Suhde lapsenlapsiini on tosi läheinen. Vanhin heistä täytti syyskuussa neljä, serkkunsa on yhdeksän kuukautta ja pikkuveljensä viisi kuukautta. Aina on ollut selvää, että haluan olla heidän elämässään tosi paljon mukana. Auttaa ja osallistua, kun pyydetään ja tarjota apuani pyytämättäkin. Olen tänään keskimmäisen pienen kotona viettämässä tyttöjen iltaa, vanhemmilla molemmilla on pikkujoulut.  Ja onkin ollut laatuaikaa. Nyt  pieni jo nukkuu . Syötiin puuroa,  banaania ja vähän otettiin maitoa päälle. Kylvettiin ja leikittiin. Mummilla on nyt aikaa hetki kirjoitella. Suhde lapsenlapsiin luodaan pienenä. Turha kuvitella, että he tulisivat käymään teininä, jos suhdetta ei ole luotu pienestä pitäen ja koko ajan.  Haluan olla heille sellainen mummi, jonka luokse voi aina tulla,  iloissa ja suruissa .  Olen valmis joustamaan myös omista menoistani, kun tarvitaan. Useimmiten tiedän etukäteen, milloin on avun tarve, muttä äkkihälytykselläkin olen käytettävissä. Kesällä nelivuotias oli kanssamme mökillä aina kun mahdollista. Opeteltiin virvelöimään, käytiin ongella, kerättiin mustikoita ja opittiin koskemaan kastematoihin ja sammakoihin. Mitä riemua ja ihania muistoja talvella muisteltaviksi.  Nyt kun olen päättänyt antaa aikaa liikunnalle ja omalle hyvinvoinnille, varaan siihen pääsääntöisesti jotkut vakio päivät. Voin kuitenkin hätätilanteessa tehdä hetlkessä muutoksen aikatauluihin. Uimahalliin suunnistetaan yhdessä pikku miehen ja ukin kanssa sunnuntai aamuisin.  Siten voimme vuorotella uimisessa ja ottaa irti huvin ja hyödyn.On suuri rikkaus saada kokea tämä mummin rooli. Näin amerikkalaisen kiitospäivän lähellä olen tästä kaikesta kiitollinen. 💙❤💙

Kommentit (2)

Vierailija

Taas M komppaa kirjoitustasi. Minulla on lastenlasten luo yli 300 km...mutta olen onnistunut luomaan 6-, 5-, 4- ja alle 2vuotiaisiin hyvän ja läheisen suhteen.

Itseäni etsimässä
Liittynyt21.10.2016

Ihana kuulla😊. Se on toki aina haaste, kun asutaan eri paikkakunnilla ja jopa eri maissa. Kahden lapsenlapseni toiset isovanhemmat ovat USA:ssa. Onneksi nykyisin on mahdollisuus jutella kuvan kanssa kauempaakin.

Seuraa 

Olen 55-vuotias, nainen, vaimo, äiti , mummi, matte. Elämässäni on monta roolia. Nautin kesästä , mökkeilystä, lapsista ja lapsenlapsestani, eläimistä etenkin koirista. Kokkaan, sisustan, rakastan ja huolehdin. Töissäkin joudun käymään, jos voittaisin lotossa keksisin jotain muuta tekemistä , hyväntekeväisyyttä ja auttamista. Tarinoin täällä elämästäni iloineen ja suruineen. Tervetuloa mukaan!

Hae blogista