydä. ;) Sain tässä vähän hämmentävän viestin, jossa suositeltiin taukoa blogista, sillä en selvästikään voi hyvin. Että mulla on varmasti suurempia huolia kuin mitä annan ymmärtää ja että mun kannattaisi keskittyä niihin. Tuntemattomien ihmisten hyvääkin tarkoittavat neuvot on tietysti aina ihan hyvä miettiä läpi - ehkä niissä on jotain perää ja olisi hölmöä vain kiukustua ilmaisille neuvoille. Joskus ne kuitenkin vain hämmentävät. 

On mulla huolia ja ja murheita - kelläpä ei. Mutta huolien ja murheiden koko riippuu usein siitä kuinka paljon tilaa ne saavat ajatuksissa; saavatko ne jäädä vai ajelehtivatko vaikeat ajatukset pilvinä ohi. Tykkään itsessäni tosi paljon siitä, etten koskaan ole antanut kauheasti tilaa tummille pilville; ne ovat niitä ajatuksia joiden annan purjehtia ohi. Niistä ei koskaan ehdi tulla kovin suuria. Mulla on onneksi joku sellainen luontainen positiivisuusominaisuus, joka vaalii ajatuksissa niitä hyviä juttuja. 

Tällä hetkellä jaan yksityiselämääni ihan megavähän blogissa. Haluaisin ehkä jakaa enemmänkin; ei siinä mun mielestä ole mitään tyhmää ja joistain asioista pitäisi jopa puhua enemmän julkisesti. Mutta yksityishenkilönä täytyy aina ottaa huomioon muut asianomaiset. Omia ajatuksia voi jakaa, muiden asioita ei. 

Blogi on mulle rakas. Se on visuaalinen tapa ilmaista tunteita, se on tapa rauhoittua ja se on tapa pitää päiväkirjaa. Se on kanava, jolla yritän jakaa positiivisuutta, estetiikkaa ja hyvää. Mulle ei tekisi hyvää pitää blogista taukoa, kaipaan tänne aina parin päivän tauon jälkeen. Toivon, että tekin tulette tänne, koska saatte tästä hyvää oloa. Ja että olet saanut jonkun pienen siemenen täältä lähtiessäsi. Ehkä vähän levollisemman olon tai ehkä uuden idean tai vähän lohtua, että elämä tuntuu ihan hyvältä kaikessa vaatimattomuudessaan. Sitä toivon. 

 

 

Kommentit (53)

Vierailija
1/53 | 

Kiitos, kun jaat näitä kauniita kuvia. Toit valoa minun päivääni💛 Langanpätkät pitkin lattiaa kuulostaa niin tutulta, meillä halloweenjuhlien valmistelujen jäljet ns. levällään😁

Aino123
2/53 | 

Ihania sinun blogisi kirjoitukset ovat, varmasti ovat juuri niitä asioita joita haluat ylläpitää ja vaalia. Ihmiset peilaavat niin paljon omia pulmiaan julkkiksiin ja menevät heillä varmaan joskus sekaisin omat ja toisten asiat. Jokaisella meistä on oikeus tehdä asioita, jotka tekevät meidät onnellisiksi. Kaikkea hyvää! 💗

Vierailija
3/53 | 

Mää tykkään sun blogista, kuvista ja ajatuksista, joita tänne kokoat. Olet rohkea kun kirjoitat ja jaat. Kiitos <3

neitolintu
4/53 | 

Äh, tuonkin kommentin voi antaa purjehtia ohi. Minusta on ihanaa, että jaat myös harmaampia sävyjä ja se peruspositiivisuus sieltä silti välittyy❤️

Minä vaan :)
5/53 | 

Aino on kyllä nykyään niin paljon näköisesi kaunis tyttö 😀

Kiva kun jaksat jakaa kuvia ja tekstejä, niitä odotellaan aina.

Hyvää syksyn jatkoa teille ❤️

Vierailija
6/53 | 

Käyn täällä mielelläni ja aina koen saavani jotain, palasia kauneutta, ajattelemisen aihetta ja joskus lohtuakin. Kiitos että kirjoitat ja kuvaat❤️

Vierailija
7/53 | 

Jatka samalla tavalla , äläkä anna ilkeiden viestien vaikuttaa.
Mukavaa syksyä 🍂

Vierailija
8/53 | 

Hei Johanna! Kyllä sinä noissa kuvissa näytät niin kovin onnelliselta! Blogiasi on mukavaa seurata. Rytmittää omaakin viikkoa kivasti :) . Kaikkea ei tarvitse jakaa. Varmasti on asioita, joita joudut käsittelemään vielä pitkään, mutta tuolla elämänasenteellasi se on helpompaa. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

Mari T
9/53 | 

Käyn täällä juuri siksi, että lukiessani sinun tarinoitasi ja katsoessani kuviasi tulen aina hyvälle tuulelle. Kuvasi ovat kauniita ja jutuistasi välittyy kuva ihmisestä, joka on sinut itsensä kanssa, myös vaikeina aikoina. Kiitos blogistasi!

Siiri
10/53 | 

Johanna, blogisi on parasta aikoihin mitä mediasta on minulle tarjolla, juurikin positiivisuus ja kaikki se kauneus mitä tuotat inspiroi minua. Sinulla on asenne kohdallaan, josta pidän kovasti. Tsemppiä ja blogille pitkää ikää 🤗.

Santtu0183
11/53 | 

Olen tätä blogia lukenut jo useampia vuosia. Kirjoitukset ja kuvat saa hyvälle tuulelle sekä inspiroivat :) Kirjoitat myös aidosti tunteista. Elämästä, monine puolineen. Kiitos kirjoituksistasi. Kaikkea hyvää syksyyn ja positiivisia tuulia <3

Vierailija
13/53 | 

Kiitos blogistasi, olet iloinen, positiivinen ihminen joka myös kirjoittaa positiivisesti. Myös upeita kuvia otat, pidän erityisesti maisema kuvista, asut hienossa paikassa jossa luonto on lähellä ja antaa paljon. Kiitos blogistasi!

Anne-Maria
14/53 | 

Voi sinun blogisi on ainoa, jota seuraan, ja olen jo seurannut. Tämä antaa minulle niin paljon, siemeniä on jo moneksi satokaudeksi. Voi kun et vain lopettaisi bloggaamista, kiitos, että viitsit ja jaksat jakaa meille näitä ihania kuvia ja tekstejä. Olen myös saanut sinulta paljon inspiraatiota ja iloa, ja tapasi tuoda myös niitä vähemmän ihania juttuja esille on ihan tervetullutta, ja löydät myös vaikeuksista aina jotakin positiivista. ❤️

Vierailija
15/53 | 

Siskoni vuosia vuosia sitten ehdotti että katsopa tätä blogia pitäisit siitä.. Olin vain että nääh, en kerkeä tuommosua, houdinhan pieniä lapsiakin... Mutta kas vain, siitä lähtien olen lukenut varmaan joka ikisen blogin. Kiitos😁

Vierailija
16/53 | 

Tuun tänne aina uudelleen ja uudelleen koska oot niin ihanan aito ja sulla on kaunis taito pukea ajatuksia kauniisti sanoiksi❤️ Kaikilla on joskus harmaitakin päiviä ja se kuuluu elämään ja juuri se että jaat niitäkin tuntoja tekee tästä blogista niin lämpimän ja aidon❤️

Satu Lehtonen
17/53 | 

Toivon että olet onnellinen nykyisessä suhteessasi ja muutoinkin. Et pelkästään siksi että saat ehkä enemmän huomiota itseesi kuin ennen vaan oikeastaan siksi että olet!! Anteeksi että sanon mutta kuulostat kuin et olisi. Olen ollut samanmoisessa tilanteessa ja tarrauduin ehkä liian nopeasti ihaniin sanoihin ja turvallisen tuntuisiin itsetuntoani kohottaviin rakkaudenosoituksiin. Kirjoituksesi vaikuttavat hieman surullisilta. Toivon että olet oikeasti onnellinen, älä sure menetettyä elämää, sure vasta jollet ole elänyt

Käyttäjä4600
Liittynyt25.8.2016

Tässä kommentissa on hienosti kirjoitettu ja hienotunteisesti nostettu ajatuksia, joita kauan blogia seuranneena olen myös havainnut Johannan alakuloisesta tunnelmasta, mikä välittyy lukijalle.

Jimena
18/53 | 

Osaat niin hyvin pukea sanoiksi monia tunteita ja on ihanaa huomata että muutkin käyvät läpi samoja asioita. Kaikkein mahtavinta blogissasi on elämän maku, se ei ole pelkkää kiiltokuvaa. Kuvasi ovat kauniita ja harmonisia. Saan blogistasi paljon inspiraatiota ja ajattelemisen aihetta. Kiitos kun jaat näitä ihanan empaattisella tavallasi.

Vierailija
19/53 | 

Minustakin blogin kirjoittaja on kuin rakkauden ja rakastetuksi tulemisen nalkissa. Ehkä uusi poikaystävä ihailluillaan imee bloggaajasta ilon ja jäljellä on vain väsynyt ontto kuori. Kun pariskunta on noin eri sarjassa voi palvonta olla riesa eikä rikkaus.
Ehkä tässäkin tapauksessa laastarin nopea repäisy olisi reilua kaikille?
Nuori nainen, nuorten lasten äiti, anna palaa ja ota onnesi äläkä elä kuin varovainen eläkeläinen.

Uneton
20/53 | 

Toivon ettet pidä taukoa blogistasi, muuten minulta lähtee 'kyläpaikka'. Minusta on kiva käydä 'kyläilemässä' kodissasi ja katsomassa mitä kuuluu ilman että oikeasti pitäisi laittaa vaatteet päälle ja lähteä ulos omasta huushollista.

Vierailija
21/53 | 

Kiitos Johanna tästä blogista! Tulen tänne aina katselemaan kuvia ja rauhoittumaan, kun on omaa aikaa ja todella saan hyvän mielen blogisi lukemisen parissa. <3

Saara
22/53 | 

Älä pidä taukoa, blogisi on paras kaikista... kaunis , maanläheinen ja inspiroiva.

Susanna Kuopiosta
23/53 | 

Moi! Blogisi on monen seuraamani blogin joukossa juuri se mistä tulee käytännössä aina lämmin, kotoisa ja hyvä fiilis. Kuviesi tunnelma ja käsittely on ihanan pehmeä ja kaunis. Myös ajatukset ovat kauniita ja teksti älykästä. Kiitos inspiraatiosta! ☺️
Toivoo yksi äitiyslomalainen kolmen lapsen äiti, välillä estetiikan ja inspiraation tarpeessa.

villijoenmiia
24/53 | 

Ainoa blogi mulle mitä luen säännöllisesti, kiitos siitä! Positiivinen vire vie eteenpäin!

Halaus
25/53 | 

Tämä on ainoa blogi, jota seuraan epäsäännöllisen säännöllisesti eli silloin, kun kaipaan omaan kiireiseen elämääni pientä taukoa. Toivonkin sinun jatkavan samalla linjalla eli tehden itsesi näköistä blogia. Valitettavasti on mahdotonta tehdä blogia mittatilaustyönä kaikille mahdollisille lukijoille ts. on mahdotonta miellyttää kaikkia. Kun taas seuraamalla omia vaistojaan tietää ainakin miellyttävänsä sitä oman elämänsä ihan tärkeintä ihmistä, eli itseään. Muilla on sitten vapaus valita, seuraavatko blogia vai eivät.
Kun tulee noita kirpeämpiä viestejä, niistä voi toki kuulostella saako jokin sisällöstä omassa sisimmässä liikkeelle jotain tärkeää. Useimmin kyse on kuitenkin siitä, että lukija heijastaa blogin kirjoittajaan ja kirjoituksiin pikemminkin itseään. Ehkä omaa nykyistä tai mennyttä elämäntilannetta, ehkä jotain tunnetta, joka on lukijan sisällä jo pitkään kiertänyt, mutta joka on helpompi projisoida tuntemattomaan bloggaajaan kuin tunnustaa itselleen.

Hyvä blogi on mielestäni väliin myös rosoinen. On normaalia pyrkiä ajattelemaan ( ja blogissa esittelemään) elämäänsä positiivisessa valossa. Ellei kykene näkemään niitä positiivisia puolia, riski sairastua masennukseen olisikin suuri. Oikeassa elämässä on kuitenkin myös niitä harmaampia sävyjä. Ehkä joitakin lukijoita ahdistaa, jos joku vaikuttaakin blogissa realistisemmalta kuin pelkkää kiiltokuvaa esittelevät bloggaajat?

On normaalia surra avioliiton päättymistä. Sitä kuuluukin surra, oli päätös erosta kenen tahansa. Ihminen voi hyvinkin olla samaan aikaan sekä surullinen erosta että onnellinen uudesta suhteesta. Ristiriidat kuuluvat ihmisyyteen. Anna itsellesi aikaa, toivottavasti myös ne ahdistuneimmat lukijasikin antavat, koska harmaiden sävyjen hyväksyminen osaksi elämä tekisi hyvää myös heille.

Vierailija
26/53 | 

On ihana että jaat iloja ja surujakin, muuten blogisi ei maistuisi niin vahvasti elämälle! <3 Ja hyvälle sellaiselle.
Nautin suuresti blogisi tunnelmasta, upeista kuvista ja estetiikasta sekä ajatuksista joita se antaa..
Ihanaa syksyn jatkoa sinulle ja perheellesi. <3

Vierailija
27/53 | 

Olet tuonut paljon iloa kirjoituksillasi ja kuvillasi. Ymmärrän hyvin kuinka tärkeä “paikka” blogisi on myös sinulle, koska saan itsekin iloa ja selkeämmän mielen samantyyppisillä harrastuksilla (kuvaten ja kirjoittaen). Kiitos puhuttelevista arjen ja elämän välähdyksistä blogissasi !

Vierailija
28/53 | 

No voi sun... Kun elämässä on huolia ja murheita, niin juuri silloin olisi erityisen tärkeää pitää mukana jotain, mistä nauttii, ja mistä saa jotain positiivista sisältöä elämään. Kyllä ihmiset ovat uskomattomia :-D

Inezi
29/53 | 

Ohh, älä välitä tuollaisesta kommentoinnista... Ihmiset ovat erilaisia, ja sanoitetaan se nyt vaikkapa siten että minulle sinun blogi on tärkeä ja hyvä. Minä kaipaan päin vastoin että kirjoittaisit, kuvaisit vielä paljon enemmän ja useammin kuin nykyään.

Yksityisyys, se Sinun tulee pitää sellaisena, kuten Sinä sen koet hyväksi! Sellaista jaat, mikä tuntuu hyvälle jakaa, ja siksipä se tuntuu hyvälle myös lukea.

Olet ihana ihminen, persoona. Enkä halua että tämä kääntyisi jonkun mielessä nuoleskeluksi. Saa sanoa ihana, jos siltä tuntuu. Vaikka tunnen sinua toki vain lukijanasi.

Tule tänne useammin.

Vierailija
30/53 | 

Varsinainen selvännäkijä Lapista antaa jatkuvasti neuvoja miten J pitäisi elää. Näkee alakuloa, masennusta ja ei onnellista -oloa kaikilla ja kaikkialla, peilaa omia tuntojaan. Kiusaajahenkesi näkyy kyllä läpi mielistelykommenteistasikin.

Vierailija
31/53 | 

Kiitos blogista! Tätä on mukava lukea ja seurata. Nyt syksyn ajan tämä on ollut pikkuisen salaperäinen! :)

ida ihana
32/53 | 

Ei se poista niiden ihanien hetkien jakamisen tärkeyttä, vaikka ei kaikkia murheita haluaisikaan blogissa jakaa. itsekään en jaa kaikkea, etenkään vaikeimpia asioita blogissani, mutta saan ihan hirveästi voimaa ja energiaa, kun jaan niitä oikeasti ihania asioia, joita olen kokenut. Ja kun saan lukea ja katsella niitä muiden blogeista -ihanan kotoisa tunnelma näissä kuvissa ja tuli mieleen oma tupsuinnostukseni lapsena mummolassa :)

Mukavaa viikkoa, jatka bloggaamista, jos se tuntuu hyvältä!<3

Ida Kotona kuapungissa -blogista

http://www.lily.fi/blogit/kotona-kaupungissa

InkaV
33/53 | 

Minulle myös blogisi on yksi harvoista, joita olen vuosia seurannut. Jatka vain samaan malliin 👍❤️. Minulla oli seuraamisessa pieni tauko aikaan, jolloin osallistuit Fitnesspäiväkirjat -ohjelmaan. Tuolloin säikähdin sitä valtavaa ristiriitaa, joka persoonastasi välittyi live-videoiden vrs. blogitekstien ja kuvien välityksellä. Huolestuin, missä on oikeasti se aitous ja kuinka vahvasti sitä muiden huomiota oikein haetaankaan? Mutta ehkä identiteettisi tosiaan kaipaa jatkuvaa rakentumista näistä esilläolon kanavista käsin ja ehkä sen itsekin tiedät.

Jokaisella on omat vaiheensa ja niistä jakaa sen, minkä haluaa. Varmasti moni pitkäaikainen seuraajasi odottelee seuraavaa vaihetta nykyisessä suhteessasi. Lukijoiden täytyy kuitenkin vain malttaa odottaa ja antaa sinun elää omaa elämääsi omilla ehdoillasi.

ths
34/53 | 

Sinun blogiasi olen seurannut kaikista pisimpään. Olet ihana elämänmakuinen poikkeus. En kestä näitä blogeja, joissa koko ajan ostellaan uutta vaatetta ja tavaraa ja kopiodaan toisia. Elämään kuuluu iloja ja suruja ja päiviä joita antaisi pois, jos se helpottaisi oloa. On se ihme, kun pitää kirjoittaa noita ikäviä kommentteja. En tarkoita, että koko ajan pitäisi hokea - aivan ihana, mahtava, upea, kaunis... voi ihan sanoa normaaleja asioita. Tässä maailmassa on jo valmiiksi paljon pahuutta, joten yrittäkäämme olla sitä enempi jakamatta. Jos ei ole kuin pahaa sanottavaa, voi varmaan pysyä täältä pois, ja miettiä omaa ajatteluaan ja yrittää nähdä valoa jostain muualta.

Käyttäjä4600
Liittynyt25.8.2016
35/53 | 

Olen lukenut Johannan blogia lähes alusta asti. Elämä muuttuu vuosien varrella ja niin myös sen tunnelma ja sisältö. Eikä siinä ole mitään pahaa. Se on luonnollista.
Kauniita kuvia olemme saaneet ihailla alusta alkaen ja upeaa käsityönlahjaa joka sinulla on. Toivottavasti kritiikki on tervetullutta, sillä ei voi oppia uutta eikä kehittyä jos ei saa rehellistä palautetta. Meitä lukijoita on niin paljon, että monenlaisia ajatuksia herää lukijoissa, eikä sen pitäisi loukata, jos lukijalle jää erilainen fiilis.
Toivon kaikkea hyvää Johannalle; voimia olla oma itsensä, iloa, valoa ja rakkautta!

MLL
36/53 | 

Ei missään nimessä mitään taukoa!!! Ihana on lukea blogiasi säännöllisesti!!! Se kuuluu elämääni ja tietty arkeenikin!!!

Annabella
37/53 | 

Hui hai, anna noiden ikävien kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Äläkä missään nimessä lopeta blogiasi.
Sitä paitsi mielestäni huolten määrä on vakio: kun yksi huolenaihe selviää tai menee ohi, joku toinen tulee tilalle. Isompi tai pienempi huoli. Ei kenenkään ihmisen elämä ole koko ajan helppoa ja huoletonta. Jonkun huolen hälvettyä ajattelen, että näinpä vaan tämäkin asia selvisi niin kuin kaikki muutkin jossain vaiheessa.

Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!

Vierailija
38/53 | 

Ei saa pitää taukoa. Positiivisuutesi on parasta! Kiitos siitä ja milloin uusi neulearpajainen. 🤩. Vitsi! Kaikkea hyvää.

Mummi
39/53 | 

Kaikki ihmiset muuttuvat vuosien mittaan, aikuistuvat, elämä kolhii ja nostaa vuoron perään. Tottakai kypsyminen näkyy kaikissa, myös Johannassa. Ei hän tietenkään kirjoita samoin kuin kymmenen vuotta nuorempana. Surumielisyys, jota joku on aistivinaan, kuuluu joskus elämään ja kaikille. Johanna on valovoimainen ja positiivinen ihminen, siksi näitä kateellisisa mörrimöykkyjä harmittaa ja he kirjoittelevat soopaa.
Jatka samoin kuin tähän asti.

Vierailija
40/53 | 

Kiitos Johanna kun jaksat kirjoittaa blogia, olet tärkeä positiivisen energian tuottaja. Ihania kuvia, ihania neuleohjeita... olen innostunut neulomaan uudelleen sinun kauttasi. En jaksa muiden blogeja seurata mutta sinun kyllä. Suuri kiitos .

Vierailija
41/53 | 

Miten muuten kässän opetus on järjestetty Norjassa? Ovatko tytöt tekstiilipuolella ja pojilla puu ja metalli? Mietin vain, että eihän kenenkään kannata kiinnostua tai olla kiinnostumatta jostakin harrastuksesta vain sukupuolensa takia. Tää ei ole mitään sun tapaukseen liittyvää, kunhan vain pohdin ”ääneen”. Tykkään blogistasi kovasti.

Vierailija
42/53 | 

Itselleni sun blogi on myös just se hyvänmielen, harmonian ja pieni arjen todellisuuden pakopaikka! Silloin kun kaipaa hetken itselleen täällä aina vierailen ihailemassa sun ihanaa tyyliä, kaunista kotia ja sun viisaita ajatuksia <3 Aina tarttuu mukaan jotain ajateltavaa tai vaikka jokin kiva toteutettava tyylijuttu! Kiitos että olet <3

Neuleisiin hurahtanut
43/53 | 

Hei Jossu!
olen mieltänyt blogisi lukemisen yhdeksi viikon rentouttavimmaksi asiaksi, muuten aika hektisen ja tapahtumarikkaan elämän jaksoni aikana. Mielestäni aiemman liittosi aikana joistain blogisi kuvista välittyi tunne, ettet ehkä ollut onnellisimmillasi silloin kun vertaa kuvia tähän päivään. Näytät jotenkin ihan eri ihmiseltä, onnellisuus huokuu sinusta ja että sulla on kaikki nyt hyvin. Blogisi on ihana, ehkä juuri sen takia että kirjoitat sitä aidosti ja se tekee siitä niin mahtavan. Tsemppiä blogin pitämiseen, koska meitä on todella paljon, jotka haluavat lukea sun terveisiä ja pikku vinkkejä. Muuten, olen saanut jo toisen alpakka neuleen melkein valmiiksi ja ne ovat niin ihania. Seuraavat silkki alpakka langat odottaa herkku väreissä ja tää neule innostus on ihan "sun syytä" XD

Vierailija
44/53 | 

Niin ihmiset näkevät asiat eritavalla. Mielestäni kalastajan vaimona bloggaaja oli maailmanluokan kaunotar, sädehtivä upeus. Nykyään keski-ikäisen naisen vartalossa näkyy suomalaisuus, silmissä asuu suru ja leijonaharja on muisto vain.
Nauru ja onni ei välity kuvista eikä teksteistä minun lukukokemukseen. Ja niitä kaipaan.
Ehkä ne vielä palaa! <3

Vierailija
45/53 | 

Tuskinpa kukaan meistä nauraa kaiket päivät silmät sädehtien, ei meillä ole oikeutta vaatia sellaista myöskään Johannalta! Arki on arkea myös hänellä, ja se on sallittua. Hänellä on elämänläheinen kiitettävän kiinnostava blogi. Johanna, jatka blogiasi juuri niin kuin ITSE parhaaksi näet. Hyvää syksyä sinne Norjaan.

Siiri
46/53 | 

Kiitos ihanasta blogistasi. Minulle blogisi on juuri tuollainen hyvän fiiliksen tuoja ja kuvien myötä pääsen kurkkaamaan idylliseen norjalaiskylään. Terveiset syksyisestä Turusta!

Vierailija
47/53 | 

No sitä tämä minulle ehdottomasti on, hyvän mielen blogi :) ja mun mielestä elämä on ennen kaikkea armollisuutta itseään ja muita kohtaan, ollaan ihminen ihmiselle. Se tästä blogista minulle välittyy.

Ja tietenkin sopivasti sitä naisihmisten hömppääkin välillä. Saanko muuten esittää toiveen hömpöstä? Voisitko tehdä tukkapostauksen? Olen aloittanut cg-metodia, ja muistelisin että olet samalla metodilla, hieman rennommin ottein? Eli juuri niin kuin minäkin :)

Mielipiteeni
48/53 | 

Et nyt kovinkaan huonosti voivalta vaikuta, positiivisuutesi on ihailtava asia. Se hieman yhdessä vaiheessa ihmetytti kun ex-miehesi elämää täällä vatvoit ja analysoit, se ei ehkä ollut niin kovin tyylikästä. On parempi elää omaa elämää ja antaa toisen elää omaansa. Luen myös hänen blogiaan enkä siellä ole nähnyt yhtään juttua jossa hän olisi sinun elämääsi vatvonut. Onneksi olet tuon jättänyt. Jatka tähän samaan malliin, annat meille lukijoille iloa ja valoa päiviimme.

Vierailija
49/53 | 

Jokaisessa parisuhteessa tulee arki vastaan ennemmin tai myöhemmin. Yhdessä asuessa ennemmin kun kaikki asiat pitää sovittaa ja sopia kahden kesken. Yksin asuminen ei välttämättä ole aina se huonoin vaihtoehto.

Vierailija
50/53 | 

Arki voi olla myös hyvää ja kaunista, se välittyy blogista. Kiitos Johanna.

Annina
51/53 | 

Heippa! Avotakan lokakuun numerosta löytyy sivulta 48 aika ihana idea lankatupsuista tehtyyn tekstiilitauluun! Kannattaa kurkata, jos tupsuja haluaa jatkojalostaa taiteeksi. :) Kiitos kauniista blogista. <3

XX
52/53 | 

Ihanaa että jaksat kirjoittaa tätä hurmaavaa blogia. Kauniin seesteisiä kuvia ja hyviä pohdintoja.
Toivon että jatkat edelleen etkä välitä ikävistä ihmisistä joilla taitaa itsellä olla ongelmia kun pitää yrittää toisille saada pahaa mieltä aikaan.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään Norjassa kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010