Syksy on pian taas täällä. Olen syntynyt syyskuun alussa, kesän ja syksyn taitteessa. Ehkä siksi syksy on aina ollut minulle hyvä vuodenaika. Kirpeät, kuulaat syyspäivät, kun aurinko paistaa,  ne ovat ihania. Tuntuu, että veri virtaa paremmin ja ilmassa on enemmän happea, on helppo hengittää. Saa kaivaa kaapista peittävämpiä, lämpimiä vaatteita ja sujauttaa jalkaan syysnilkkurit. Sadepäivätkin ovat kivoja, ainakin vapaapäivinä. Silloin voi kääriytyä peittoon sohvan tai tuolin uumeniin, lukea kirjaa, katsella telkkaria ja olla tekemättä oikeastaan mitään tuottavampaa. Syksy on aina jotenkin jonkin uuden alku. Ihmiset aloittavat uusia harrastuksia,  päättävät karistaa kesäkilojaan, lapset aloittavat koulun tai päiväkodin ja myös harrastukset. Siinä on joka syksy jotain jännittävää ja uutta. Omassa perheessäni on jännittävää myös se, että yksi lapsenlapsemme aloittaa päiväkodissa ja äiti lähtee palkkatöihin. Meillä on vielä pari viikkoa lomaa  ja ensi viikolla suuntaamme pohjoiseen,  ihanaan Norjaan ja Suomen Lappiin. Se tuntuu jännittävältä, autoreissu pohjoisessa.  Pääsääntöisesti lomailemme aina joko omalla mökillä tai jossain pidemmällä ulkomaanreissulla. Tänä vuonna jätämme lentomatkan väliin ja suuntaamme lähemmäksi. Vielä viikko töitä ja sitten loma onkin jo alkamassa. Olen kirjoittanut listoja mukaan otettavista välttämätttömistä tavaroista. Kovin paljon ei voi ottaa, koska lennämme lähemmäksi ja jatkamme sitten sieltä asuntoautolla matkaa. Pieni jännityksen paikka on myös sää. Hiukan myöhäinen ajankohta, mutta toivotaan, ettei koko ajan sataisi, jotta ajaminen olisi helpompaa ja maisemat kauniimmat. Ruska ja revontulet, ne toivon näkeväni tällä reissulla. Kun palaamme kotiin, on aika jatkaa tätä muutosmatkaa. Se on ollut kyllä vaikeaa hyvän alun jälkeen. No, ne pienet askeleet, niillä jatketaan.  Pysy positiivisena! Ihania, aurinkoisia kesän todennäköisesti viimeisiä päiviä. Syksy kolkuttelee ovella, mutta se on usein jonkin uuden alku.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen 57-vuotias, nainen, vaimo, äiti , mummi, matte. Elämässäni on monta roolia. Nautin kesästä , mökkeilystä, lapsista ja lapsenlapsistani, eläimistä etenkin koirista. Kokkaan, sisustan, rakastan ja huolehdin.  Tarinoin täällä elämästäni iloineen ja suruineen.  Elämäntaparemontti alkoi 1.1.2019, fitforsixty teemalla. Tavoitteellisesti, mutta ilman paineita. Tervetuloa mukaan!

Hae blogista

Blogiarkisto