Kirjoitukset avainsanalla hortapiiras

Kokeilin muutama kesä takaperin hortapiirasta, johon tulee yhteensä litran verran villivihanneksia. Vaikka piiras muistaakseni onnistui hyvin, en jostain syystä ole tullut tehneeksi sitä toista kertaa.

Tänään hortapiiraan ohje osui taas pitkästä aikaa näppeihini. Ohje näyttäisi olevan peräisin jostain aikakauslehdestä (lehden nimi ei käy ilmi leikkeestä), ja sen on laatinut Taina Salovaara.

Miltä hortapiiras maistuisi näin alkusyksyn villivihanneksista valmistettuna? Sitähän piti kokeilla.

Hortapiiraan ohjeen otsikossa on luonnehdinta "helppo". No kyllähän piiraan leipominen todella helppoa oli, mutta villivihannesten kerääminen kaikkea muuta. Syksyn tulo näkyy näet myös villiyrttien laadussa.

Ohjeen mukaan piti kerätä siis yhteensä litran verran poimulehtiä sekä nokkosen ja voikukan lehtiä. Pieniä ja tasaisen vihreitä poimulehtiä oli hankala löytää. Nokkoset olivat nuutuneen näköisiä, ja voikukan lehdet näyttivät isoilta ja haalistuneilta.

Kun kelpuutin mukaan vuohenputketkin, sain kerätyksi reilut puoli litraa suhteellisen hyväkuntoisia villiyrttejä. Keksin, että jääkaapissa odotteleva kookas kesäkurpitsa saisi korvata puuttuvat villiyrtit.

Sisälle tultuani huuhtelin villivihannekset. Kaulin valmiin 400 gramman piirakkataikinan 20 x 30 cm:n kokoiseksi levyksi ja asetin sen pellille leivinpaperin päälle. Voitelin piirakkapohjan kananmunalla. Laitoin uunin kuumenemaan 225 asteeseen.

Pilkoin kesäkurpitsan ja yhden sipulin (ohjeen mukaan nippu kevätsipulia). Kuumensin paistinpannulla tilkan öljyä ja lisäsin pannulle kesäkurpitsan ja sipulin palaset sekä saksilla silppuamani villivihannekset. Heitin sekaan myös kaksi valkosipulia (joita ohje ei maininnut) murskattuina.

Vähän ajan kuluttua levitin seoksen piirakkapohjan päälle. Maustoin piiraan suolalla, oreganolla ja rakuunalla. Ripottelin päälle vielä 3 dl juustoraastetta. Paistoin piirasta uunissa noin 15 minuuttia.

Miltä maistui? Ihanalta mutta silti kevyeltä. Tietenkään minua ei olisi haitannut, vaikka villivihannekset olisivat maistuneet vahvemminkin. Toisaalta pitänee kai sopeutua kiltisti tosiasiaan, että hortoilijankaan kesä ei kestä ikuisesti.

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Villiyrtteihin hurahtanut naisihminen kertoilee omista yrttikokeiluistaan niin ruoanlaiton kuin kauneudonhoidonkin saralta. Aina ei mene niin kuin Strömsössä. ;)

Blogiarkisto

Kategoriat