Milloin olisi yhteistä kahden keskistä aikaa puolison kanssa? Kumpi suunnittelee mitä tehdään? Herkästi joskus olettaa toisen olevan samalla aaltopituudella yhteisen ajan kanssa ja salaa toivoo, jos toinen joku päivä veisi mut jonnekin, vaikka syömään tai muuten ihanasti yllättäisi.

Tälläinen ajatus mulla on joskus ollut. Hiljaa itsekseen miettinyt, voi kun toinen keksisi jotain kivaa meille kahdelle, siitä kuitenkaan itse ääneen mitään mainitsematta. Lopputulos on ettei välttämättä mitään arjesta poikkeavaa tapahdu, koska ei toinen voi toisen ajatuksia lukea. Myös ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät ole niitä, jotka tuovat kukkia ja suklaata mukanaan yllätystä ajatellen. Mun mielestä ei tarvitsekaan. Ne toisen huomioimiset arjessa, ovat paljon tärkeämpiä ja tuovat yhteenkuuluvuutta.

Jos mulla itselläni on ollu jokin haave tai unelma yhteisestä hetkestä. Oon saattanut suunnitella sen itse ensin. Siitä tulee yhtä hyvä mieli, kun yllättää toisen, koska pääasia mulle on se kahden keskinen aika. Jos mulla on ollu joku kiva idea mielessä, niin oon myös saattanu kertoa toiselle siitä ääneen. Mielestäni yhdessäkin voi suunnitella vaikka ja mitä, eikä toisen yllättäminen tarvitse aina olla jotain suurta ja hienoa. Pelkkä pieni toisen muistaminen, vaikka pienelle herkulla on jo paljon.

Eräänä arkisena päivänä:

Oli iltapäivä ja mieleeni tuli, kuinka kiva olis pitää romanttinen illallinen kotona yhdessä mieheni kanssa. Kävin kaupassa ja ostin oikein hyvää ruokaa ja herkkuja. Myös pieni kukkakimppu tuli mukaani. Suunnittelin kaiken valmiiksi ja halusin tämän olevan yllätys miehelleni. Tuolloin mieheni rakensi meille taloa, joten tiesin, että hän tulee kotiin vähän myöhemmin. Oli siis aikaa suunnitella kaikki valmiiksi. Laitoin valaistuksen kohdilleen, kynttilät päälle, ruuan esille ja laitoin hyvää musiikkia soimaan taustalle. Lopputulos oli hyvä ja kumpikin nautti illasta.

Mä oon romantikko ja haaveilen usein kaikesta yhteisestä kivasta tekemisestä ja ajasta. Nykyään osaan kertoa haaveistani toiselle, jos jotakin oikein kivaa haluan tapahtuvan suunnittelen sen yhdessä mieheni kanssa tai itse. En oleta, että yllätysten järjestäminen kuuluis vaan miehelleni. Tärkeää on yhteinen kahden keskinen aika, ei se kumpi sen suunnittelee.Yllätykset on kivoja! Myös sukulaisia, ystäviä sekä omia lapsia on kiva välillä yllättää. Oon itse ottanu ihan tavaksi yllättää läheisiäni aina silloin tällöin, se antaa potkua päiviin ja siitä jää hyvä mieli itselleen ja varmasti myös toiselle.

                                    

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Täällä kirjoittaa 30- vuotias avarakatseinen terveydenhuollon ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Intohimona on katsella maailmaa positiivisin silmin ja tarjota lukijoille piristäviä ajattelemisen aiheita elämästä. Haluan vaalia myönteisiä ajatuksia, vaikka elämä ei sellaista joka hetki olisikaan. Erilaiset hiuskampaukset ovat vahvuuksiani ja joskus blogissani myös leivotaan. 

Blogiarkisto

2018