Pari viikkoa on nyt takana tätä uuden elämäntavan totuttelua. Tämä on mennyt hyvin. Olen pysynyt suunnitelmissa, vaikkei se joka hetki ole ollut helppoa. Torstaina olin jotenkin ihan poikki, kun istahdin töiden jälkeen autoon. Olin ottanut salikamppeet mukaani,  että menen suoraan treenaamaan. Koko matkan kohti Helsingin itäistä kolkkaa mietin ja puntaroin, että menisikö kuitenkin kotiin lepäämään. Mietin mielessäni, että jos toisella viikolla alan antaa periksi väsymyksen tunteelle, ei taatusti toteudu muutos, joka on niin hyvin nyt suunniteltu ja mistä olen uneksinut jo monia vuosia.  En kuitenkaan ollut flunssainen tai muuten kipeä, vain väsähtänyt. Niinpä käänsin auton kohti salia Itäkeskuksen kohdalla, kaivoin laukusta sinne varaamani välipalapatukan ja suuntasin salille.  Heti, kun sain kamat niskaani ja istahdin kuntopyörän päälle ja aloin polkemaan, hiipi hyvän olon tunne mieleeni siitä, että tein oikean valinnan. Reippaasti siirryin lämmittelystä pieneen venyttelyyn ja sen jälkeen laitteelta toiselle ohjelman mukaisesti. Valmentajani oli salilla asiakkaan kanssa , joka tuntui aloittelevan omaa matkaansa kohti parempaa kuntoa ja moikkasi iloisesti. Olin siinä hetkessä tosi loinen ja sain lisää virtaa. Jotenkin sinä iltana leijuin koko illan hyvän olon tunteessa. Nämä ovat niitä paikkoja, jolloin on tehtävä oikea valinta ja hypättävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle . Tänään olisi salipäivä, mutta olen siirtänyt treenipäivän huomiselle.  Heräsin aamulla jo kuuden jälkeen, kun mies lähti päiväksi ahvenpilkille. Lähdin koiran kanssa vajaan tunnin lenkille ja söin ihanan aamupalan kynttilänvalossa. Lähden viettämään päivää tyttäreni ja lapsenlapseni kanssa  ja nyt ennen sitä ajattelin pestä kylppärin hohtavaan kuntoon ja vähän muutenkin siivoilla. Siisti koti tuo mielenrauhaa. Tuoreet kukat pöydällä ja kynttilän valo. Ne hetket ovat niin parasta, kun saa nauttia  siististä ja rauhallisesta kodista. Tarvitsen hetkiä itsekseni. Aurinkoista talvipäivää sinulle!🌞

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (9)

Mindy
1/9 | 

Hienoa! Se että uskaltaa mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle tuo tuloksia. Ja että uskaltaa päästää irti vanhoista totutuista tavoista. Huomaa ettei kuole vaikka välillä olisikin nälkä kun ruokaa kuitenkin jossain vaiheessa saa. Tai ei saakaan suklaata :) Itse kun täytin 50 v sain herätyksen että terveyden ja elämänlaadun takia nyt on pakko karistaa ylimääräiset kilot. Olin vuosia jo yrittänyt mutta tällä kertaa onnistui, vähän omaksi hämmästykseksenikin. Joku omassa ajattelussa vaan muuttui.

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016

Hei, kiitos kannustuksesta ja onnea paljon onnistuneesta muutoksesta. Itselläni on putkä matka edessä, mutten ole asettanut tällä kertaa aikataulua tälle muutokselle, vaan etenen vähitellen. Ihanaa illan jatkoa!

Vierailija
2/9 | 

Hei, kiva kuulla sinusta taas! Ja kivaa, että halusit tehdä elämänmuutoksestasi julkista, on mukavaa lukea ja kulkea mukana. Minulla kans tavoitteena saada tämän vuoden aikana urheilu tiiviimmäksi ja arkisemmaksi osaksi perusviikkorutiineita. Miten se niin helposti lipsahtaakin arjessa ulottumattomiin.. Nytkin loppuvuonna oli tosi hyvä vire päällä - kokeilin 4 vkon treenikuuria, jonka löysin Sport-lehdestä. Siitä sai niin paljon energiaa, ja positiivista fiilistä arkeen! Mutta niin vain, kun neljän viikon jälkeen tuli lepoviikko, jäi lepoviikko päälle, ja sillä samalla lepoviikolla sitä oleskellaan vieläkin. Urheilun lisäksi yritän lopettaa puhelimella netin pitkäaikaisen selailun/lukemisen, ja pitää koko vuoden yllä viime vuoden lopulla aloittamaani kirjoitusprojektia. Tuo kirjoitusprojekti on minulle vähän sama varmaan kuin tämä elämänmuutosprojekti sinulle. Jotain josta olen haaveillut vuosia, vuosikymmeniä jopa, ja tuntuu tosi isolta ja vaikeasti hallittavalta, ja ainoa keino saada tuloksia on tehdä säännöllisesti ja maltillisesti apuaaaahhhh :D ;D

Oletko muuten miettinyt suunnitelmassasi miten toimit, jos/kun iskee flunssa. Minulla on aina kaikista vaikeinta niissä hetkissä. On kurja olo, ja olo yleensä helpottuu niin pikkuhiljaa, että ei oikein tiedä mikä on se kohta, jolloin on tarpeeksi terve aloittamaan urheilun. Tietty tässä kohtaa olisi hyvä miettiä sitä kehonhuoltoa. Flunssassakin voi venytellä, tai tehdä meditaatio tai mindfullness -harjoituksia. Niillä ehkä saisi rutiinin ja rytmin pysymään yllä viikoissa, vaikka ei kunnolla pystyisikään treenaamaan. Toivottavasti saat viettää terveenä pitkän aikaa tätä vuotta eteenpäin, ettei tarvitse näitä pohtia, ja saa hyvin homman alkuun! Tuli mieleen jotain näitä sinun lähitienoon kirjoituksia lukiessa, että oletko lukenut mitään kehon matala-asteisesta tulehduksesta? Jossain kohtaa kirjoitit, että jotenkin vain ajattelet, että mieli piristyy mukana, kun keho alkaa voida paremmin. Matala-asteisen tulehduksen yksi oire on matalavireisyys/masennusoireet. Joten kyllä aivan varmasti olo muuttuu positiivisempaan, kun saat kehon parempaan kuntoon! Tsemppiä tosi paljon! Olet rohkea, kun uskallat tavoitella näin isosti ja täysillä jotain mitä paljon haluat, ja minkä koet haastavaksi tavoitteeksi. Minulla on tositosi paljon uskoa tämän sinun tavoitteen onnistumiseen! Olen itsekin täällä lukijana ihan innostunut :)

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016

Voi miten ihana kannustuskirjoitus, kiitos! Päätin tehdä tästä julkista tällä kertaa, kun ajattelin, että olen jo yrittänyt kaikkea ja aina törmännyt johonkin esteeseen, tai mieleni on tehnyt tepposet ja olen luovuttanut. Julkisuus tällä tasolla on vielä kestettävissä😂. Olen tehnyt paljon töitä ennen aloitusta, mieleni kanssa. Masennus on viheliäinen sairaus. Itselläni se puhekesi ensi kerran äitini kuoleman jälkeen 12 vuotta sitten. Sen jälkeen olen kamppaillut sen ja jaksamisen kanssa todenteolla. Poikani päihdeongelma on suistanut minut välillä raiteiltani ja jaksaminen ollut todella heikkoa. Olen hakenut apua ja tehnyt töitö ja teen töitä asian kanssa koko ajan. Olen yoiveikas, että tällä kertaa onnistun paremmin kuin aikaisemmin, ihanaa, että sinäkin olet toiveikas, että onnistun. Kyllä kroppani jonkinasteisessa tulehdustilassa on ollut varmasti kaiken aikaa ja kortisolitasot pilvissä. Ei ole helppo rasti, mutta haluan tulla terveemmäksi, iloisemmaksi ja entiseksi itsekseni. Jaksaa lastenlasteni elämässä mukana ja se edellyttää nyt isoa muutosta. Ihanaa illan jatkoa ja ihanaa, kun seuraat matkaani!

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016

Vielä unohdin vastata siihen, että olenko miettinyt, mitä jos sairastun. Väistämättä tilanteita tulee eteen, että matka junnaa paikoillaan ja menee ehkä jopa taaksepäin. Niissä punnitaan päätökseni pitävyys. Siinä juuti yritän mennä eri tavalla kuin aiemmilla kerroilla. Heti mahdollisimman pikaisesti palata oikealle raiteelle. Etten anna hetken epäonnistumisen tai vastoinkäymisten lopettaa hyvin alkanutta muutosta. Ei tämä helppoa tule olemaan, olen siitä varma. Teidän seuraajien kannustus ja kommentit tuovat myös todella paljon voimaa❣

Kissankello
3/9 | 

Hei! Mukavasti menee sinulla, nostan hattua! Itselläni aloitus on siirtynyt sattuneista syistä, mutta en ole siitä pahoillani, koska muutoksessa on tärkeää, että tekee vankan päätöksen ja ryhtyy...
Seuraan, ja hengessä mukana! 👍🌷

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016
4/9 | 

Hei, kiitos kannustuksesta! Pari viikkoa on nyt mennyt hienosti ja toivon, että päötös pitää ja haaveeni toteutuu. Olen tehnyt paljon ajatustyötä ja suunnitellut hyvin tätä muutosta. Katsotaan, kuinka homma etenee. Toivon, että kun tulee ensimmäinen todellinen koetinkivi matkalle, jaksan hypätä sen yli ja jatkaa vakaasti matkaa. Toivon, että saat voimaa aloittaa oman matkasi, sitten kun on sen aika. Ihanaa illan jatkoa🤗

Kissankello

Tuntuuko jo olossa/kehossa muutosta/kevennystä? Itselläni jo pelkkä ajatus alkavasta muutoksesta tuntuu hyvältä. Huomenna on aloituspäivä, toki on tässä jo uuden vuoden jälkeen muutosta tottumuksissa tapahtunut. Viime keväänä olin myös ryhmässä, joss muutama kilo tippui, ja se on pysynyt poissa. Saavutus sekin 🙂

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016

Hei, ihan kuin vähän olisi jo kevyempi olo, pöhö on lähtenyt, nesteet liikkeelle. Tuskin vielä kovasti varsinaista laihtumista. Menen pikkuhiljaa eteenpäin ilman varsinaista aikataulua. Yritän vain pitää kiinni ruokavaliosta ja liikunnasta ainakin kolmesti viikossa. Tsemppiä myös sinulle, siitä se lähtee 😊

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen 57-vuotias, nainen, vaimo, äiti , mummi, matte. Elämässäni on monta roolia. Nautin kesästä , mökkeilystä, lapsista ja lapsenlapsistani, eläimistä etenkin koirista. Kokkaan, sisustan, rakastan ja huolehdin.  Tarinoin täällä elämästäni iloineen ja suruineen.  Elämäntaparemontti alkoi 1.1.2019, fitforsixty teemalla. Tavoitteellisesti, mutta ilman paineita. Tervetuloa mukaan!

Hae blogista

Blogiarkisto