Nousen täältä. Koin eilen alakulosta huolimatta onnistumisen iloa. Tapasin PT:ni salilla ja jo alkulämmittelyssä  tuntui hyvältä, vaikka olen sairastanut flunssakin tälläkin viikolla. Lämmittelin kuntopyörää polkien ja polkeminen tuntui vastuksesta huolimatta helpolta ja henki kulki ilman puuskuttamista. Teimme treenin sitten kahvakuulia hyväksi käyttäen. Ehkä vähän vähemmän painoa näin alkuun, kuin olisi ilman taukoa ja etenkin sairastamista ollut, mutta kuitenkin riittävästi, että treeni tuntuu lihaksissa jo tänä aamuna. Vaikka minulla on rajoitteita treenin suhteen, yritän aina tehdä täysillä ja antaa kaikkeni.  Olin illalla niin helpottunut ja tyytyväinen, että homma ei ole ihan lässähtänyt tämän tauon aikana. Ehkä pieni tauko teki hyvääkin. Stressihormonit ovat olleet pilvissä viime viikkoina. Parilla seuraavalla viikolla otamme kiinni väliin jääneitä treenikertoja ja tapaamme kaksi kertaa viikossa ja sitten lomailen maaliskuun puolivälissä pari päivää viettäen pitkän viikonloppuvapaan ja sitten vielä seuraavalla viikolla on kaksi treeniä yhden sijaan. Tästä tämä taas lähtee pikkuhiljaa sujumaan. Koira on edelleen kipeä  mutta tikkien poisto eilen meni hyvin.  Korvan haava on aika pahana edelleen, muttei siihen auta nyt kuin aika. Haavat eivät ole auenneet paitsi pään päällä on pieni paikka, missä haava ei vielä ole aivan kokonaan umpeutunut.  Jalkaan on kiertynyt edelleen kudosnestettä ja sen pitäisi nyt pikkuhiljaa alkaa imeytymään takaisin kudoksiin. Elimistö on uskomaton,  että parantaa itse itseään. Alan luottaa vähitellen siihen, että kun ensi viikolla on jälkitarkastus, saamme toistaiseksi huokaista helpotuksesta ja sulkea eläinsairaalan oven viimeisen kerran tältä erää. Yritän hoitaa kaveria nyt rakkaudella ja parhaan kykyni mukaan.  Se olisi taas perjantai. Ulkona on täällä Helsingissäkin kirpeä ja osittain aurinkoinen talvipäivä. Hengitetään raikasta ilmaa ja nautitaan kevättalven ihanasta säästä. Siinä on lupaus keväästä aivan selvästi. Ihanaa loppuviikkoa sinulle lukijani☀️

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Kesän lapsi
1/2 | 

Hienoa että koira voi jo paremmin. Ja onnittelut sinulle upeasta painonpudotuksesta.
Itse etenen hitaasti omassa tahdissani ja edelleen tavoitteena jouluksi kymmenen kiloa pois.
Ostin uuden vaa'an. Kyllästyin kun lukema vaihteli sen mukaan miten vaa'alle astui.
Nyt uusi vaaka kannustaa ihan toisella tavalla kun siihen voi luottaa.
Nyt tekisi mieli ostaa jonkinlainen aktiivisuusranneke. Mutta niihin täytyy vähän perehtyä tarkemmin.

Oikein hyvää maaliskuuta sinulle ja myös koiralle.

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016

Hei kesän lapsi, kiitos kommentistasi ja kannustuksesta. Maaliskuu tuo lupauksen keväästä ja sitä kohti mennään. Kohta on jo kesä ja marjat ja ihanat kotimaiset vihannekset. Taemppiä myös sinulle painonpudotukseen. Ollaan oikealla tiellä 🤗

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen 57-vuotias, nainen, vaimo, äiti , mummi, matte. Elämässäni on monta roolia. Nautin kesästä , mökkeilystä, lapsista ja lapsenlapsistani, eläimistä etenkin koirista. Kokkaan, sisustan, rakastan ja huolehdin.  Tarinoin täällä elämästäni iloineen ja suruineen.  Elämäntaparemontti alkoi 1.1.2019, fitforsixty teemalla. Tavoitteellisesti, mutta ilman paineita. Tervetuloa mukaan!

Hae blogista

Blogiarkisto