Tiesitkö, että suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan jopa 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa? Suomessa ruokähävikkiä syntyykin eniten nimenomaan kotitalouksissa. Nakkaamme roskiin ja biojätteisiin niin juureksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, leipää kuin maitotuotteitakin.

Aloin miettiä edellä mainittuja asioita viime lauantaina KEOSissa (kasvatus- ja opetusalan tapahtuma) kuunnellessani ruokahävikkiä käsittelevää luentoa.

Vielä lauantai-aamuna ajatus vapaapäivän viettämisestä koulutustapahtumassa tuntui vastenmieliseltä. Olisi ollut niin paljon muutakin tekemistä. Myös aikainen herätys kismitti.

Täytyy kuitenkin myöntää, että koulutuspäivä ei mennyt hukkaan. Kävin luennoilla, joilla käsiteltiin muun muassa ilmastonmuutosta, nuorten neuropsykologista oireilua sekä aivojen toimintaa ja oppimista.

Parhaiten mieleeni jäi luento ruokahävikistä (Ruokahävikki ilmastonmuutoksen hillinnässä). Sen piti Luonnonvarakeskuksen tutkija Leo Lahti.

Lahden mukaan ruokahävikillä tarkoitetaan alunperin syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy joko roskiin tai biojätteisiin. Olin kuvitellut, että Suomessa hävikki olisi suurinta ruokaloissa ja ravintoloissa, mutta sitä siis syntyykin eniten kotitalouksissa.

Miten jokainen voisi pienentää kotona syntyvää ruokahävikkiä? Lahti antoi tähän seuraavanlaisia ohjeita:

1. Ensinnäkin ruokailusta on hyvä tehdä tärkeä asia; toisin sanoen siihen kannattaa panostaa. Tähän liittyy muun muassa se, että lautaselle otetaan vain sen verran ruokaa, kuin varmasti jaksetaan syödä.

2. Ruokaan ja ruokailuun liittyviä asioita on tärkeää suunnitella etukäteen: Mitä teen ruoaksi? Mitä tarvitsen kaupasta? Mitä ruokakaapeista jo löytyy?

3. Ruokakaapit kannattaa käydä läpi ainakin kerran viikossa. Vanhimmat tuotteet on järkevää laittaa etualalle, jotta ne varmasti tulevat käytetyiksi.

4.  Omia kokkaustaitojaan olisi hyvä kehittää.

Luennon jälkeen rupesin laskeskelemaan, kuinka paljon meillä kotona syntyy ruokahävikkiä.

Se, että lautaselle otetaan ruokaa vain sen verran, kuin jaksetaan syödä, on meillä itsestään selvää. Näin ollen lautaselle ei jää tähteitä. En edes muista, milloin viimeksi olisin joutunut heittämään ruokaa biojätteisiin.

Jos on tullut kokattua liian reilulla kädellä, teen tähteistä uutta ruokaa. Jo lapsuudenkodissa opin, että syömättä jääneet keitetyt perunat paistetaan ja maustetaan vaikkapa suolalla ja yrteillä. Myös pastan ja spagetin jämät voi paistaa. Puurontähteet puolestaan voi lisätä sämpylä- tai rieskataikinaan.

Vanhan, kuivan leivänkin voi pilkkoa ja paistaa. Toinen vaihtoehto on leivän pakastaminen, jos parasta ennen -päiväys on käsillä.

Ruokakauppaan menen aina ostoslistan kanssa; ilman listaa puolet ruokatarvikkeista jäisi hankkimatta. Noukin kärryyn tunnollisesti vain ja ainoastaan ostoslistan määräämät asiat. Heräteostoksiin en antaudu, mikä johtunee säästäväisyydestäni (tai nuukuudesta, kuten jälkikasvu asian hieman epähienosti ilmaisee).

Jääkaappi on yleensä järjestyksessä: vanhimmat tuotteet ovat etualalla ja uudet taaempana.

Mutta entä ruokakaappi? Tässäpä asia, jonka suhteen minulla taitaa vielä olla parantamisen varaa.

Ei muuta kuin tarkistamaan... Ylimmältä hyllyltä (sieltä, jonne katseeni ei yllä ilman tuolia), muiden tuotteiden takaa piileksimästä, löytyy pieni nuudelipakkaus, jonka parasta ennen päiväys on ollut 16.05.2017. Miten lienee sinne taakse unohtunut?

Korppujauhopussi on nähnyt parhaat päivänsä 25.11.2017. Korppujauhot käynevät vielä vuoan voiteluun, joten en tyhjennä pussia biojätteisiin.

Kuivahiivapakkaus on hyllyä alempana, mutta niinpä vain on senkin parasta ennen päiväys (30.09.2019) mennyt ohitse. Ehkä sitä kuitenkin voi vielä käyttää?

Alahyllyjen tuotteet ovat kaikki käyttökelpoisia.

Meidän perheessä ruokahävikkiä ei siis synny juuri ollenkaan ruoanlaittamisesta tai ruokailusta. Sen sijaan ruokakaapin sisältö - ja erityisesti ylähyllyt - täytyy tästä lähtien käydä läpi useammin.

 

Kuvat: Pixabay (paitsi luentokuvat omia)

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Villiyrtteihin hurahtanut naisihminen kertoilee omista yrttikokeiluistaan niin ruoanlaiton kuin kauneudonhoidonkin saralta. Aina ei mene niin kuin Strömsössä. ;)

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat