"Kun tiedän millainen olen, voin kertoa sen myös teille."

Lapsuus ja nuoruus 20- vuotiaaseen saakka olen ollut kovin touhukas tapaus. Toisin sanoen olen ollut aika vilkas lapsi. En oikein jaksanut keskittyä mihinkään ja usein yksin oleminen tuntui haastavalta . Viihdyin parhaiten ystävien seurassa ja olin aina se, joka oli ensimmäisenä paikassa, kuin paikassa. Eniten minua kiinnosti, mitä muille kuuluu? Onni oli, että voimistelin, joka tietyllä tavalla tasapainotti lapsuuttani ja nuoruuttani paljon. 

Kuva vuodelta 1995

Sitten tapahtui suuri elämänmuutos

Vanhemmuus Esikoiseni syntyi, kun täytyin 21v. Silloin jotain minussa muuttui. Se ylivilkas ihminen hiukan rauhoittui ja kaikki ympärillä oleva ei kiinnostanut enää samalla tavalla. Keskittyminen vauvaan oli nyt tärkeintä. Ei tarvinnut enää juosta joka paikassa, vaan vihdoin minulla oli koko ajan seuraa tästä pienestä. Niin kuin elämässä yleensä tapahtuu, tämä pieni kuitenkin kasvoi ja äidin rooli muuttui koko ajan. Taas kerran huomasin, että olin joka paikassa menossa jälleen. Oli kuluttavaa koko ajan haalia sosiaalisia suhteita, mutta kun en osanut olla yksin. 

Olin 25- vuotias, kun jokin muutos minuudessa tapahtui jälleen. Olin iltaisin väsynyt ja välillä jopa allapäin. Mietin usein, mistä tämä kaikki voisi johtua ja katsoin kalenteria. Joka päivälle oli merkattu jotain tekemistä. Muistan kun ajattelin ääneen, että tähän täytyy tehdä nyt muutos. Mietin millä tavoin voisin olla tyytyväisempi elämääni? Päätin alkaa harjoittelemaan miltä tuntuu olla välillä yksin omien ajatusten kanssa? Se oli yksi askel eteenpäin parempaan olotilaan ja yhä enemmän aloin kaipaamaan niitä hetkiä, kun sain olla itsekseni. Yksinolo muutti ajatuksiani niin, että minua alkoi kiinnostamaan erilaiset asiat, kuin ennen. Jos ennen olin kiinnostunut muiden asioista, saatoin nyt pysähtyä ja kuunnella mitä minä haluan?  

Kiinnostuin toden teolla itsetutkiskelusta, joka jatkuu yhä tänä päivänä

Itsetutkiskelu on henkinen prosessi, jossa henkilö katsoo sisältäpäin itseään ja kykenee tutkimaan omia näkemyksiä ja kokemuksia.

Pystyn nykyään paremmin suodattamaan ulkoapäin tulevaa kritiikkiä ja kääntämään asiat positiivisiksi. Huomaan miten pystyn paremmin analysoimaan omaa toimintaani ja sallin itselleni myös heikot hetket. Olen huomannut myös tämän tärkeän asian.

Mitä paremmin pidän huolta itsestäni, sitä enemmän voin antaa hyvää muille.

Kuljen koko ajan lähemmäs kohti kultaista keskitietä ja ehkä joskus vielä voin sanoa löytäneeni sen. On tehnyt hyvää, että olen 5 vuotta sitten pysähtynyt kuuntelemaan itseäni ja omia tarpeita. On ollut ilahduttavaa huomata, ettei koko ajan tarvitse mennä johonkin löytääkseen iloa, vaan ilo on läsnä minussa. Tunnen oloni hyväksi nyt ja se on mielestäni jo paljon. 

Tämän hymyn takaa löytyy Helena, joka haluaa omana itsenään välittää hyvää tahtoa jokaiselle ja toivon, että se näkyy myös kirjoituksissani.  

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Täällä kirjoittaa 30- vuotias avarakatseinen terveydenhuollon ammattilainen ja kolmen lapsen äiti. Intohimona on katsella maailmaa positiivisin silmin ja tarjota lukijoille piristäviä ajattelemisen aiheita elämästä. Hiuskampaukset ovat vahvuuksiani ja esittelen usein erilaisia vinkkejä niihin liittyen. Hiusalanyritys myös kehitteillä.  

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Kategoriat