Vaikka blogini ei sisustus aiheita juurikaan sisällä, mutta rakastan kaikkea maanläheistä ja luonnollista, sillä se tuo levollisuutta ja juurruttaa, halusin myös jakaa teille kokemukseni oman kasviryijyn teosta. Ihastuin valtavasti ryijyn tekemiseen, sillä tämä onnistuu erinomaisesti myös tekemällä "vähän sinnepäin", niin kuin tyyliini aina kuuluu.. Minähän en todellakaan ole mikään pedantti tekijä, mutta luovuutta kyllä piisaa senkin edestä, ja tässä jos missä, luovuudella on vain taivas rajana! Hieman sotkuista puuhaa tämä on, mutta lopputulos palkitsee. 

Hommaan tarvitaan: 

  •  2 paksuhkoa oksaa
  • leikkurit 
  • juuttinarua
  • leveä viivoitin (voi olla vaikka pahvista tehty)  
  • runsaasti kuivia kasveja, mitä ikinä keksit vain käyttää!  

Ryijy kootaan ripustuksessa, joten jonkinlaisen telineen tai koukun tarvitset työn helpottamiseksi, tai ovenkarmiin roikkumaan. Ryijyn pituus tai leveys on ihan itsestään kiinni, millaisen haluaa tehdä. Väliin voi myös laittaa isompia oksia tuomaan jakoa ja selkeyttä, mutta tässä minun mallissani kaikki kasvit ovat hyvinkin tiiviisti laitettu.

Aloitetaan sitomalla samanpituiset loimilangat ylä- ja alapuuhun, sekä ripustuslenkki. Minulla oli neljä loimilankaa, mutta tämä tosiaan riippuu kuinka leveän ryijyn tekee. Itselläni tuotti pienen hetkisen hoksata, miten kasvien pujoitus lankojen välistä menee, mutta ihan yksinkertaista se on. (Ja huom! Minä en todellakaan muistanut aloitinko edellisen pujottelun edestä vai takaa, eikä se haitannut yhtään..) 

(Kuvassa yläpuun loimilangat sidottuina)

Mutta tosiaan, aloitetaan pujottamalla "viivoitin" vuorotellen lankojen edestä ja takaa (ihan kuin mattoa kudotaan), jotta saadaan kasvit "lukittua". Eli jokaiseen kasvikerrokseen tulee eräänlainen solmu ristiin menevillä langoilla. Viivoitin myös avustaa leventämällä lankoja, jolloin on helppo lisätä kasveja. Kun kasvikerros on asetettu, vedetään viivoitin pois ja sama toistuu, nyt vain aloitetaan pujottelu takaa- eteen. Kasvikerrosta on hyvä kevyesti painaa ja tiivistää, mutta yhtälailla ne voi jättää hyvinkin ilmavasti. Kun ollaan noin puolessa välissä ryijyä, pitää "suuntaa" vaihtaa, jotta koko ajan lankojen yläpäähän kertyneet kierteet saadaan avattua. Mutta tämänkin tosiaan hoksaa ryijyn edetessä, eli ei huolta. 

(Näistä näkee miten langat kulkevat ristiin. Nämä kaksi kuvaa Flör)

Lopuksi ryijyn reunat voi tasoittaa leikkurilla ja roikkuvat langat lyhentää tai piilottaa, mutta luonnolliseen tilaan jätetyt kasvien päät ovat myös taatusti hienot. 

Työvaiheita on hirveän vaikea selittää, toivottavasti kuvista saa jonkinlaisen käsityksen. Ja osa kuvista on lainattu Flörilta (osallistuin Flörin järjestämälle Kasviryijy workshopille, itse maksoin, eli ei yhteistyöpostaus).

Ihanan terapeuttista puuhaa! Nyt ei muuta kuin kerämään kuivia kasveja pihamaalta ja metsistä. Muistakaa silti kysyä maanomistajan lupa ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Hengähdys ilmaa.

35-vuotiaan naisen kirjoituksia matkalla kohti uudenlaista ja tasapainoisempaa elämää sekä eheytymistä hylkäämisen tunnelukosta. Blogissa kirjoituksia myös joogasta, meditoinnista ja luonnon voimasta, jotka ovat itselleni tärkeitä henkisen hyvinvoinnin lähteitä.

Rakennetaan yhdessä tasapainoisempi elämä.

Rakkaudella, Nina

hengahdysilmaa@gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto