Tällaiset arkipäivät kaiken tohinan keskellä ovat niin kullan arvoisia.

Ettei kenelläkään ole mitään menoja.

Että voi töiden jälkeen laittaa puuron porisemaan ja keittää kupin kahvia.

Istua neulomaan.

Koska ei ole muitakaan suunnitelmia. Hyvällä omalla tunnolla.

 

Lapset juoksivat kirjastoon puuroa odotellessa. Ne ovat kovia lukemaan, molemmat. 

Ja minäkin ehdin kohta vielä jumppatunnille, vaikkei se suunitelmissa ollutkaan.

Ja yöksi saan yhden merirosvon viereeni nukkumaan kunhan se päivystysvuorostaan pääsee. Ja se halaa usein koko yön.

 

Elämä on vaan joskus niin hyvää. Ehkä just silloin kun ei ole kauheasti suunnitelmia. Kun ei juuri tapahdu. Kun ei ole kauheasti tilillä rahaa. Kun on pimeää, kun ei voi tehdä kummempia eikä ole suunnitelmia. Kun ei voi muuta kuin vain laskea hartiat ja olla. Kun ei voi muuta kuin harrastaa liikuntaa, hymyillä ja halata. 

Silloin on kummasti kaikki mitä tarvitsee.

 

Ja jotain kaunista ympärillä tietysti; kuten Ultima Thulet (ai että rakastan niitä). Ja donitsinuttura on aina elegantti ratkaisu silloin kun hiukset eivät ole kauneummillaan. Ja jotain lämmintä mahassa.

Ne (silmän ja vatsan ruoka) viimeistelevät levollisen mielen - kun ei kai pelkällä ilmalla ja rakkaudella elä.

 

Silloin on kaikki mitä tarvitsee. Ja silloin voi olla tyytyväinen.

 

Lämmintä iltaa. <3

 

 

 

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Johanna kirjoittaa elämästään Norjassa kahden söpöliinin äitinä. Blogissa pohditaan, miten arki voi olla kaunista, esitellään päivän asuja ja ihania sisustusasioita – sekä välillä pohditaan syvällisiä.

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010