Pari viime viikkoa on kulunut pähkäillessä, miten saisin hyötykäytettyä kahden omenapuuni valtaisan sadon. (Toki olen siinä välissä tehnyt muutakin, esimerkiksi käynyt töissä.)

Päivityksessäni Mitäpä tekisit 64 puoliraa'alla omenalla (4.8.2019) kerroin omenoiden kuivaamisesta. Viime viikolla kirjoitin omena-villiyrttipannarin valmistamisesta (Omena-villiyrttipannari sopii jälkkäriksi ja välipalaksi, 11.8.2019).

Viime viikonloppuna tein ensimmäistä kertaa elämässäni omenamehua. En ollut tullut  ajatelleeksi, että omenistakin voisi valmistaa mehua ihan itse; olen jotenkin yhdistänyt mehustamisen ainoastaan marjoihin.  

Idean omppumehusta saatuani etsiskelin tovin ohjetta. Niitä löytyi useampi, mutta päädyin lopulta Dan Sukkerin nettisivujen (www.dansukker.fi) ohjeeseen, joka tuntui omaan tilanteeseeni sopivimmalta.

Omenamehuun tarvitaan seuraavat ainesosat:

2 kg happamia omenoita

1 l vettä

4 sitruunaa

3 tl sitruunahappoa

6 dl taloussokeria (mehulitraan)

Puolitin ohjeen, koska en ollut varma mehun onnistumisesta.

Näin toimin:

1. Kuorin omenat (ohjeessa puhutaan vain omenoiden pesemisestä, mutta oletin, että ne täytyy myös kuoria).

2. Lohkoin omenat.

3. Arvioin yhden omenakilon vastaavan noin 2,2 litraa omenalohkoja. Käytin apuna desilitranmittaa ja mittakannua.

4. Kaadoin veden (0,5 l) ja omenapalat isoon kattilaan. Annoin kiehua kannen alla 20 minuuttia.

5. Kaadoin seoksen sukkahousuilla peitettyyn astiaan ja annoin sen valua sukkahousujen läpi noin 30 minuuttia.

6. Puristin kahdesta sitruunasta mehut ja sekoitin omenamehuun.

7. Kaadoin mehun kattilaan, kiehautin ja lisäsin 3 dl sokeria ja 1,5 tl sitruunahappoa.

8. Kiehautin mehun uudelleen ja kuorin vaahdon pois pinnalta.

No niin, mehu oli valmista mutta vielä kuumaa. Sitten tulin huomanneeksi mehusta tähteeksi jääneet keitetyt, pehmeät omenalohkot. Bioastiaanko ne muka pitäisi heittää?

En heittänyt. Surautin puuromaisen omenaseoksen tehosekoittimella, ja kyllä se vain sosetta alkoi muistuttaa. Mitään ohjetta soseen sokeroimiseksi ei siinä käden ulottuvilla ollut, joten lisäsin seokseen näppituntumalla 1,5 dl sokeria. En tiedä, onko omenasoseeseen tapana laittaa sitruunahappoa. Koska kuitenkin arvelin sen edesauttavan säilyvyyttä, lisäsin sitä 1,5 tl pieneen vesitilkkaan sekoitettuna.

Omenamehua tilasin ja kaupanpäällisiksi sain yllättäen kaksi purkillista sileää, samettimaista, ohutta ja ihanan makuista omenasosetta. Kuinka kauan tuo sose säilyy, sitä en tiedä. Säilytyspaikaksi valitsin jääkaapin.

Mutta entäs se omenamehu? Mehu oli paksua ja tosi vahvaa. Kun maistoin sitä ensimmäisen kerran  laimentamattomana, niin kyllähän se varsin tujua tavaraa oli. Sokeri ja sitruuna maistuivat vahvasti.

Mielestäni sopiva laimennussuhde on 1/4 mehua ja 3/4 vettä. Tällöin mehu ei ole liian paksua ja omenan oma maku pääsee hyvin esiin. Jokainen tietysti laimentaa mehun omien mieltymystensä mukaan.

Vastaukseni otsikon kysymykseen on suraavanlainen: omatekoinen omenamehu maistuu ihan mahtavan hyvältä. Suosittelen kokeilemaan mehun valmistamista, vaikka siinä kieltämättä oma vaivansa onkin.

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Villiyrtteihin hurahtanut naisihminen kertoilee omista yrttikokeiluistaan niin ruoanlaiton kuin kauneudonhoidonkin saralta. Aina ei mene niin kuin Strömsössä. ;)

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018

Kategoriat