Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että lähin jätteidenkeräyspiste on vain noin kilometrin päässä kodistamme. Keräyspisteellä on voinut jo pitkään lajitella paperin, kartongin, metallin ja lasin. Jokunen aika takaperin sinne tuli oma keräyssäiliö myös muoville.

Mahdollisuus lajitella muovijätteitä lämmitti kovasti mieltäni. Ennen lajitteluun ryhtymistä piti kuitenkin ottaa selvää, mitä sinne muovijätteiden sekaan voi heittää, mitä taas ei.

Olihan keräyssäiliön kannessa toki ohjeet, mutta mielestäni aika ylimalkaiset. Lisätietoa olen saanut muun muassa paikallisen jätteenkäsittelylaitoksen tiedotteista ja työkavereilta. Myös Ylen tietoiskuista on ollut apua.

Itsestään selviä muovijätteitä minulle ovat alusta asti olleet esimerkiksi muovipussit,  -pullot ja -tölkit. Muovipusseja en ole käyttänyt moneen vuoteen. Ostoskasseiksi sopivat kangaskassit, jätepusseiksi biojäte- ja paperipussit.

Uutta tietoa minulle sen sijaan oli se, että pullojen ja tölkkien korkit ja kannet  saattavat joissain tapauksissa olla eri muovia kuin muu osa pakkauksesta. Tällöin ne olisi hyvä irrottaa ennen kierrättämistä.

Kirkasmuovipakkauksia, joissa myydään vaikkapa viinirypäleitä, ei tarvinnut kauaa miettiä: muoviahan ne ovat. Samoin margariinirasiat ja erilaiset raejuusto-, kermaviili- ja jogurttitölkit mieltää helposti muovisiksi. Itse pesen margariinirasiat ja pikkutölkit ja käytän niitä pakastusrasioina. Muovijätteisiin ne menevät vasta uusiokäytön jälkeen.

Mitä uutta olen oppinut muovijätteiden lajittelusta? No, ainakin sen, että yksittäiset kissanruokien annospussit (esim. Latz valmistaa näitä) ovat muovia. Aiemmin olin laittanut ne sekajätteeseen.

Myös tieto siitä, että tyhjät kahvipakkaukset saa laittaa muovijätteisiin, yllätti minut. Asia ei tosin omalla kohdallani ole ajankohtainen, koska vien tyhjät kahvipakkaukset työkaverille. Hän askartelee pakkauksista kauniita kierrätyskasseja.

Jogurtti- ja raejuustotölkkien hopeanväriset repäisykannetkin voi lajitella muoviksi. Niiden väri oli hämännyt minua, ja olin salaa aprikoinut, voisiko ne sujauttaa  metallijätteisiin. Onneksi en kerinnyt toteuttaa tätä mielitekoani.

Työkaverini, biologian opettaja, valisti minua ns. rypistämistestistä. Tuote (esimerkiksi tuollainen hopeanvärinen repäisykansi) rypistetään kädessä. Jos se oikenee, se on muovia.

Onneksi lajitteluohjeita ja kierrätysmerkkejä on nykyään myös pakkauksien kyljessä. Kannattaa huomioida, että jos pienen kierrätyskolmion sisällä on numero 3, tuote on pvc:tä, eikä sitä saa heittää muovijätteiden joukkoon.

Joskus olen miettinyt, pitääkö muovijätteitä pestä ennen kierrättämistä. Vastaus on, ettei tarvitse; peseminen veisi liikaa energiaa. Hyvin likaiset muovipakkaukset (esim rasiat, joissa myydään liha- tai kanamarinadia) on parempi lajitella sekajätteisiin, kuin ryhtyä pesemään niitä astianpesuaineella ja kuumalla vedellä.

Itse huuhtaisen muovirasiat ja -tölkit kylmällä vedellä ja annan niiden kuivahtaa ennen säilytystä. Tämän teen, koska muovijätteet joutuvat odottamaan keräyspisteelle pääsyä sisätiloissa ainakin muutaman päivän ajan. En halua, että vieraat toivotetaan jo eteisessä tervetulleiksi vaikkapa kissanruoan tai kasvisleikkeiden hajulla.

Nyt kun olen oikein paneutunut muovin lajitteluun, muovijätteitä tulee jo viikossa yllättävän paljon. En ollut tajunnut, että kotitaloutemme käyttää tällaiset määrät muovia!

Sekajätteitä sen sijaan kertyy samassa ajassa ehkä noin kourallisen verran. Eipähän tule enää riitoja roskapussin tyhjentämisestä.

 

 

Ylin kuva: Pixabay

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Villiyrtteihin hurahtanut naisihminen kertoilee omista yrttikokeiluistaan niin ruoanlaiton kuin kauneudonhoidonkin saralta. Aina ei mene niin kuin Strömsössä. ;)

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Kategoriat