Olen aina ollut sitä mieltä, että tekemättömiä asioita katuu enemmän kuin tehtyjä. Että pitäisi uskaltaa enemmän. Uskaltaa sanoa ja uskaltaa tehdä. Joku viisas on joskus sanonut niinkin, että mitä enemmän jokin ajatus pelottaa, sitä enemmän se kannataa tehdä. 

En minä tiedä - että kannattaako. Ei näihin asioihin - niinkuin elämään yleensäkään - ole mitään valmista, yleispätevää viisautta. Ei mikään hienosti sanottu elämää suuremmalta kuulostava aforismi sovi kaikkiin tilanteisiin ja kaikille. Tämä elämä on vähän tällaista, että pitää itse tietää ja itse valita, eivät edes ne maailman viisaat ole osaneet aina sanoa mikä on oikein. Pitää toisaalta olla tyytyväinen siihen mitä on ja toisaalta puskea eteenpäin tehden unelmia todeksi. 

Jos nyt jokin ohje mun mielestä on aina aika varma, on se sydämen seuraaminen. Että sydäntä kuuntelemalla tekee aina oikein. Mutta tekeekö? Saattaako joskus olla parempi tehdä niinkuin järki sanoo? Tottakai. 

Mutta rohkeus on sellainen ominaisuus, josta tunnen olleen itselleni todella paljon hyötyä, joka on vienyt minua eteenpäin, toteuttanut unelmia ja saanut minut tekemään asioita. Se on myös ominaisuus, jota ehkä toivoisin mulla olevan vieläkin enemmän ja jota haluan ruokkia. Rohkeus on vähän sitä, että luottaa omiin ratkaisuihinsa, kirjoittaa itse omat elämänviisautensa tai ehkä vielä todennäköisemmin toteaa, että elämässä varmaa on vain muutos. Ja unohtaa kaikki viisaudet. 

Rohkeuden lisäksi minua eteenpäin on aina vienyt sydän; itselle tärkeät ja rakkaat asiat. Siksi sanon, että sen kuunteleminen on tärkeää. Ettei menetä itseään matkan varrella. Ja että uskaltaa.

 

Viikonloppuna tein minireissun Helsinkiin ja kuvasin uusia kuvia Heleinille. Tai siis istuin Karoliinan kuvattavana! Radison Blu Aleksanteri oli kiva hotelli - kuten näkyy - ja siellä löhöillen ja neuloen vietinkin kaiken vähäisen vapaa-aikani. :D Äidiltä synttärilahjaksi saatu Marimekon neule oli myös täydellinen lentokaveri. Uutta neuletta on puikoilla; eiköhän tämäkin ole pian valmis, hehe.

Mun piti tehdä vastauspostaus, sillä edellisissä postauksissa on paljon vastausta vaille jääneitä kommentteja (anteeksi) -mutta toteutan sen seuraavaksi. Nyt oli pakko päästää viikonloppuajatukset irti ensin. :))

 

Nähdään pian. Rohkeutta ja sydäntä uuteen viikkon. <3

 

Ai niin ja viikonlopun ihana, paljon kuunneltu lohtu- ja reissubiisi, josta saa aina voimaa ja lämpöä ja jota taas soitan aika kovaa autossa. Donde Estara (mi dulce mujer...) Antony Santos ei ehkä oo kuvassa kaikkein moderneimman näköinen heppu, mutta biisi sulattaa sitäkin enemmän. <3

 

 

 

 

Kommentit (4)

Niina

Joku on varmasti aiemminkin kysellyt tätä, mutta onko sinulla Spotifyssa soittolistaa, jolta voisi kuunnella näitä suosikkibiisejäsi? Olisi kiva saada vaikka lenkille lista soimaan. :)

Kiitos!

Kikka

Minun pitäisi olla elämässäni rohkeamapi. Sitä liikaa odottaa, että asiat vain tapahtuisivat. Otan myös asiat "liian" vakavasti, kun tulee pettymyksiä.

Jaana B

Olet jakanut aina kivoja hiuspäivityksiä, hiuksesi ovat kuin kruunu tosiaan 😊 Onko leikkaus jotenkin kerrostettu vai mikä on tuuheuden salaisuus?

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään Norjassa kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010