Kirjoitukset avainsanalla ajatuksia keski- iästä

Onpa ihanaa olla taas täällä! Kirjoittaminen on itselleni samaa kuin hengittäminen ja vaikkakin yritän saada omaa kirjaani jotenkin kasaan, niin bloggaaminen on vaan niin vapauttavaa jollakin tavalla. 

Huomasin, että sitten viimekerran on tapahtunut kaikenlaista ja samalla myös kerron, miksi pidin taukoa hetken. 

 

Eli, tauko tuli ihan siitä syystä, kun eräs läheinen on saattohoidossa ja olin itseasiassa hänen seuranaan kun hän sen kuuli. Jotenkin tuo vaan vei voimani niin täydellisesti ja en pystynyt millään saamaan sanaakaan tänne. Edellinen saattohoito oli omalle äidilleni ja tämä uskomattoman vahva nainen on aika lähellä sitä että voisi olla oma äitini, henkisellä tasolla. 

Samaan syssyyn tuli sitten perheenlisäystä koiranpennun muodossa ja nyt meitä on sitten mieheni lisäksi 3 koiraa ja 4 kissaa. Suhteellisen kovat sutinat on ollut tässä menneinä kuukausina, tuo pentu kun meinaa kasvaa näköjään koiran kokoiseksi! Nyt 5kk ja painoa 22kg. Rotuja meitin Väinössä on äidin puolelta: Sakemannia, rotikkaa ja Dobermannia. Iskän puolelta Jämptlannin pystisiä ja hirvikoiraa. Suuri huokaus tähän väliin! Ollaan jo siinä vaiheessa, että suurin piirtein osataan olla sisäsiistejä, kun maltetaan. Mutta lattiat menivät uusiksi, eli on sitten jotain, mitä tehdä kesällä kaiken muun lisäksi. Toisaalta, pitivät ne muutenkin vaihtaa, että nyt vaan nopeutui. 

Meitin Väinö- poika. Vahtiviettinen röhnis. 

 

Muutoinkin tässä on ollut aikaa vähän ajatella itseään, omia näkökantoja että myös alkaa kunnioittamaan itseään. Ensin tuo keski- ikäisyys tuli pienenä shokkinä, kun sen oikein tajusi mutta nyt tämä onkin ihan jees- aikaa! 

Vähän ryppyjä enempi ja pikku valumista ihon kannalta, mutta muuten sama nainen. Paitsi, voimakkampi! Tuo on se paras osuus juuri nyt. Enkä puhu nyt tuosta rakkaudestani painonnostoon (hahaa, penkistä 5x5 ja 60kg, niin happy!) vaan henkisestä puolesta. Olen aina ollut sellainen kyllä- nainen ja ei on tuntunut tosi vaikealta sanoa. Samoin jonkin verran on takaraivossa pyörinyt ajatus: mitähän muut ajattelevat? Nyt, tietty otan muut huomioon, mutta myös itseni. Jos tykkään jostakin ja joku ei niin no can do. Teen mistä tykkään, elämä on liian lyhyt miellyttämiseen. 

Tässä nyt sellainen pähkinänkuoripäivitys siitä, mitä on ollut ja missä mennään juuri nyt. Tästä on ilo jatkaa kanssanne ja hei! Joko olette tunteneet kevään tulon? Itse olen huomannut, kun aurinko lämmittää enemmän päivisin ja jotenkin on vaan sellainen sormet multaan- fiilis.

Nyt vuorossa olisi chilin ja amppelimansikoiden laittaminen itämään ja ehken lisäkuppi kahviakin.

 

Ihanaa päivänjatkoa kaikille!

 

xoxo

 

 

 

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Täällä kirjuuttelee nainen 47vee, jonka aamu lähtee käyntii vain ja ainoastaan kahvin voimalla.

Kahvin jälkeen keskityn perheeseen, elämään, koiriin ja kissoihin, hyvinvointiin sekä kauneuteen. Koko elämä ja sen valinnat ovat yhteydessä toisiinsa, ja tätäkautta taasen yhteydessä hyvinvointiimme joten pohdinkin näitä valintojani täällä. 

Haluan olla paras versio itsestäni ja varsinkin, kun se biologinen ikä (ei mielen ikä) on mitä on, niin omilla valinnoillani haluan varmistaa oman itseni hyvinvoinnin kokonaisuudessaan. 

Tavoitteenani on olla viisikymppisenä timanttisessa kunnossa! Sekä henkisesti mutta myös fyysisesti. 

xoxo

Yhteydenotot: maarit.uittamo1@gmail.com

 

Ps. Maallikkona matkustan itsekin näissä asioissa, eli aina kandee miettiä ne omat voimavarat ja tarkistaa ammattilaiselta!

Nämä ovat omia havaintojani ja oman valmentajani rakentamia asioita minun kunnon mukaan.

Blogiarkisto

Kategoriat