Kirjoitukset avainsanalla kanerva

Parissa viime päivityksessäni olen joutunut toteamaan, että villiyrtit alkavat olla jo aika huonokuntoisia. Se ei sinänsä ole mikään suuri yllätys; eletäänhän jo syyskuun puoliväliä.

Metsien kätköistä löytyy kuitenkin vielä yhtä jos toista hyödyllistä. Jotkut poimivat talteen puolukoita, jotkut innostuvat sienistä. Itse keräsin edellisellä metsäreissulla kanervaa.

Olen käyttänyt kanervaa - sekä tuoreena että kuivattuna -  kasvoveden ainesosana. (Olen kirjoittanut yrttikasvoveden valmistamisesta 17.7.2017 ja 31.7.2018 päivityksissäni.) Eilen kokeilin kuivattua kanervaa kasvonaamiossa. (Yrttikasvonaamion perusohje löytyy 10.7.2017 päivityksestä.)

Kasvonaamio syntyi näin: Murskasin pieneen kulhoon kuivattua kanervaa 1 rkl:n verran. Poimin sieltä pois varsiosat, sillä ajattelin niiden tuntuvan epämiellyttäviltä iholla. Sekoitin kanervajauheen joukkoon 2 rkl maissijauhetta. Kaadoin jauhosekoitukseen 2 rkl oliiviöljyä. Sekoitin. Koska naamio tuntui riittävän kiinteältä, uskalsin lisätä siihen 1 tl:n hunajaa.

Asettelin kanervanaamion kasvoilleni saunassa, koska lämmön pitäisi tehostaa yrttien  vaikutusta. Ainakin makuuasennossa ollessa naamio pysyi kasvoilla hyvin.

Annoin naamion vaikuttaa noin 10 minuuttia. Ennen kuin huuhtelin kasvot vedellä, otin isoimmat naamioklöntit pois talouspaperilla.

Kanervanaamioiden ja -kasvovesien sanotaan sopivan paitsi normaalille, myös kuivalle ja herkälle iholle. Oma kuiva ihoni tuntui naamion jälkeen pehmeältä ja jopa virkistyneeltä. Uskon, että tulen käyttämään kanervanaamiota jatkossakin.

Jos innostut keräämään kanervia, muistathan, että niiden pienet vaaleanpunaiset kukat sopivat mainiosti myös teen ainesosaksi. Kanervankukkatee sopii hyvin illalla nautittavaksi sen rauhoittavien ominaisuuksien takia. Sen kerrotaan jopa helpottavan unentuloa. Entisaikaan kanervaa on käytetty myös virtsatietulehdusten hoidossa. (Ks. esim. www.luontainenterveys.fi.)

Hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta kanervankukkateetä ei kuitenkaan kannata nauttia säännöllisesti, sillä se voi kohottaa verenpainetta. Raskaus- tai imetysaikana kanervateetä ei pitäisi juoda ollenkaan.

Itse olen ollut sen verran laiska, etten ole viitsinyt erotella kukkia varsiosista. Pitänee varmaan ryhdistäytyä tuossakin asiassa, jotta pääsen kokeilemaan kanervankukkateetä.

Joten ei muuta kuin metsään. Aurinkokin paistaa.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Edellisessä päivityksessäni kirjoitin yrttikasvonaamioista. Niiden lisäksi villiyrteistä voi tehdä myös erilaisia kasvovesiä, jotka ovat paitsi lisäaineettomia, myös täysin ilmaisia.

Yrttikasvovesien - samoin kuin kasvonaamioidenkin - ensimmäisen ohjeen löysin useita vuosia sitten 4H-liiton nettisivuilta. Sen mukaan on tullut toimittua, vaikka olenkin myöhemmin törmännyt moniin erilaisiin kasvovesiohjeisiin muun muassa naistenlehtien sivuilla.

Tuon minulle tärkeän ohjeen mukaan yrttikasvoveteen ei tarvita mitään muuta kuin puhdasta sadevettä tai apteekista saatavaa tislattua vettä sekä yrttejä - joko tuoreina tai kuivattuina. Ennen ensimmäistä kasvovesikokeiluani käväisin paikallisessa apteekissa kyselemässä tislatun veden perään. Turha reissu; ei sitä ollut myynnissä. Tuon jälkeen en ole apteekkiin vaivautunut vaan käyttänyt suosiolla sadevettä. Ei maksa mitään, ja monena kesänä sitä on tullut taivaalta aika paljon enemmänkin, kuin mitä yhteen kasvovesiannokseen tarvitaan.

Mutta entäs ne villiyrtit? Mitkä niistä sopivat kasvoveden ainesosiksi?  Normaalille ja rasvaiselle iholle käyvät hyvin esimerkiksi peltokorte ja puna-apila. Peltokortteen sanotaan vaikuttavan ihoa kirkastavasti ja virkistävästi, puna-apilan pehmentävästi ja puhdistavasti. Suurihuokoiselle iholle sopii voikukka, herkälle taas kanerva.

4H-liiton sivuilla mainitaan myös useita kasvatettuja yrttejä, joita voi huoletta käyttää kasvovesissä. Tällaisia ovat muun muassa kehäkukka, laventeli, rosmariini ja timjami. Olen kokeillut näistä timjamia, ja täytyy sanoa, että siitä tehty kasvovesi tuntui todella virkistävältä.

Viime viikolla tein kasvovettä kanervasta. Ensin keräsin sadevettä, mikä ei ollut mitenkään hankalaa; sen verran usein tänä kesänä on satanut. Laitoin kulhon pohjalle 2 rkl kuivattua kanervaa. Keitin yhden desilitran sadevettä ja kaadoin kiehuvan veden yrttien päälle. Annoin yrttien hautua puolisen tuntia (ohje: vähintään 15-30 min). Tämän jälkeen siivilöin jäähtyneen uutteen, kaadoin sen puhtaaseen lasipurkkiin ja siirsin jääkaappiin.

Tuo käyttämäni yrttiannostus oli vahvan kasvoveden ohjeen mukainen. Jos haluat normaalia kasvovettä, laita kuivattua yrttiä 1,5 rkl, jos taas mietoa, 1 rkl yrttiä riittää. Tuoretta yrttiä käytetään aina kaksinkertainen määrä kuivattuun verrattuna.

Samoin kuin yrttikasvonaamio, myöskään yrttikasvovesi ei säily pitkiä aikoja. Jääkaapissakin tuote säilyy korkeintaan viikon. Luin jostain, että kasvovettä voi myös pakastaa. Kun nesteen laittaa jääkuutiorasiaan, siitä on kätevää myöhemmin nakutella irti yksittäisiä kuutioita. Täytynee kokeilla. Pelkään vain, että nakkaan epähuomiossa kallisarvoisen kasvovesikuution johonkin nakkikeittoon tai vastaavaan. Tai mikä vielä pahempaa, jonkun ystäväparkani drinkkiin... Toisaalta sadevesi ja kanerva eivät liene kovin vaarallisia sisäisesti nautittuinakaan.

Mutta mitä kummaa, ihan kuin ulkona sataisi taas vettä! Eipä tässä kai muuta kuin kippo pihamaalle... Veikkaan, että desilitran keräämiseen ei mene pitkää aikaa. 😁

 

 

 

 

Kommentit (3)

Nitta

Kai keräät nämä hortoilijan mainiot blogikirjoitukset kirjaksi kuten Carrier omansa? ^__^

Käyttäjä6675
Liittynyt18.4.2017

Hmm... Voipi olla, ettei Hortoilijalle löydy kustantajaa. Vahvasti epäilen, että aihe ei kiinnosta ihan yhtä laajaa lukijakuntaa kuin Carrien kirjoitukset... 😁 Mutta kiitos hienosta ehdotuksesta! 😄

Seuraa 

Villiyrtteihin hurahtanut naisihminen kertoilee omista yrttikokeiluistaan niin ruoanlaiton kuin kauneudonhoidonkin saralta. Aina ei mene niin kuin Strömsössä. ;)

Blogiarkisto

Kategoriat