Hmm, kuvista päätellen olen tullut siihen ikään kun huvipuistossa parasta antia ovat puistot

Tekisi mieli sanoa että älkää antako kuvien hämätä; en tiedä kuinka monta kertaa kävin vuoristoradassa! Mutta se olikin mun hurjin laite. Mihinkään ihan villeimpiin en enää lähde; niihin, joissa täytyy vain sulkea silmät ja toivoa ettei kuole. Olin kuitenkin vähän hurjempi kuin pikkusisko ja palasin lasten kanssa Tivoliin vielä kun sisko ja sen pikkuinen luovuttivat ja palasivat hotellille kuuden maissa. Ilmakin jotenkin pehmeni päivän kylmästä tihkusateesta illan usvaan. 

Tällaisia retkiä lisää. <3 Lapsille niin tärkeää serkkuaikaa ja meille eri maissa asuville siskoille yhdessäoloa. Ei tarvita montaa päivää, yhteinen meno löytyy kuitenkin jo heti ensimmäisistä minuuteista. Onneksi kohta on kesä ja loma. <3

Toivottavasti oli tän kesän viimeinen villamekkokeli - nyt pakkaan ne talvivarastoon enkä suostu enää kesäkuussa käyttämään! Ja sisko, huomaan että meillä on sama freesausta kaipaava juurikasvu-hiusväri (apua) :D En vaan taida uskaltaa tehdä sille mitään nyt kesällä; annan vaalentua auringossa, kasvaa eteenpäin ja ehkä syksyllä - jos ihan kauhealta näyttää - laittaa jonkun tummemman sävyisen kevyen huuhtelun. Tai ihan parhaassa parhaassa tapauksessa lopettaa koko värjäämisen.

 

Kiitos hyvästä matkasta, onnea vielä vuotta vanhemalle siskolle ja nähdään pian. <3 Tällä vitamiiniannoksella jaksaa taas muutaman viikon kevyesti. <3

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään Norjassa kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010