Jep, minä. Ei blogi eikä kukaan muu vaan minä. Tuohon taloon.

Ja siellä on nyt kaaos.

Noin muuten asiat ovat aika rauhallisesti, jonkinlaisessa epävarmassa varmuudessa ja tasapainossa.

Olen sanonut, että syksy ja talvi on ollut raskasta. Olen käynyt töissä jollain ihmeen voimalla, muut asiat ovatkin saattaneet lamaantua täysin. Mutta me olemme olleet hyviä juttelemaan, lohduttamaan ja tukemaan toisiamme. Pitämaan käsistä ja silittelemään. Minä ja mies, me, jotka nyt aiomme muuttaa erilleen. Olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä. Tehneet olomme turvallisiksi ja todenneet, että meillä on toisemme - joka tapauksessa.

Ihan viime aikoina olemme viettäneet paljon aikaa uudella talolla. Tänä iltana olemme tapetoineet (siitä tulee ihana).

Olemme sopineet, että syömme päivällisiä yhdessä, katsomme jänniä sarjoja yhdessä. Käymme retkillä lasten kanssa. Katsomme miten tässä nyt käy, mitä meistä tulee. En tiedä. Olen ihan rauhallisin mielin, hyvä tästä tulee. Perhe on meille molemmille tärkeä arvo ja yritämme ja toivomme että meistä tulee vielä me, mutta jos ei, niin hyvä silti. Perhe voi olla niin monella tavalla - monella tavalla tärkeä.

Lapset odottavat muuttoa innolla; uuteen taloon on vain parin sadan metrin matka. Ja se on ihana. 

 

Älkää siis olko surullisia. <3 En tiedä voinko edes sanoa meidän eronneen, mutta siinäkin tapauksessa; ero ei välttämättä ole surullinen eikä lopullinen asia, vaikka se varmasti melko välttämättä raskas ja vaikea onkin. Se saattaa silti tuoda jotain hyvää mukanaan ja me olemme tällä hetkellä yhtä hyviä ystäviä kuin ennenkin - jollei parempia - ja tutustuneet toisiimme uusilla ja syvemmillä tasoilla. 

Olen niin halunut sanoa teille aiemmin jotain, mutta aika ei ole ollut kypsä. Olen viettänyt iltoja yksin talossa maalaten ja höpissyt itsekseni ihan kuin olisin kirjoittanut tänne. Olen halunut kysyä teiltä minkälaista lamppua laittaisin pöydän päälle ja halunut kertoa kun löysin täältä Tapio Ilmavaaran vanhat puutuolit. Olen halunut sanoa teille, mutta tämä on ehkä pelottavin koskaan kirjoittamani ja julkaisemani blogijuttu. Tätä on ollut niin vaikea sanoa. Olkaa siis armollisia.

Joku voisi sanoa mun olevan rohkea ja juu, ehkä olenkin, mutten kyllä oikein osaa olla ylpeä siitä tässä yhteydessä. Rohkeus on toki ollut hyvä ominaisuus tässäkin tilanteessa, mutten oikein ymmärrä sitä hehutusta rohkeista naisista, jotka pärjäävät yksin. Ainoa mistä olen ylpeä juuri nyt on se, että meillä on kaikilla hyvä olla ja olemme selvinneet rauhallisesti tilanteesta joka olisi voinut muokkautua myrskyksi. Tottakai on ollut aika pimeitä hetkiä, täysin toivottomia päiviä ja vaikeita tunteita. Niitä on. Mutta aina on jotain hyvääkin, jota kannattaa etsiä ja hoitaa. Me olemme olleet tosi hyviä! Se on ainoa, millä nyt on väliä.

Toivon, että olette armollisia. <3 Toivon, että haluatte seurata millainen mun uusi talo on. Että haluatte seurata mukana miten meidän juttu menee. Että olette mun mukana. Että haluatte seurata mun remppa- ja sisustuspäivityksiä nyt kun vihdoin uskallan niitä laittaa tänne. Elämä menee eteenpäin, koskaan ei oikein tiedä miten mutta kummasti kaikesta selviää. 

 

Nähdään pian. <3

 

Kommentit (257)

Vierailija

Kun katsoo kuvaa jossa Olli istuu sohvalla suremassa, jää miettimään miten iloinen ja odotettu tämä äidin muutto pois kotoa onkaan?

sintti

Sohvalla suremassa? Minä näen vain puhelintaan räpläävän pojan, jonka mielentilasta on paha sanoa yhtään mitään...

Vierailija

Eräs tuttuni on miehensä kanssa särbo, eli ovat yhdessä, mutta eivät asu yhdessä. Ehkä tekin olette särbo nyt. Hyvä ratkaisu heille, ja toivottavasti myös teille. Koska tapasittekaan miehesi kanssa? Ehkä nyt on ison kriisin paikka, ja sen jälkeen huomaattekin, että elämä on parasta yhdessä. Tai sitten jatkatte erillänne. Ehkä kukaan ei vielä tiedä kuinka teidän käy. Joka tapauksessa, voimia.

Vierailija

Oi, ikävä uutinen. Voimia ja uskoa tulevaan. Norjan suomalaisena ymmärrän että voi olla vaikeaa. Toivottavasti tukea on ympärillä, ja jos ei niin täällä on ❤️

❤️

Voimia surutyössäsi. Surutyötähän se ero osittain on... surua perheen puolesta, surua epäonnistumisesta parina, huonoa omaatuntoa lasten vuoksi. Mutta... harva osaa hoitaa eron niin että lapsille koituu mahdollisimman vähän surua ja murhetta. Ole siis itsestäsi ylpeä😊

Minsku

Olipa pysäyttävä kirjoitus. Voimia jokaiseen päivään 💕 Elämä kantaa, uskotaan siihen.....

Julia & pojat

Voimia, Johanna! ❤️ Yllättävän voimakkaan tunnereaktion tämä sinun uutinen sai aikaan, mutta sinä vaikutat rauhalliselta ja olevasi sinut asian kanssa. Elämä yllättää, mutta näistäkin muutoksista selviät! ❤️

Elmeri

Teillä on kuitenkin toisenne. Itselleni kävi niin, että exäni olikin sit jatkuvasti kylässä. :D <3

Vierailija

Voimia raskaisiin ja pimeisiin hetkiin! Toivon, että asiat ratkeavat lopulta teille parhaalla tavalla. Toivottavasti saatte paljon ymmärrystä ja tukea ympäriltänne. Halit ❤️T. Essi

Vierailija

Johanna, 

ole armollinen itsellesi. Sinä olet tehnyt ratkaisun, jolla haluat hyvää itsellesi ja perheellesi. Se on tärkeintä. Lämmin halaus ja onnellisia hetkiä uudessa kauniissa kodissasi, sillä niiden aika tulee varmasti.

Kjt83

Hei Johanna,
Löysin blogisi vasta kuukausi sitten, ja olen siitä kovin hyvilläni. :) Kaikkien ikävien uutisten ja netin kommenttipalstojen keskellä sinun valoisasta blogistasi saa aivan hurjasti hyvää mieltä ja jaksamista. Ei siksi, että teksti olisi ylenpalttisen pirtsakkaa vaan siksi että se on niin avointa ja hyväksyvää. Kiitos :)

Näyttäisi myös että olet pätevästi oman paattisi kipparina, ja sellainen ihminen nousee aina kuin korkki pinnalle :D vaikka elämä miten myrskyää. Koeta siis jaksaa, kyllä siitä lopulta hyvä tulee tavalla tai toisella..

Kaikkea hyvää ja kaunista sinulle kevääseen :)

Kotikisu

Ei niin pimeää yötä, ettei aamu valkene.
Ei niin suurta surua, ettei ilo voita!

Te selviätte! ❤

Iukku

Mä aavistelin, että jotain tällaista on taustalla. Hirmuisesti voimia teille, aika näyttää ❤️

MariIlona

Hei Johanna, paljon voimia ja tsemppiä tähän uuteen tilanteeseen. Olette osanneet hoitaa sen todella viisaasti ja kypsästi, toivon teille kaikkea hyvää <3
Olen itse hiukan samanlaisessa tilanteessa, myös ulkomailla, joten ehkä rohkaistun itsekin tekemään jonkinlaisen päätöksen pian.
Hyvää kevättä!

Vierailija

Tsemppiä ja en henk. koht. usko, että kaikkia lukuja on vielä kirjoitettu teidän tarinasta. Hienoa, että olet niin itsenäinen ja et varmaan mahdu siellä norjalaiseen muottiin, jos niitä nyt enää on olemassa missään... Blogisi on tärkeä, levität hyvää mieltä, sitä toivon sinullekin, mielenrauhaa.

Smaila

Tuossa joku olikin jo hyvin sanonut, että elämä kantaa. Ja niinhän se tekee. On niin monia tapoja olla onnellinen, että ei kukaan ole niitä tuomitsemaan tai muuta vaatimaan. Elämä kun ei ole tyhjä tai virheetön kanvastaulu, vaan kyllä siinä jälkiä näkyy. Kaikkea hyvää teidän perheellenne, kiitos ihanan lämpimästä ja avoimesta tekstistä!

Tuleva kotisi näyttää ihan mielettömän kauniilta, ihanaa nähdä siitäkin kuvia aikanaan <3

HanneM

Olen seurannut sun blogia jo jokusen vuoden, ja olen tän syksyn ja talven aikana tätä jotenkin jo aavistellut.
Voimia ja jaksamista kaikkeen 💖
Meitä on täällä monta, jotka elää tätä nyt sun mukana 💖

Heidi

Voimia tulevaan,kyllä sinä jaksat❤
Tapio Ilmavaaralla tarkoitat varmaankin Ilmari Tapiovaaraa😉

Vierailija

Voi. Olipa koskettava uutinen. Toivon perheellesi ja sinulle voimia uuteen elämänvaiheeseen. Onneksi sinulla on hyviä ystäviä ja ihana sisko, joiden kanssa voit tuulettaa ajatuksia ja tunteita. ❤️

Sanna L.

Olen usein lukiessani blogiasi miettinyt, että minusta on hienoa ettet koe tarvetta tehdä kuin muut ja valitset itsellesi ja perheellesi parhaat ratkaisut. Niin tässäkin tapauksessa. Se "standardi" tapa olisi ollut todeta, ettei tästä tule mitään ja pistää lusikat jakoon ja katkaista yhteydet exään. Hyvä, että olette pystyneet löytämään teille sopivan ratkaisun. Toivon sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää ja uskon, että te selviätte niistä haasteista joita elämä eteenne tuo - omalla tavallanne. :)

Eva

Voimia Johanna! ❤️ Vaikutat hyvältä ihmiseltä, hyville ihmisille käy aina lopulta hyvin, tavalla tai toisella.

Vierailija

Asian julkistaminen on askel eteenpäin. Tämä on elämää. Luen blogiasi tapahtui mitä tapahtui. Voimia ja sisustusintoa.

Vierailija

Hei, olen lukenut blogiasi pitkään. Minulle tuli tosi surullinen oli kun luin kirjoituksesi. Tarinoitasi on ollut ihana seurata ja toivottavasti jaksat kirjoittaa sitä. Lepää ja muista olla itsellesi armollinen. Kaikkea hyvää!

JohannaA

Smaila jo sanoikin kaiken mitä olin ajatellut. Mielestäni tässä ajassa on hienoa se, että uskalletaan tehdä itselle sopivia ja oman näköisiä ratkaisuja, sellaisia jotka kulloisessakin tilanteessa ovat itselle (ja kumppanille) sopivia. Uusi kotisi näyttää jo nyt ihanalta ja mielellään näkisin sitä enemmänkin sitten kun olet valmis enemmän ovia meille avaamaan. Olen itse hieman samankaltaisessa tilanteessa (mutta kuitenkin aivan eri) ja olen huomannut, että nyt minulle on entistäkin tärkeämpää saada kauniita asioita ympärilleni, ennen kaikkea sellaisia joista minä itse ihan oikeasti pidän. Rohkeutena pidän sitä, että uskaltaa kuunnella itseään ja etsii ratkaisuja, jotka ovat itselle sillä hetkellä parhaita mahdollisia. ❤️

MariS

Voimia ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen, mitä se sitten ikinä tuokin tullessaan 💝 Been there, done that 💪

Kikka

Hui kuinka alkoi itkettää, kun luin päivityksesi. Ei niinkään erilleen muutto vaan tuo rohkeus kirjoittaa ja kertoa. Lähes kuulin, kuinka julkaisunapin jälkeen huokaisit "helpotuksesta". Iso askel on otettu.  Ai niin. Ja asioilla on tapana järjestyä. AINA.  Usko pois. Aurinkoa päiviisi!

Menninkäismutsi

Kiitos kun halusit jakaa tämänkin asian kanssamme. Olemme mukana. Jatkamme mukanasi. Sinulla on täällä tukijoukot, jotka kannustavat ja joille voit kertoa kun menee hyvin ja senkin kun ei mene niin hyvin. Ymmärrämme kyllä. Ja tulemme mukaan uuteen kotiisi ja uuteen elämäntilanteesi. Moni tuossa aiemmin jo sanoikin olennaisen: tästäkin selvitään! Asioilla on tapana lopulta järjestyä. Myrskyn jälkeen tuulee lopulta tyyntä!
Hienosti ja kypsästi olette ratkoneet asioita niin, että kaikilla, ja varsinkin lapsilla, olisi kaikki hyvin!
Olemme toki lukeneet jo pidempään rivien välistä, että näin varmaan on käymässä. Silti vähän (aika paljonkin) surullisin mielin tämän luin.
Loistavaa ja ihan täydellistä, että saat purkaa energiaasi ja tämän hetkistä oloasi uuden kodin remppaamiseen. Siitä tulee ihana ja en malta odottaa, että sen meille lopulta esittelet.
Jaksamista, voimia, ja kaikesta huolimatta keväistä mieltä sinulle! Elämä kantaa! Tunnelin päässä loistaa aina valoa!

Marita

Nykyisin kaikki ihanat parit eroaa. Se on rankkaa.
Tai sitten me näemme blogeissa vain pinnan sen kauniin puolen.
Ehkä tarvitsemme sitä omassa rankassa elämässämme. Prinsessoja, joilla on
kaikki hyvin. Elämä kantaa

Vierailija

Hei Johanna!
Ison ratkaisun olette tehneet. Toivon todella, että siitä koituu iloa ja valoa elämääsi ❤ Asian myöntäminen itselle tai sen julkistaminen ääneen muille ihmisille on raskasta, mutta kuitenkin helpottavaa.
Kaikkea hyvää remontti- ja sisustusvaiheeseen! Innolla jään odottamaan ihania kuvia ja mietteitäsi erilaisesta keväästä.

Valoa kohti mennään. Voimia sinulle!
T

Nykyään vahvempi ja onnellisem...

Kaikella on tarkoituksensa ja kaikki kyllä järjestyy! Sitä odotellessa sisustetaan sun kotia ja neulotaan 😘

Vierailija

Toivottavasti kokeilette pariterapiaa.. Siitä on ollut apua hyvin monelle samassa tilanteessa olevalle parille. Esim tunnekeskeisestä pariterapiasta (EFCT). T. pariterapeutti itsekin

Maiju

Voimia! Ehdottomasti haluan seurata blogiasi jatkossakin. Odotan innolla millaisen uuden kodin perustat ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vanhan loppu on uuden alku ❤

Vierailija

Muuttuuko blogin nimi nyt Kalastajan ex-vaimoksi?

En voi käsittää mikä on sellainen asia joka perheen erottaa?  Ehkä kerrot sen joskus meille.

Vierailija

Esimerkiksi väkivalta. Sillä on tapana vain pahentua ajan myötä. Jos joskus fyysinen väkivalta loppuisikin niin henkinen jatkuisi. T.lukija

Vierailija

Näytä minulle se nainen joka jättää lapset väkivaltaisele miehelle ja muuttaa naapuriin?

Vierailija

Kyllä niitä on. Tiedän vertaistukiryhmien kautta montakin. Valitettavasti on ollut lähdettävä säästääkseen henkensä, vaikka ei ole saanut lapsia mukaan.
Johannan tapauksesta en tiedä vaan vastasin vain tuohon kommenttiin jossa ihmeteltiin mikä voi olla syy perheen hajoamiseen. Väkivalta kaikissa muodoissaan on sellainen syy.

tarja

Onko sanottu että lapset jää miehelle? Itse ymmärrän että pystyvät asumaan molemmilla kun ihanasti toinen koti on vain 200 metrin päässä...!

Vierailija

..herkuttelet toisen tilanteella jossa henkilöltä vaaditaan voimaa edes kertoa näin yksityinen asia. Ilman että tiedät eron syytä kylvät epäilyjä toisen mieleen. Mistä muuten tiesit että ne naiset olivat vieraita naisia...siellä blogissa. Jos siellä olikin anoppi ym perhettä kuvassa...Olisi saanut jäädä kommentoimatta.

Pitkäaikainen lukijasi

Valitettavasti ruuhkavuodet on yksi iso syy lapsiperheiden eroille. Parisuhteelle ei jää riittävästi aikaa tai voimia. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, Johanna.

Suvikoo

Olipa koskettava, riipaiseva mutta elämänmakuinen kirjoitus Johanna! Valonpilkahduksia, rauhaa ja voimia lähetän sinulle! Elämä kantaa ja kannattelee! Hetki ja henkäys kerrallaan! Halauksia!

Vierailija

Voimia Johanna✨ Olet rohkea nainen. Elämä kantaa kun vain on rohkeutta ottaa se haparoiva askel❤️

Martta18

Jaksamista ja aika parantaa💔❤.
Toivottavasti ystäväsi Hilde on tukenasi kenestä olet aiemmin kirjoitellut.

Vierailija

Olipa surullinen uutinen, mutta kiitos, kun kerroit. Uskon, että kaikki menee kuitenkin parhain päin. Ihanaa, että sinulla ja lapsilla on nytkin kaunis koti ja odotan kovasti siitä kuvia. Kevät tulee, aurinko ja valo!!!  <3 

Kiitos vielä ihanasta blogistasi, sitä on niin kiva lukea, kun ei ole koko ajan ns. mainoksia. 

Karkkinen

Kuljen rinnallasi, tapahtui mitä tahansa. Voimia tähän tilanteeseen ja uskoa tulevaan! Itsekin painin samojen ajatusten keskellä, joten osaan aavistaa, vaikken tietää, mitä käyt läpi. Ole itsellesi armollinen, sinä rohkea ja viisas nainen. <3

Vierailija

Hei Johanna ❤️
Asioilla on tapana järjestyä. Kskkkea hyvää Sinulle ja perheellesi.
Jonsin päivänä hymyilet ja muistelet tätä vaikeata aikaa ~ selvisin 👍 olen vahva.
Onni tulee takaisin 💕

Ainu

💜 Voimia uuteen elämäntilanteeseen! Olen seurannut blogiasi vuosia, ihaillut sinua ihmisenä ja välillä samaistunut. Täällä pysytään edelleen. Toivon teille kaikkea hyvää! Vaikeiden aikojen läpikäymisen jälkeen voi huomata, että siitä on seurannut myös hyvää. Ehkä kasvaa itse ihmisenä, löytää itsestä uusia puolia ja on hirmun paljon vahvempi. Kyllä elämä kantaa läpi Vaikeiden aikojen 💜

Vierailija

Kiitos, että kerroit (hieman olen surullinen siitä, että pelkäsit kertoa). Hyvä, että asia on nyt sanottu ja muista, että me lukijat ollaan sun kanssa. Sinä olet tuonut meille niin paljon hyvää mieltä ja arjen rakkautta tällä blogillasi, että nyt sitä sataa sulle takaisin.

Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi, Tiina

Insku85

Kyyneleitä karkasi väkisin silmiin tätä lukiessa. Valtavan paljon voimia muuttuneeseen elämäntilanteeseen, josta niin ihailtavalla tyyneydellä ja viisaudella kirjoitat. Toivon teille kaikille onnea ja hyvää oloa mihin ratkaisuihin sitten ikinä päädyttekään.

Mirka

Kiitos kun kirjoitit tästä juuri nyt❤️Itsellä sama tilanne ja eilen jouduin katsomaan lasten itkua kun kerroimme asiasta.Meillä kuitenkin samat fiilikset,ollaan miehen kanssa ystäviä eikä tähän liity mitään draamaa.Uskon että olemme perhe edelleen,vain vähän erimuotoinen.Voimia teille❤️

Vierailija

Aavistin syksyllä että jotain tämmöistä tapahtuu, no elämä muuttuu. Ja pääasia on että saatte puhuta asioista, niin on helppo ottaa arki vastaan. Tsemppiä ❤️

Ansa

Uusi koti näyttää todella ihanalta. Onnellista uutta elämää sinne ja toivon, että jatkossa teillä on tuo, miltä yhteishenki nyt vaikuttaa <3

Kastehelmib

Voimia tulevaan. Vahvuus paistaa kirjoituksistasi ja se kantaa elämässä eteenpäin, muista olla myös itsellesi armollinen. Päätöksen tekeminen on raskainta, mutta sen jälkeen helpottaa. Ihanaa, että teillä on kuitenkin hyvät välit keskenänne, sillä on iso merkitys tulevaisuudessa. Blogisi on aito ja rehellinen. Lämmin halaus!

Vierailija

Rohkeaa kirjoitustasi lukiessani tuntuu kuin kelaisin omaa elämääni pari vuotta taaksepäin. Minä vain en uskaltanut muutoksesta juuri puhua, se tuntui niin kovin vaikealta. Uutta omaa kotia, minun ja lapseni kotia laittaessani tunsin kuitenkin rauhan laskeutuvan. Tekemämme päätös oli siis oikea, vaikka suru olikin suuri ja muutos pelotti. 

Ole armollinen itsellesi - olkaa hyvät toisillenne. Kyllä elämä kantaa!

Eeva

Leenamartta

Haasteiden keskellä on hyvä tietää, että onnellisuutesi on yhä olemassa :)

Voimia ja lämpimiä ajatuksia sinulle toivotellen...

MammaGranista

Uutinen näyttää koskettaneen monia. Lukijasi siis välittävät sinusta, vaikka eivät useimmat sinua henkilökohtaisesti tunne. Minäkin välitän. Toivon lempeyttä ja lämpöä muutosten keskelle.

Minsku

Itkuhan tässä tuli.. 😥 tätä epäilin myös jo aiemmista kirjoituksista, mutten silti olisi voinut uskoa.. olen sanaton. Voimia sinulle Johanna, ja lämmin halaus ❤️ Olen seurannut alusta asti, ja jään edelleen seuraamaan! Elämä on merkillistä.

MiiaHan

Olen lukenut blogiasi jo vuosia, ja saan tästä todella paljon omaan elämääni ja arkeeni! Tämä uutinen kosketti, samankaltaisuuksia omassa elämässä. Toivotan valoa kevääseen, ja voimia teidän koko perheelle! Jatkan ehdottomasti lukemista. <3

Kati

Tsemppiä Johanna! Varmasti vaikeaa ja raskasta, mutta ajan kanssa kaikki asiat lutviutuu tavalla tai toisella. Ei aina niin kuin itse suunnittelisi tai haluaisi, mutta niin että niiden kanssa pystyy elämään  <3

Vierailija

Oletpa osannut kirjoittaa kauniisti ja arvostavasti erilleen muuttamisestanne! Asia on niin henkilökohtainen ja ymmärrettävästi vaikea kertoa kenellekään. Olet rohkea ja ihana! Kun olet päässyt jo näin pikälle, vaikein on varmaan jo ohitettu ja ilo elämässänne voi jatkua. Uusi kotisi näyttää aivan herkullisen kauniilta, olen katsonut kuvat siitä jo moneen kertaan! Kaikkea hyvää koko pereheellenne<3

kertaan;) Kaikkea hyvää koko perheellenne <3

kertaan :)

Vierailija

Miten koskettavaa. Voimia sinulle ihana Johanna. Kauniilta näyttää talossasi! Todellakin jään odottomaan sisustuspäivityksiä! Tsemppiä kaikkeen! T. Toinen saman läpi käynyt

haria

Olen löytänyt blogisi oman sairaslomani myötä tänä talvena. Olen saanut voimaa ja piristystä lukiessani niitä, myös noita vanhempia blogeja. Olen innostunut myös uudelleen neulomaan ohjeidesi myötä.

Toivon teille kaikille voimia ja kaikkea hyvää !

Jansku66

Pitkään olen lukenut blogiasi, ihaillut asennettasi elämään ❤
Nyt oli ihan pakko sanoa jotain..
Voimia kaikkeen , olet(te) suuren päätöksen tehnyt ja varmasti kaikki menee parhainpäin..
Oma usko ja luottamus itseensä auttaa eteenpäin ❤
Halauksin Jaana

Vierailija

Minullakin takana kovin raskas syksy ja etenkin vuoden vaihde. Pikkuhiljaa hätä on alkanut laantua ja tilalle tulla rauhaa.. Yksi lohduttavimmista aforismeista on ollut tämä: Juuri ennen aamunkoittoa on kaikkein pimeintä. Ja juuri näin se usein onkin, pimeyden kautta ihanaan kirkkauteen. Sinulla on lämmin henkinen blogi, josta olen voinut aistia sinun hyvyyttäsi, kiitos. :)

Ellis

Kiitos kun jaoit asian meille, oli varmasti vaikea kertoa. Aika parantaa, ja asiat järjestyvät tavalla tai toisella parhain päin. (Latteasti sanottu, mutta niin se vain on.) Voimia uuteen alkuun! Muista myös, ettei aina tarvitse olla reipas ja puuhakas vaan  sureminen ja pysähtyminen kuuluvat asiaan silloin kun jokin tärkeä asia muuttuu . Uusi kotisi näyttää ihanalta. Ihana olet sinäkin samoin kuin tämä blogikin!

Vierailija

Voimia! Ole sinäkin armollinen itsellesi. Sulla on aivan mieletön esteettinen silmä. Kaikkia blogisi kuvia on niin mukava katsella. Niin harmoonisia ja kauniita.

Taina

Oletpa kirjoittanut kauniisti vaikeasta teemasta. Elämä on joskus ihan kummallista.

Oon lukenut jo vuosia blogiasi, ja saanut sieltä paljon hyvää fiilistä. Pysyn ilman muuta lukijanasi edelleen!

Vinkkaan myös omasta blogistani - ehkä saat sieltä jotain juuri tähän elämäntilanteeseesi?

Voimia <3

Täysin OK Jenna

Voi Johanna. <3 Jotain tällaista olen rivien välistä uumoillut. Muista ( tai kyllähän sinä itsekin tiedät ) että asiat kääntyvät vielä hyväksi ja elämässä aivan kaikella on tarkoituksensa. Paljon valoa, iloa ja lämpöä uuteen kotiisi ( joka näyttää kuvista katsoen jo nyt todella kauniilta. )

Ihanaa kevättä. <3<3

KatjaJohanna

❤️ Paljon voimia raskaan elämäntilanteen läpikäymiseen. Olet selvinnyt -ja selviät - hienosti. Upeasti olette hoitaneet asian myös lasten kannalta. Tsemppiä. ❤️

N.M.

Kiitos Johanna tästä rohkeasta kirjoituksesta. Rohkeasta siinä mielessä, että ero on niin henkilökohtainen asia, johon liittyy paljon vaikeita tunteita. Itselläni on muutama ero seurustelusuhteista takana ja ei toki samanlaista yhteistä elämää rakennettuna kuin teillä, mutta silti samaistun kovasti tilanteeseesi. Niin monet blogit keskittyvät vain onnellisten asioiden ympärille, mutta tämän kaltaiset asiat kuuluvat elämään myös. Vaikka eroja ei kenellekään toivoisi, koen silti itse lohdullisena, kun joku muukin on kokenut saman - itse asiassa tosi moni. Ero ei ole epäonnistuminen vaan usein myös viisas päätös, joka vie kohti oman näköistä onnellista elämää.

Joka tapauksessa toivotan sinulle Johanna kaikkea hyvää ja runsaasti voimia elämänmuutoksen keskelle.

Jaana B

Tsemppiä Johanna! Seuraamme tekemisiäsi ja projektejasi luottavaisena, että kaikki järjestyy parhain päin ja että Hilde-ystäväsi pysyy rinnallasi. Anna surulle oma hetkensä. Elämä muuttaa muotoaan ja me muutumme sen mukana. Aina kuitenkin katse eteenpäin, tai edes hiljaa pystyssä pysytellen ja uusia maisemia miettien. 

L

Hei Johanna.

Olen lukenut blogiasi ihan sieltä alkuajoista lähtien ja rakastan sinun tyyliäsi kirjoittaa ja kuvata. Tämä blogi on niin ihanan inspiroiva ja kaunis vaikka aiheet ovat tuttuja ja arkisia, saat ne näyttämään kauniilta. ♥️

Itsekin raskaan eron pari vuotta sitten läpikäyneenä voin samaistua tunteisiisi. Mutta elämä kantaa ja uskon, että kaikella on lopulta tarkoituksensa.

Odotan innolla lisää kuvia uudesta kodista ja sisustusjutuista. Ihanaa kevättä sinne Norjaan. 🌷

Helyliini

Hei Johanna, ei sinun tarvitse lukijoiltasi armoa pyytää. Ei kenelläkään ole oikeutta arvostella sinun elämääsi. Se on aivan sinun omasi. Elämä on ihmeellistä. Välillä on surua, välillä iloa. Ylä- ja alamäet kuuluvat elämään. Tärkeintä on rakkaus. Rakkaus siihen, mihin uskoo, usko hyvyyteen. Rakkaus lähimmäisiin. Välillä elämä vaatii rohkeita tekoja, vaikka pelottaisi tai jännittäisi. Kaikkea hyvää tulevaan!

Vierailija

En ole ikinä mitään tänne kommentoinut, vaikka seuraan ihan jokaisen postauksen tässä blogissa. Nytkään en osaa sanoa mitään. Tai mitään sellaista, mikä merkitsisi jotain.

Piirränkin vain: <3

Tina’s

Iloa, valoa, voimia, rakkautta ja kaikkea mitä toinen ihminen voi toiselle toivoa ❤️ Olen seurannut blogiasi jo bloggerin ajoista saakka ja vähän niin kuin olisi kuullut jonkun läheisen eroavan. Rehellisesti sanottuna tuli pieni itku. Ihanaa, että olette pystyneet hoitamaan tilsnteen noin hienosti ja kaikilla on hyvä olla. Uusi kotisi näyttää todella kauniilta ja kodikkaalta, osotan innolla lisää kuvia sieltä 🤗 Kaikkea hyvää 😘

Klem

Hei, hadde tenkt at noe slikt var på gang...i ditt liv. Har selv erfart samme situasjon og deter ikke lett det er et sorgarbeid på mange måter. Men man vokser i nye situasjon finner nye veier og godtar det gamle og tar imot det nye. Jeg er også finsk, men valgte skrive på norsk.. Litt lettere. Det er vanskelig å være gift med en mann som har hobby som et yrke. Det blir ingen skille på familieliv, hverdag eller ferier...det blir fort for intens. Dette skjedde for meg og mitt tidligere forhold. Jeg har et godt råd hvis dere skilles ha en god advokat og gjør alt skriftelig, ha en ryddig prosess. Det kommer dessverre i fremtiden en dag med nye partnere inn i bildet og evt bonusbarn. Ønsker deg virkelig lykke til Johanna, masse klem!

Maari

Blogistasi tulee aina hyvä fiilis, kuvista ja teksteistä. Kannustavan lämpimät ajatukset sinulle❤️

7squaremeters

Toivon sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää. <3

Elämä kantaa, aika korjaa. Kävi, miten kävi.

P.s. Uusi koti näyttää ihanalta!

Vierailijavakilukija

Tätä olen viime aikoina rivien välistä uumoillutkin. Kaunis ja aikuismainen kirjoitus. Ehkäpä jossain vaiheessa vaihdat blogin nimeäkin, kun ei tarvitse olla kenenkään miehen vaimo, vaan voi olla ihan omalla nimellään ja omana itsenään. Olen seurannut sinua jo vuosia ja olet jo niin tunnettu blogimaailmassa ja suomalaisille, että etunimellä ja jollain muulla 'tittelillä' riittää blogin nimikin. Sinulla tapahtuu nyt paljon elämässä, olet energinen ja niin ihanan aidolta vaikuttava ihminen, että sinä pärjäät kyllä. <3

Anda

Uusi kotisi on kyllä valoa täynnä, jo nyt ihan näköisesi :) Suru, pimeys ja toivon valo, ilo kulkevat rinnakkain elämässä. Olen käynyt viime vuosina paljon muutoksia läpi. Mukana on ollut kaikki sävyt eikä aina ne vaaleimmat eikä myöskään tummimmat. Elämä on opettanut ja opettaa minua edelleen odottamaan ja elämään epävarmuudessakin. Yhä enemmän hyväksyn ja luotan siihen epävarmuuteen, että elämä kantaa ja kaikki on hyvin.

Jaksamista Sinulle!
Pakkohan olla muutakin kuin villapipo ja kevätsukkahousut mitkä kutittaa ;) Kevät, aurinko ja uusi sivu taitavat tehdä jo nuppusiaan...

Vierailija

Avioliitto solmitaan yleensä rakastavan ja armollisen Jumalan edessä. Jumala on luvannut siunata avioliiton. Pyydetään Taivaan Isältä, että Hän voisi eheyttää avioliittonne ja perheenne. Kaikkea hyvää teille.

Vierailija

Mutta Adam ja Eva ei ollut naimisissa eikä Josef ja Maria, eikös vihkikaava ole ihmisten tekemä joka on liitetty raamattuun

Tuulevi

Uusi kotinne näyttää upealta. Olet rohkea nainen, Johanna. Muista, että te olette aina Perhe, asuitte sitten saman katon alla tai erikseen. Ottakaa voimaa toinen toisistanne ja puhukaa asioista. Se on ihan parasta.

Christina Hiirkoskelta

Jotka tulevat suorinta tietä, 
saapuvat tyhjin taskuin.
Jotka ovat kolunneet kaikki polut, 
tulevat säihkyvin silmin,
polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille.

Tämä Tommy Tabermannin runo on omalla seinälläni muistuttamassa elämän mutkista. Voimia matkaasi! 

R

Hei, todella kauniisti kirjoitettu, arvokasta että pysytte toistenne elämässä. Uusi talosi näyttää ihanalta, en malta odottaa remontointi- sisustuspostauksia. 

Kaikkea hyvää kevääseen <3 T. R

Lasu

<3 

Nukkumaan käydessä ajattelen: 
Huomenna minä lämmitän saunan, 
pidän itseäni hyvänä, 
kävelytän, uitan, pesen, 
kutsun itseni iltateelle, 
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun: 
Sinä pieni urhea nainen, 
minä luotan sinuun. 

- Eeva Kilpi -

Kirsi

Kaikkea hyvää Johanna, olen seurannut sinua jo vuosia ja seuraan edelleen. Olet niin viisas ja ihana ihminen, että tässä käy vielä hyvin. Joko niin, että teistä tulee taas te tai sitten jollain muulla tavalla. Mutta kaikkea hyvää, olen surullinen puolestasi, mutta hyvin tässä vielä käy. Kaikkea hyvää <3 <3.

Lauruska

Hei Johanna,

voimia ja iloa elämäänne vaikka nyt onkin raskasta aikaa. Lämmittää kuulla, että pystytte miehesi kanssa toimimaan kaikesta huolimatta lasten ja myös teidän itsenne parhaaksi. Auringonvaloa ja lämpöä kevääseen! T. Lauruska

Eevis

Eksyessäni sattumalta syyskuussa 2010 blogisi pariin, elelin ensimmäistä viikkoa yksin uudessa kodissani, jonne muutin silloisen aviomieheni luota. Olo oli ontto, mutta helpottunut. Muistan, että iltaisin unohdin kaiken muun ja luin blogiasi. Kirjoituksiasi lukemalla sain jo silloin jonkinlaista toivonkipinää siitä, että elämässä on paljon iloa ja elämä kantaa. Tästä on pitänyt jo monta kertaa sinua ja blogiasi kiittää ja nyt tuntuu, että on oikea hetki ja se on jopa velvollisuuteni <3 Joten nyt, toiveesi mukaisesti, todellakin elän mukanasi. Haluan olla seuraamassa, miten elämä sinua ja teitä kuljettaa; millainen uudesta talostasi tulee, mitä ihania sisustusjuttuja sinne suunnittelet ja miten arki loksahtelee omille paikoilleen uudessa elämäntilanteessa <3.

Tommy Tabermanin sanoja lainatakseni; "Jotka tulevat suorinta tietä, saapuvat tyhjin taskuin. Jotka ovat kolunneet kaikki polut, tulevat säihkyvin silmin, polvet ruvella, outoja hedelmiä hauraassa säkissään. Niin se ystäväni on, niin se on, että eksymättä et löydä perille".

Paljon lämpimiä ajatuksia ja hymyä Johanna ja kiitos <3

Piia

Uusi kotisi on kaunis, siellä on varmasti hyvä aloittaa kaikki uusi, uudenlaisena perheenä. Olette hoitaneet kaiken niin taitavasti, mutten epäile hetkeäkään etteikö se olisi ollut vaikeaa. Ja ai niin. Ihailen rohkeuttasi. En niinkään siltä kantilta, josta tekstissäsi mainitsit, vaan siltä, että uskalsit ottaa askeleen uuteen, uskalsit mennä eteenpäin. Päätös oli varmasti kaikkea muuta kuin kevyt. Toivon kevääseesi onnellisia hetkiä!

Vierailija

Asioilla on tapana järjestyä! Minäkin asuin lastemme kanssa yli 10v eri osoitteessa missä lasteni isä, silti mökkeilimme, reissasimme, ja vietimme paljon aikaa yhdessä. Nuo lapsillemme tärkeät vuodet. Lopulta kokonaan erosimme, mutta niin ei silti tarvitse käydä teidän kohdalla. Lopullinen ero ei ollut enää niin hankala, koska kaikki me neljä olimme jo täysin tottuneet tuohon muille ihmisille niin outoon järjestelyyn. Mekin olimme silti perhe, laillamme. Enkä yhtään mitään tekisi vieläkään toisin. Aurinkoa elämääsi <3

Tii

Hyvin kaikki menee. Olette ottaneet jo suurimman askeleen ja päivä kerrallaan. Hienoa, että osaatte puhua.

Odotan innolla uusia ihania postauksiasi! Remonttia ja sisustusta myös kiva seurata :)  Voimia ja aurinkoisia kevät päiviä!

PauliinaHOo

En ole koskaan kommentoinut blogiasi, mutta nyt halusin sanoa, että kyllä sä pärjäät! Minä tein tuon saman vuosi sitten ja myöskin kutsuisin sitä "hyväksi eroksi". Kertaakaan emme ole riidelleet eron jälkeen ja se on ollut valtavan iso voimavara. Kummallakaan ei ole ollut kiire uuteen suhteeseen, joten kaikilla on ollut aikaa sopeutua ja tottua. Lapsi kävi kuraattorilla ihan varmuudeksi, mutta sekin lopetettiin, kun asiat olivat hyvin. Raskasta toki kaikki on silti ollut, mutta nyt jo vuoden jälkeen uusi elämä tuntuu enemmän omalta. Päätös erosta on pysynyt ja tuntuu sekin oikealta. Itse sain voimaa siitä ajatuksesta, että tiesin (ja tiedän yhä) kuuntelevani sydäntäni <3

Anuannukka

Niin moni on jo sanonut samat sanat, mutta omani kekoon myös. Ymmärrän tilanteesi melkoisen hyvin, tosin olet askeleen edellä, tehnyt jo ratkaisun, minä vielä kipuilen omani kanssa. On hienoa, että olette pystyneet järjetämään asiat lasten kannalta parhain päin, se kantaa pitkälle heidän elämässään. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin (mikä ikinä se sitten onkaan). Itse olen ollut mieheni kanssa yhdessä nyt yli 20 vuotta ja olen miettinyt kovastikin, että mitä tulevaisuudella on meille annettavana, mutta se jää nähtäväksi, jää nähtäväksi onko yhteinen polku kuljettu loppuun vai onko sitä vielä jäljellä...

Sinun blogisi on jo vuosia ollut suosikkini, kauniiden kuvien ja ihanan kirjoittamistapasi vuoksi ja olen tykännyt ajatuksistasi koskien montaakin asiaa ja olen niin monesta asiasta kanssasi täysin samaa mieltä!

Seuraan tietysti edelleenkin, haluan tietää, millainen on uusi kotisi ja miten elämä lähtee tästä eteenpäin.

Voimia sinulle isossa muutoksessa❤️

Vierailija

Ihailen sinun rohkeutta olla avoin ja rehellinen. Blogisi on hyvä paikka käydä arjen keskellä ja aion toki tehdä niin jatkossakin. Toivon sinulle lämpimiä hetkiä ja ajatuksia uuteen kotiin. <3 Terveisin toinen th

kevät tulee

Voimia! Asiat järjestyy, tavalla tai toisella. Kaikki asiat menee lopulta siten, miten niiden on tarkoituskin mennä. Elämä jatkuu. Vielä ei tiedä miten asiat lopulta järjestyy, mutta parempia aikoja tulee! Joko yksin tai yhdessä! Kokemusta on!

himpsis

En osaa oikein muuta sanoa kuin että tsemppiä ja voimia. Te olette fiksua porukkaa, selviätte kyllä kaikki tästä! :)

Ella

Minultakin hei, ja tottakai vain armollisia ajatuksia - suhteet muuttaa muotoaan, suhteet päättyy, minkäs sille voi! Ja hei, todella hienosti olette järjestäneet asian!! Toivottavasti uusi elämäntilanne tuo sulle paljon onnellisia hetkiä!

Sanna

Muistathan, että sinä ja vain sinä elät sinun elämääsi ❤
Valo paistaa myös pilvien takaa.

Marjukka

Hei Johanna! Voimia ja tsemppiä eteenpäin, itse jo aikaisemmin vähän aavistelin että jotain muutosta on ilmassa.On ihan hyvä että avoimin mielin ja yhdessä mietitte tulevaisuutta. Voin kertoa että blogisi on kohdallani ollut voimaannuttava kun on ollut vaikeaa ja surua omassa elämässä.Olet niin iloinen ja energinen ja pidän kovasti blogisi kuvista, aivan ihania!

Sila

No johan oli uutinen! Toivotan koko perheelle voimia.
Tästäkin selviätte kunnialla. Onnea uuteen elämänvaiheeseen.

Vierailija

Nyt uutta, eheämpää paikkaa kaapille, kirstulle, sydämelle ja sielulle! Kaikki järjestyy, usko pois!

Ellu24

Hei, Johanna! Kun tässä taannoin laitoit juttuusi, että kerrot sitten joskus, arvasin mistä on kysymys, jotenkin vaan itsekin saman kokeneena tuli vahva tunne siitä. Mutta : tiedän, että nyt on ehkä se vaikein aika , tulevaisuus ja asioiden lutviintuminen oikeisiin uomiinsa tuo uuden valon ja tilaa ajatella, kun ei ole ihan siinä pyörteen keskiössä. Kiitos, kun jaksat silti kirjoittaa, me tuemme sinua ja perhettäsi täällä taustalla isona joukkona.

Joku on joskus sanonut, että ero ei ole suhteen loppu vaan sen uudelleen järjestely.

Maija metsän piilosta

Olen aavistanut. Tiennyt. Mutta kuinka joku voikaan kirjoittaa tuollaisesta asiasta noin kauniisti. Tyylillä, kuten aina.

Voimia. Ja rakkautta.

Vierailija

Tsemppiä ja asioilla on aina tapana järjestyä. Jään odottelemaan sisutuspostauksia. Joskus on hyvä tehdä vaikeitakin päätöksiä, vaikka ne siinä hetkessä kirpaiseekin. Lopulta kaikki kääntyy hyväksi.

Piiperi

Ei ollut yllätys, onhan se ollut rivien välissä. Olen lukenut blogiasi pitkään, ja olet noin vuodenpäivät - ehkä - kuulostanut rasittuneelta siihen, että usein yksin pitää hoitaa lapset ja samaanaikaan sieltä on noussut jotenkin semmoinen toivo esille että "olen silti upea nainen". Niin olet. Aivan upea. Valoisaa kevättä ja hyvää tulevaisuutta. 

Sanna

Paljon lämpimiä halauksia. Vuosia olen lukenut blogiasi ja kuljen mukana jatkossakin. Varmasti saat voimia meistä lukijoista, monet kirjoituksesi ja pohdinta elämästä on useat kerrat saanut omat silmät aukeamaan. Nyt on lukijoiden vuoro. Tiedät että täällä ollaan ❤️
Ihana uusi talo! ❤️

Kati

Kaikkea hyvää elämääsi ja uuteen kotiisi! Elämä kantaa ja kirjoituksestasi tulee hienosti esiin se, kuinka kannattelette toisianne kaikesta huolimatta. Tai juuri sen tähden.

AnneT

Ihanasti kirjoitettu<3 mukana kuljetaan ja olet ajatuksissa<3 kaikkea hyvää tähän kevääseen<3

Tuulia

Hyvä, että katsotte, mihin suuntaan tai suuntiin haluatte jatkaa! Paljon lämpöä ja valoa niihin hetkiin, joissa niitä kaivataan. Ja vaikka sua paljon kiitetään iloisuudesta ja positiivisuudesta, täällä saa tosiaan kirjoittaa myös muissa tunnelmissa, koska niitäkin on, myös iloisilla ja positiivisilla. Kaikkea hyvää muuttoon ja muutokseen!

Marjatta

Arvostan rohkeuttasi puhua henkilökohtaisista asioistasi meille, ja tämä rohkeus voi olla voimavarasi, et jää yksin. Toivottovasti et tunne velvollisuuksia meitä lukijoita kohtaan. Seuraan blogiasi sinun itsesi takia, erosi ei vaikuta siihen mitenkään. Itse olen tykästynyt neuleohjeisiisi, sinulla on taitoja tähän.

Amelielle

Oih... surullinen puolestanne, mutta myös iloinen miten ihanasti kirjoitit ja miten ihanan ”aikuisina” olette asiaa käsitelleet. ❤️
Sitä kun seuraa toisen elämää blogista silloin tällöin, niin tällaiset tulee täysinä yllätyksinä. Ulkopuoliselle teidän elämä näyttäytyi todella kauniina ja aika unelmalta! 😊

Itse 3 vuotta sitten eronneena ja pahimmista karikoista selvinneenä. Huomenna lähden exäni autolla ja peräkärryllä Ikeaan ja autamme toisiamme kotiemme remonteissa. En enää haluaisi yhteistä elämää hänen kanssaan, mutta onhan hän ollut yksi tärkeimmistä ihmisistä elämässäni ja meillä on yhteinen lapsi... on hyvä olla hyvissä väleissä.😊

Malja aikuisille aikuisille ja elämälle! 🥂

Vierailija

Hei, surullinen juttu vaikka en tausta tietoja tiedä. En oikein ymmärtänyt sitä ette miksi sinä muutat? Eikö se olisi ollut parempi jos miehesi olisi muuttanut. Ehkä hän oli sitten liian auttavainen siinä sinun muutossa ja uuden asunnon kunnostamisessa. Itse en olisi muuttanut pois kodista.

Vierailija

Harvaan taloon mahtuu kaksi isäntää? Se lähtee kenellä on tarve mennä?

Vierailija

Niinkin se voi olla, mutta olikohan järkevä päätös...jättää koti, ja muuttaa vuokralle. Parin vuoden päästä hän on maksaut paljon vuokriin ja 50-50 vanhemmuudella ei tarvitse maksaa elatusmksuja. Mies maksaa talon lainaa tai ehkä talo on jo maksettu. Jokaisen miehen takana on vahva nainen...siinä missä hänen miehensä on vetänyt iltakurssia on hän oman työn lisäksi hoitanut kodin...mies tuskin on ostanut mitään interiööri juttuja ja tuoreita kukkia...joten kyllä se varmaan on tämä Johanna joka on ne näkymättömät laskut maksanut.

Sarru

Virtuaalihalaus <3 itse olen keikkunut myös eron partaalla kesästä lähtien ja kulunut syksy on ollut elämäni raskain. Erilleen muuttaminen on kuitenkin erinäisistä syistä tällä hetkellä mahdotonta ja sen hyväksyminen on henkisesti aika kuluttavaa kaikin puolin. Toivottavasti mekin saadaan jokin ratkaisu vielä aikaan, niin kuin te. Sisustusintoa sinulle :)

Vierailija

Rohkea ja kaunis kirjoitus. Olen itse ollut samassa tilanteessa; muuttanut erilleen miehestäni lapsemme kanssa. Tulimme kaikesta huolimatta hyvin toimeen, uusi kotikin etsittiin yhdessä. Se vuosi erillään oli helpottava ja samalla riipivä, täynnä ristiriitaisia tunteita; samaan aikaanaikaan elämäni paras ja hirvein vuosi. Se vuosi toi meidän perheemme lopulta vahvempana yhteen. Miten ikinä teidän perheelle käykään, tärkeintä on että te kaikki olette onnellisia. ❤Kiitos blogistasi, joka on piristänyt mieltäni vaikeina aikoina ja kaikkea hyvää elämääsi! Täällä jäädään mielenkiinnolla seuraamaan uuden kodin sisustamista, kauniilta näyttää jo nyt!

Sorgenfri

Halaus sinulle! Ei kannata miettiä mitä toiset ratkaisustasi ajattelevat, koska kukaan ei osaa elää elämääsi paremmin kuin sinä/ te itse. (Ja vaikka miten eläisi ei kaikkia voi miellyttää.) Minusta sinä olet ihana, aito, inhimillinen Nainen ja äiti. 

Tommi Helsten joskus on sanonut: aikuisuuteen kuuluu elämän risaisuuden hyväksyminen... me ollaan vain ihmisiä ja elämä tarjoaa kaikenlaista. Tekstistäsi tuli yksi lempirunoistani mieleen. Lähetän sen nyt lämmöllä sinulle...

Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
– Eeva Kilpi –

Sara06

Kyllä me olemme mukana ja olemme armollisia. Kuvasit niin sinulle tyypilliseen ihanaan, johannamaiseen tapaan tämän ison asian. Kiitos, että jaoit sen meille lukijoille. Toivotan sydämestäni teille kaikille voimia, viisautta ja kypsyyttä tähän elämänvaiheeseen. Ainakin kahta jälkimmäistä teillä kuulostaa olevan, vaikka tällainen elämäntilanne varmasti voimia vaatiikin. Elämä kyllä kannattelee, vaikka aina helppoa olekaan. Halauksia Johanna! ❤

Riikka

On sinun itsesi asia milloin olet valmis kertomaan ja mitä <3 Ja aivan varmasti mukana ollaan jatkossakin! Tsemppiä, kaikki menee hyvin ja elämä kantaa.

Kulkuri

Myötäelämisen halaus täältä myös Sinulle Johanna! Sinulla on todella harvinainen taito tuntea ja ymmärtää elämää, sen kaikkia eri sävyjä ja (myös muita ihmisiä) - ja sanottaa niitä meille muille. Et suutu helposti, koska ymmärrät aina vastapuolenkin pointin - vaikka se olisi täysin vastakkainen omasi kanssa. Kaltaisiasi ei istu joka oksalla - ei edes yhdellä miljoonista. Tuollainen kyky - niin suuri siunaus kuin se onkin - voi se sinulle itsellesi henkilökohtaisessa elämässäsi olla kuitenkin myös rasite - kun omaa noin viisaan sydämen näkee asiat muita tarkemmin - se voi kuormittaa omaa tunne-elämää, kun on sitten vaikea hyväksyä / tyytyä "keskinkertaista" - sellaista joka "hölmömmälle sydämelle" ihan riittäisi. Vähän vaikeasti selitetty, mutta tiedän, että sait kiinni ajatuksesta :) Halusin kai vain sanoa, että kenelläkään ei pidä olla mitään epäilystä siitä, ettetkö olisi tehnyt päätöstäsi juurikin sillä kaikella viisaudella mitä sinulla on - päätös on myös tietenkin juuri se teille oikea. Joten älä ihmeessä pyydä armoa meiltä - sinulle (kuten jokaiselle ihmiselle) kuuluu pyytämättä kaikki armollisuus, ja mikä tärkeintä; olethan itse itsellesi armollinen ? .Mitä tuohon teidän eroon tulee niin halusin vielä sanoa, että on hyvä ajatella niinkin ettei se yksi ja sama ihminen (puoliso) voikaan mitenkään täyttää kaikkia niitä omia toiveita, tarpeita ja odotuksia mitä itsellä toista kohtaan on ja mitkä elämän myötä ja eri elämäntilanteissa muuttuvat. Sitä varten on tärkeää, että lähellä on myös muita tärkeitä ihmisiä täyttämässä ja ikäänkuin jakamassa näitä "tarpeita" ja toiveita. Joskus sitten silti kuitenkin käy niin, että ikäänkuin kasvetaan eri suuntiin eivätkä toiveet, tarpeet ja mielikuva toisesta enää kohtaakaan puolisoina tyytyttävällä tavalla, mutta edelleen kohtaa esim.ystävänä ja yhteisessä vanhemmuudessa. Kävi teidän miten kävi - tätä on elämä ja ihmisyys - kasvu ja kehitys - ei sitä voikaan pysäyttää. Ja te selviätte siitä hienosti - yhdessä tai erikseen. Ja ilman muuta täällä pysytään - rinnalla kulkien kuten tähänkin asti :) Ei ole olemassa toista blogia tämän veroista.

Myy

Paljon voimia sinulle ja teille. Tuli kovin haikea ja surullinen mieli. Olin aavistellut myös jotain jo jonkin aikaa. Vieraillut satunnaisesti, jo vuosien ajan. Kiva, lämmin ja aito, elämänmakuinen tyyli sinulla kirjoittaa. Tiedän, että elämä sinua ja teitä eteenpäin kantaa ja pärjäätte varmasti hyvin. Olette aikuisia, osaatte olla niin viisaita ja lämpimiä eronkin hetkellä, että lapset voivat hyvin. Sinulla on myös hyvä tukiverkosto. Iloa, valoa, lämpöä sekä kaikkea hyvää kevääseenne ja tulevaisuuteen, mitä ikinä se tullessaan tuokaan <3

MarianneS

Tästä tuli haikea, surullinen olo. Toivon sinulle ja koko perheellesi paljon voimia uuden alkuun. Varmasti asiat järjestyvät ja asettuvat paikoilleen ajan kanssa. Pysyn blogisi matkassa mukana. ❤️

Neea

Voimia ja kaikkea hyvää koko perheelle.<3 Ihanan näköinen talo, innolla (ja ymmärtäväisenä) jään odottamaan uusia remppa ja sisustuspostauksia.

Miuliu

Onnea, iloa ja lämpöä koko perheelle. Gwyneth Paltrown Goop-sivustolla on paljon viisaita artikkeleita erosta, erilleen kasvamisesta ja sopuisasta erosta, suosittelen, jos et ole vielä tutustunut niihin. 

<3

Vierailija

Toivon sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää, paljon voimia ja rakkautta. Omasta erostani tulee nyt kaksi vuotta, ja se oli elämäni rankin kokemus, mutta selvisin, eikä elämä voisi olla yhtään paremmin, miten se nyt on. 

Kahteen vuoteen on mahtunut paljon kipua, epätoivoa, itkua, mutta myöskin valoa ja tulevaisuuden toivoa.

Vierailija

Miksi blogille pitäisi tulla uusi nimi? Hän on edelleen kalastajan vaimo vaikka asuukin eri osoitteessa. Ja vaikka eroaisivat lopullisesti, blogin nimi on vain blogin nimi. Ei sen tarvi olla todenmukainen vaan saa olla mikä tahansa hauska nimi.
Tsemppiä ihana kiltti Johanna! Olen seurannut blogiasi jo ennen Ompun syntymää.

Vierailija

Olettehan muistaneet hakea myös ulkopuolista apua. Itse ainakin huomasin, että ulkopuolinen ihminen osaa esittää kysymyksiä joita ei ole itse edes tajunnut ja katsoo asiaa neutraalisti.

vierailija

Olen jo pitkään lukenut blogiasi ja tämä asia ei tullut yllätyksenä. Saman kokeneena (ei lapsia ) voin sanoa että siitä selviää. Voimia:)

ainou

Voimia Johanna. Isoja päätöksiä ja elämänmuutoksia, mutta mukana ollaan ja haluan nähdä lisää uudesta ihanasta talosta! Ihanan positiivinen asenne sulla!

ElinaM

Hirmuisesti halauksia... <3 Ihanaa, että olette välttyneet riitojen kierteeltä ja saaneet järjestettyä sinulle yhdessä asunnon noin läheltä. Ja kuten niin kauniisti kirjoitit, ei tämä ole vielä välttämättä lopullista. Ennen asumuserosta puhuttiin ihan yleisesti, mutta nykyisin tuntuu, että monilla on sellainen käsitys, että ero on heti kerrasta poikki. Ehkä se vanha tunne löytyy vielä uudelleen, mutta jos ei, niin ei siitä pidä huonoa omaatuntoa kantaa. Niille muutamalla ikävästi kommentoineelle haluan sanoa, että koska mehän emme täällä blogin lukijoina tiedä mitään ratkaisun taustoista, ja koska ero on muutenkin äärimmäisen raskas päätös, kannattaisi olla kritisoimatta.

Marde

Voimia ja elinvoimaa sinulle. Olen seurannut blogiasi jo monia vuosia. Elämässä tulee vastoinkäymisiä mutta niistä selvitään. Lasten hyvinvointi on tärkeintä nyt ja toki sinunkin.

Tui

Elämä muuttaa muotoaan, ihmiset muuttuvat, ajatukset muuttuvat, odotukset muuttuvat - rakkauskin muuttaa muotoaan elämän aikana. On oikein suunnata eri poluille, mikäli ei ole hyvä olla. Tiedän tuon tunteen ihan täysin, olen itse samassa tilanteessa, muuttamassa... ensi viikolla. Aina ei tarvii/pidä olla suurta draamaa takana jos ajautuu erilleen, elämä on täynnä muutoksia eikä kaikkea tarvii kaikille perustella ja selittää, aina ei tiedä itsekään niitä vastauksia.

Aurinkoa päiviimme, niin sinun kun minunkin ja kaikkien päiviin.

Suomuja hiuksissa ja pilke sil...

Minun oli aikanaan pakko laittaa pari seinää itseni ja kumppanini väliin. Miehen kalastusinto oli jo viittä vailla sitä luokkaa, että sängyssä perattiin kaloja. Kyllä se hieman sielunpohjasta kirpaisi, kun ihailin kauniinväristä kiveä ja rapuja, niin kumppanini halusikin heittää kivellä "leipiä" ja syödä ravut. Alkoi jo tuntua, että mies katselee eläintarhan eläimiäkin siinä mielessä, että miltä ne maistuisivat. Jotenkin sitä alkoi tuntea itsensä  rikolliseksi, jos luki kirjaa, tai ripusti kauniit verhot ikkunaan - kun niitä verhoja ei voinut käyttää verkkoina. Tuntui valtavalta helpotukselta, kun sai kasvattaa salkoruusua ilman, että business-mielinen mies siinä vieressä laski hyötyä ja haittaa. Mutta tämä oli kappale minun elämääni. Vaikka mies on edelleenkin elämässäni, niin muutama muuri on ollut järkevä pystyttää koska me vaan ajattelemme niin erilailla.

Vierailija

😂 olipas osuvasti kirjoitettu, sain nauraa kunnolla. Oletko ajatellut kirjailijan uraa?

Suomuja hiuksissa ja pilke sil...

Heh, en vaan poliitikon. Koetin tässä vaan lohduttaa Johannaa, koska itselläni niitä "eroja" on ollut, mutteivat ihmiset elämästäni ole kadonneet minnekään. (Paitsi tietenkin ne jotka ovat kuolleet.) Joskus vaan joillekin rakkaille on näytettävä hampaita ja merkattava oma reviiri. Muuten liian voimakastahtoiset uuvuttavat sekasoinnuillaan niin, ettei aamuisin saa edes pipoa mahtumaan päähän. Kuka nyt tahtoisi väkisin uuvuttaa itsensä niin, että lopulta on hullu, joka pui nyrkkiä kaikille?

Vierailija

Suomi kaipaisi juuri sinun kaltaista politiikkoa 🤗. Ajattelin itse kun luin tuota sinun ensimmäistä kirjoitusta, ex mieheni harrasti autoja ja työskenteli autojen parissa. Päätettiin aikoinaan että perhe aikaakin olisi hyvä olla, mitä tapahtui. Hän osti polkupyörän joka vaihtui kilpapyöräksi, ja talvella sitten lumettomiin maihin pyöräilemään. Sitten kun tämäkin vaati paljon perheaikaa ostettiin perheelle koira, niin lavuuni koira joka löytää ihmisiä lumivyöryistä. Mies innostui täysin ja kulki koirakursseilla ns. Vapaaajat. Koira ei kuollut, pyörä ei ruostunut eikä auton romut loppuneet. Kyllä siinä sitten minä lähdin, ja hyvin meni! 👍🏻

Kipsakka

Johanna, usko tai älä, mutta vaistosin jo aika päiviä sitten ihan vain tätä blogiasi seuraamalla, tuntematta sinua sen paremmin, omalla naisen vaistollani, ettei kaikki ollut tasapainossa parisuhteessasi. Jännä, miten täältä ruudun toiselta puolelta voi aistia asioita, olematta mikään meedio. Ehkä voit itsekin jälkeenpäin lukea tästä tekstistäsi taaksepäin juttujasi ja tajuta, miten jollain pienillä sanoilla, jättämättä sanomisilla, vaikenemisilla, on yllättävän paljastava vaikutus. Seuraan, minä sinua reilusti vanhempi nainen, jatkossakin elämäsi kulkua ja kuulumisiasi. Elämä on... matka.

Lukija Espoosta

Parahin Johanna, uskomattoman rohkeasti ja jäsennellysti pystyt  kertomaan tapahtuneesta meille ulkopuolisille. Kiitos luottamuksesta! Sinulla on kirjoittamisen taito, ja uskon, että kirjoittaminen toimii sinulla terapiakanavana. . Ole itsellesi armollinen. Elämässä valo ja varjo vuorottelevat.  Mielikuvissani olin luonut valkoisesta talosta perheidyllin.  Halauksin 

Lastensairaanhoitaja

Lämmin halaus sinulle, sitten kun on voimia lukea näitä viestejä.

Kyllähän tässä kyynel vierähti. Itsekin olen kaksi kertaa kokenut tuon saman. Sovussa olen itsekin eronnut, molempien kanssa ollaan ystäviä ja kyläillään ja käydään joskus ulkonakin, vielä näin pitkien aikojen jälkeenkin. Lapsi ei ole traumatisoitunut vaan on nyt aikuisena kertonut että hänellä on ollut hyvä lapsuus.

Tuo yhden kommentoijan laittaman Eeva Kilven runo oli koskettavuudessaan ihana, juuri sitä toivon kaikille meille urheille naisille! Pitäkäämme itsestämme ja toisistamme huolta. Naiset kannattelevat perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja mielenterveyttä. Olemme paljosta vastuussa ja meidän täytyy saada jostain voimaa.

Valoa, aurinkoa ja kauniita asioita kevääseesi! Olet antanut meille niin paljon kauneutta ja lempeyttä, nyt toivotamme niitä sinulle runsain mitoin!

Hannim

Rakkautta (sitäkin on niin monenlaista) voimia ja uskallusta sinulle! Vaikka prosessiin kuuluu varmasti monenmoista mutkaa ja kurjuuttakin, niin asioilla on lopulta taipumus järjestyä juuri oikein. Sillä tavalla niin kuin niiden pitääkin mennä. Vanha klisee "kun sulkee jonkin oven, niin uusia aukeaa", on usein hyvinkin totta. Minä saan usein iloa ja voimaa blogistasi. Nyt lähetän sinulle lämpimät halaukset ja myötäelän tätä matkaa kanssasi.

En sisusta enkä keikaile vaatt...

Ero on aina ikävä asia. Mutta mieti tulevaa. Onko sinulla mitään yksityisyyttä, kun kaiken olen kertonut, kuvannut? Koti ja perhe on monelle miehelle pyhä paikka ja moni mies kärsii moisesta julkisuudesta, jatuvasta poseeramisesta, vaatepaljoudesta, minäkeskeisyydestä. Kerran yksi mies sanoi, että ei kestä, kun naiset sisustavat miehet pellolle. Mitä teillä on tehty puolisosi ehdoilla?

Kirsi

Voi sentään. Blogiasi lukiessa tuli mieleen kun kirjoitit niin kauniisti, että pidä puolesi kuitenkin. Tuli tunne, että lohdutat meitä lukijoita, ettei ole mitään hätää, vaikka sinua tässä pitäisi lohduttaa. Olet kohtelias ja empaattinen myös eron hetkellä, miehesi saa olla onnellinen, että kirjoitat noin kauniisti erosta. Tekisi mieli sanoa Sinulle, että pakkaa lapset ja itsesi ja  muuta takaisin Suomeen, missä ovat sinun läheisesi!  Kyllä lapset sen kestävät, pidä huolta itsestäsi, omasta hyvinvoinnistasi.

Kirsi

Vierailija

Johanna on sanonut moneen kertaan että on juurtunut norjaan, tuskin on suomeen tulossa. Eiköhän norjassa ole muutakin kuin lapset, exät ja nyxät.
Sitäpaitsi kotkalaisen kouluterkkarin kuulumiset eivät ehkä myisi blogimaailmassa.

Wilma

Olet rohkea ja upea nainen Johanna, minulla on vahva tunne, että sinä selviät mistä tahansa tuolla asenteellasi. Voimia kuitenkin! ❤️Asioilla on aina tapana järjestyä. Ihailen sinua ja olen seurannut blogiasi jo vuosia. Olet lahjakas kuvaaja ja osaat nauttia pienistä asioista ja elämästä. Arvostan avoimuuttasi. Kaikkea hyvää sinulle!

Vierailija

Hei,

Itken kun kirjoitan tätä. Hienosti osaat käsitellä tämänkin asian. Olen seurannut blogiasi yli kymmenen vuotta, olen ihmetellyt miten olet aina niin posiitivinen. Ja nyt tiedän miksi; sinulla on terve itsetunto uskallat olla oma itsesi tilanteessa ku tilanteessa. Olen hyvin intuitiivinen ihminen ja et varmaan usko, mutta olen miettinyt , että jotain tämmöistä voi olla. Aina olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että ei varmasti. No en voi toivottaa muuta kuin voimaa elämääsi 😚
Aurinkoa kevääseen,
Elina

Kaiisla

Alusta asti blogiasi lukeneena täytyy sanoa, että kyllä tämän on viimeisen vuoden aikana vaistonnut. Että joku painaa mieltä. Että parisuhteesi ei ole entisellään. Luulenkin, että olet henkisesti tehnyt pesäeron jo kauan aikaa sitten ja nyt vasta olet alkanut tehdä niitä konkreettisia asioita eron eteen ja kertonut tilanteesta julkisesti. Usein se on perheen kaikille osapuolille parempi elellä sovussa ja erillään, kuin riitaisasti tai toisista välittämättä saman katon alla. Varmasti olet tehnyt oikean päätöksen. Voimia uusiin tuuliin. ❤️

Ps. Mistä onnistuit löytämään Ilmari Tapiovaaran (oletan että tarkoitat häntä Tapio Ilmavaaran sijaan) kalusteita Norjassa? Ne on aivan ihania! Itsellä täällä Suomessa alkuperäinen, entisöity Pirkka-ruokailuryhmä neljällä tuolilla. 💛

Käyttäjä6527
Liittynyt13.4.2017

Kiitos ystävälliselle Johannalle hänen elämänmakuisista kirjoituksistaan. Niissä tatsia naisena olemiseen kaikkine vivahteineen elokuvia enemmän. On ollut ilo lukea, TSEMPPIÄ NYT ja voimia. Käsitöistäsi saa jo uuden kirjan ja taulujasi ostetaan varmasti mieluusti Iittalassa, Naivistinäyttelyssa kaksi kertaa vuodessa. Tätä mieltä olisin, vain muutaman nähneenä. Sinulla on lahjoja , kapasiteettia, energiaa vaikka meille muille antaa , joten eteenpäin koko perheen voimin. Kiitos ihanasta blogistasi nyt Johannan omasta.

Ilman parisuhdetta, mutta erit...

Koti on siellä, mihin sen rakentaa💜 voimia. Itselläni sama tapahtui kahdeksan vuotta sitten. Nyt olen pohtinut, että miksi en uskaltanut aiemmin. Meillä ei todellakaan toimittu fiksuina aikuisina. Kaikki meni vaikeimman kautta. Hienoa, että toiset osaavat tehdä asiat niinkuin kuuluisi. Elämä hymyilee vielä.

Vierailija

Ihminen tarvitsee hiukan kuoren kovuutta säilyttääkseen sydämensä pehmeyden.
Charles Tshopp
❤️

Jennanblhki

Tsemppiä!🌟🌟 Vaikutat tosi valoisalta ihmiseltä ja uskon, että se valo kantaa sua hienosti eteenpäin.

Vierailija

On tipahtaa maan pinnalle välistä ja käydä lukemassa mitä Vauva-palstalla kirjoitellaan.

Vierailija

Vauva-palstallahan ne varsinaiset asiantuntijat jylläävät. Moista alimittaista ja täynnä ilkeyttä, kateutta ja valheita täynnä olevaa lokaa saa kauan etsiä. Koko vauva-palsta pitäisi lopettaa.

Vierailija

Hei, jotenkin aavistin, kuukausien myötä on tullut luettua pieniä "vihjeitä", joita et ehkä itsekään ole huomannut . Mutta elämä on tällaista, etkä ole yksin, samanalisen ratkaisun ovat elämässään tehneet monet.

Tärkeintä on nyt tuo sopu ja keskustelu ja ettei kumpikaan katkeroiudu, silloin lastenkin on hyvä.

Voimia sinulle! <3

Joojoooooo

Jotenkin on outoa, miten aikuinen ihminen haluaa kuvata kotinsa, astiansa, vaatteensa, muksunsa ja jakaa ne koko maailmalle. En ihmettele, jos puoliso kypsyy siihen. Kodinhan pitäisi olla yksityinen paikka, turvasatama. Mietin, mistä tuollainen itsensä korostaminen kumpuaa? Tämä on sinun puolesi tarinastanne, millainenhan se toinen puoli on?

Pilvet

Ja toinen aikuinen käy kaiken lukemassa ja katsomassa ja kommentoimassakin, vaikkei yhtään kiinnosta ja vaikka kuinka ihmetyttää 🤔?

Tepsu

Tsemppiä ja voimia <3 Joskus on vaikeaa olla rohkea, ottaa sitä askelta, sinä olet! Itse olen myös eron läpikäynyt ja tiedän mikä määrä tuskaa siihen mahtuu - vaikka olisikin itse eron alullepanija. Minulla on vieläkin, viiden vuoden jälkeen, välillä vaikeaa - ja syyllinen olo - mutta elämä on ihmeellistä! Ja usein ne vaikeudet opettavat kaikkein eniten. Meillä lapset sopeutuivat oikein hyvin eroon, ehkä se edesauttoi että pysyimme hyvissä väleissä exäni kanssa. Kuulostaa että tekin pystytte sopimaan asioista hyvässä hengessä. Kaikkea hyvää <3

Pauline

Blogisi on antanut minulle iloa ja voimaa ja ihania hetkiä välillä rankassa arjessani. Voikun voisin antaa sinulle samaa. Lämpimiä ajatuksia sinne❤️

swissscheese

voimia. jotenki sitä oletti, että kuulutte niihin ikuiseen ydinperhe-vähemmistöön.
harmi, ettette jaksa uskoa/haluta yhteiseen tulevaisuuteen. sillä halun asiaha se loppujen lopuksi on.
oon lukenut sun blogia alusta asti. jollain tavalla samallaista elämää ja kotimaan kaipuuta. itsekin ulkomailla jo vuodesta 2006 asunut ja monikulttuurisessa parisuhteeessa saman ajan. toivon että löydätte rakkauden, tai että liekki voimistuisi taas<3

Mekkobongari

Tämä on just sellainen asia joka jakaa ihmisten mielipiteet ja saa ihmiset jakamaan neuvojaan ja arvailemaan eron syytä. Se on teidän asia, yritä olla loukkaantumatta noista kommenteista. Olen iloinen siitä että uskalsit avautua, se ei varmasti ollut helppoa.
Jaksamista, elämäniloa ja ihania sisustushetkiä. Kuulen niistä mieluusti.
Älä ota paineita siitä mitä 'saat' kirjoittaa, jatka vain oman tiesi kulkemista myös siinä asiassa.

Vierailija

Voimaa ja valoa, Johanna <3 Olen seurannut blogiasi vasta vuoden mutta et voi uskoa, miten paljon valoa ja energiaa kauniit kuvasi ja positiiviset postaukset ovat antaneet.

Vierailija

Anna itsellesi aikaa ja ole armollinen itsellesi ❤️ Oma liittoni paljastui valheeksi vuosi sitten. Elättelin toiveita mutta ajan kuluessa löysin itseni uudelleen ja osasin arvostaa sitä, mitä minulla oli ympärilläni. Lapseni ja ystäväni, itsekunnioitukseni. En olisi voinut uskoa, että vuosi kaiken jälkeen olen löytänyt uuden onnen. Kaikki on mahdollista. Kun vain muistaa tehdä itse itsestään onnellisen. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi ❤️

Pamela

Tein saman ratkaisun vuosi sitten, kummankin lapset jo aikuisia mutta yksi asui kanssamme.
Taloon oli laitettu paljon rahaa, aikaa ja rakkautta, mutta ei se sitten riittänytkään.
Vuoteen on mahtunut iloa omasta pesästä ja surua entisestä kodista, miehen kanssa teimme edelleen asioita yhdessä.
Muutin nimenomaan siksi etten rupeaisi vihaamaan häntä oman pahan olon ja katkeruuteni vuoksi, ja menettäisin samalla parhaan ystäväni.
Nyt käy kuitenkin ilmeisesti niin että hänelle tämä ei riitä, eli luultavasti olen kohta yksin, kaikilla tavoin.
Toivon teille kaikkea hyvää ja että ratkaisu tuo surun keskellä myös iloa❤

Ei-Leen

Helppoa ei varmasti ole uuden elämän rakentaminen vieraassa maassa, varsinkin kun lapsesikin ovat vielä niin pieniä. Samaistun tilanteeseesi, sillä olen itsekin asunut vuosia ulkomailla ja kuopukseni taitaa olla samanikäinen kuin sinun. Sinussa on kyllä sitkeyttä, jolla selviät! Voimia!

KatiC

Olen lukenut blogiasi varmasti sen kymmenen vuotta, en tiedä olenko kovinkaan usein kommentoinut, mutta teen sen nyt kun elämäntilanteessasi on paljon samankaltaisuutta omaani juuri nyt. Mekin, 15vuoden yhdessäolon jälkeen olemme päätyneet siihen, että minä muutan ja olen siitä vastikään myös blogissani jutellut. Me olemme myös päätyneet tukemaan toisiamme ystävinä ja minä muutan naapuriin, jotta lapsella on hyvä olla.

Minunkin mielestäni kaikkia eroja ei tarvitse surra... Meillä ero* on ollut huojentava, hyvä päätös ja me olemme heti alkaneet voida paremmin. Se, että joku asia loppuu, tarkoittaa, että joku muu asia alkaa. Mitkä mahtavat mahdollisuudet tehdä elämässä huikeita juttuja! Minusta on ihana nähdä, että sinä olet päässyt toteuttamaan itseäsi uuden ihanan kodin kanssa ja tästä alkaa erilainen, uusi ja kaunis vaihe elämässä. Onnea uuteen! Ja ihan mahtavaa, että uskalsit jakaa aiheen koko kansalle tietäen, että se aiheuttaa yksityiselämäsi riepottelua iltapäivälehdissä.

Ja on tärkeä tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun tällaisia rauhallisia, positiivisia "ero/elämänmuutostilanteita", joissa asioista voidaan sopia yhdessä eikä tarvitse paukutella ovia. Se kertoo siitä, että suuriakin tunteita voi todella käsitellä turvallisesti eikä tilanteseen tarvitse liittyä riitaisuutta.

Onnea uuteen elämään!

*Ymmärrän, että teidän suhteessanne tämä elämänmuutos ei välttämättä tarkoitaa "Eroa"

Aikku

Hei Johanna,
Olen lukenut blogiasi jo vuosia, itse asiassa siitä lähtien, kun itse olin pakkaamassa omaisuuttani ja muuttamassa pois silloisesta -yhteisestä- kodista. Olin peloissani, mutta toisaalta odotin kovasti, että pääsen omaan kotiin. Kiitos, et tiedä miten paljon sain silloin voimia blogistasi!
Nyt toivon sinulle paljon voimia ja Onnea uuteen elämään! Kunpa jollain tavalla voisin antaa sinulle yhtä paljon voimia nyt niin kuin silloin annoit voimia minulle! Hyvää jatkoa <3 Kaikki on hyvin nyt.
<3:lla Aikku

Vierailija

❤Hyvin osasit pukea sanoiksi tilanteen.En edes tunne sinua mutta monta vuotta blogia lukeneena ja monta ihanaa neuletta kutoneena ,tuntuu kuin tämä olisi tapahtunut läheiselle ystävälle .Voimia ❤

Sanna

Älä mitään armoja anele, tuo on teidän ratkaisu, varmaan vähän tavallisesta poikkeava, mutta varmasti looppuun asti miettimällä mietitty ja paras teille. Siinä on hyvä ja turvallista miettiä asioita. Onhan siinä aina isompia kysymyksiä kun eri maista ollaan kotoisin, ja on mietittävä lasten etua ja joustettava itse. Oikein ihanalta näyttää uusi koti ja vau tuo matto! Taidan itsekin katsella, tykkään todella paljon!

Chic

Ihana uusi koti ja vielä ihanampi uusi alku elettävänä sinulla. Luottamusta ja siunausta teille sinne, kaikki järjestyy kyllä luota itseesi :)!
Ihana kulkea tätä matkaa nyt mukanasi.

Vierailija

Moi! Tuli mieleenhyvä kirja; onnellisina yhdessä, kirjoittanytut Ed Wheat. Suosittelen lukemaan :).

Marly

Ikävä kuulla. Itse jo kauan sitten eronneena olen vieläkin surullinen, että perhe särkyi, koska kun eroaa, se särkyy.. Vaikka kuinka yrittäisi muuttaa mustaa valkoiseksi.. Olen surullinen lasten vuoksi. Minulla ja miehelläni ei ollut mitään katastrofaalisia ongelmia, mutta kuitenkin kasvettiin ehkä erilleen. Ja se ikä, nainen joka on n.40-v, alkaa etsiä "itseään" tai jotain, kuka tietää.. Ei tajua että se mitä etsii, voikin olla ihan siinä lähellä, oma perhe. <3
Nyt olen jo uudestaan naimisissa, mutta se ydinperheen ikävä pysyy, koska olisi kiva jos tulevaisuudessa esim lapsenlapset saisivat tulla ihan ns ydinmummolaan.. Ja kaikessa muussakin huomaan eron kun ei ole enää ydinperhe, se ei vain ole niin yksinkertaista.
Ehkä nyt on vielä helppoa teillä, mutta uuden kumppanit ym eivät ainakaan helpota.
Onnea kuitenkin ja stemppiä! Sitä tarvit tulevaisuudessa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.