Olen kauan jo haaveillut kokeilla millaista olisi hiljaisuuden retriitillä. Nyt sain mahdollisuuden osallistua joogaopettaja Miia Toikan järjestämälle viikonlopun kestävälle retriitille Villa Solhagaan Petun saarelle. Perjantai-iltana laskeuduimme hiljaisuuteen mikä kesti sunnuntai puoleen päivään saakka. Ajatuksia tulisiko hiljaisuus olemaan vaikeaa, pyöri mielessä pitkälti koko viikon. Kun hiljaisuus lopulta alkoi, olo oli levollinen ja jotenkin helpottunut. Ei tarvinnut tuntea painetta keskustella muiden kanssa. Nyt sain vain olla. Puhelimen sulkeminen toi vapauttavan tunteen ja oikeastaan minulle merkittävin muutos oli nimenomaan olla poissa puhelimelta. Mietin, ettei itse hiljaisuus ollut minulle kovinkaan ihmeellistä, olenhan muutenkin yleensä se hiljaisin ja omissa oloissani oleva. Ei siksi että olisin ujo ja vetäynyt, vaan koska pidän tunteesta olla rauhassa. 

Villa Solhaga jossa asuimme, oli aivan mielettömän ihastuttava vanha boheemilaistyylinen kartano. Talo oli täynnä ihania yksityiskohtia sekä sopivasti rempallaan. Olo tuntui kotoisalta ja tunnelma mikä siellä huokui, oli jokseenkin mystinen. Tunsin olevani turvassa myös omassa pienessä komerossani missä nukuin. Ikkunasta näkyi valtavan värikkäitä vaahteranlehtiä ja tunsin miten lähellä luonto oli minua. Meitä hemmoteltiin myös taivaallisen hyvällä luomuvegaaniruualla, en ole ikinä syönyt niin hyvää kasvisruokaa mitä täällä tarjottiin. Mitä makuelämyksiä saikaan suupala kerrallaan. 

Hiljaisuuden retriittiin kuului Miian ohjaamia lempeitä, pitkiä ja rauhallisia joogaharjoituksia sekä meditaatiota. Hitaasti kuulostellen omaa kehoa, tunnetta ja tilaa teimme harjoitukset joko ulkona luonnon helmassa tai upeassa maanläheisessä ja valoisassa erillisrakennuksessa, mikä sopi joogaharjoituksiin täydellisesti. Saaren luonto näyttäytyi mahtavana, niin vehreänä ja runsaana sekä hiljaisena. Lauantai-iltana meillä oli sauna lämpimänä sekä mahdollisuus käydä virkistäytymässä viileässä meressä. Kävin kolmesti pulahtamassa ja se tunne mikä vedestä tullessa tuli kun siinä sateen ropinassa tunsin miten keho aaltoillen muuttui kylmästä lämpimään.

Sunnuntai aamulla aloin pohtimaan mitä hiljaisuudessa oleminen on antanut minulle. Mitä minä vien täältä uutena asiana elämääni. Kolme tärkeintä oivallusta joita tein ja joista olen jo nyt huomannut hyviä vaikutuksia tunnetiloihini ovat seuraavanlaisia. Ensimmäisenä, miksi minun pitää tietää joka päivä mitä muut tekevät vaan sen sijaan keskityn itse itseeni --> kaksi päivää viikossa puhelin on suljettuna tästä edes. Toisena, ennen olen luullut tarvitsevani vain sängyn, vaatteita ja ruokaa. Nyt huomasin kaipaavani omaa kotiani ja mitä minulla siellä on --> ajelehtivasta pysyvyyteen. Kolmas oivallukseni tuli kun kuuntelin kehoani mitä sillä on sanottavaa. Huomasin tarvitsevani lepoa ja huolettomuutta. Mietin asioita liikaa ja liialla vakavuudella --> just go with the flow ilman että miettii olenko nyt riittävän flow.

Hiljaisuuden päättyessä saimme kertoa tuntemuksistamme toisillemme. Oli ihana kuulla toisten ajatuksia sekä samaistua moniin näistä ajatuksista. Tuntea yhteenkuuluvuutta huolimatta siitä, että emme juuri edes tutustuneet toisiimme. Mutta ei lämpöön ja läsnäoloon puhetta aina tarvita, riittää kun vain olemme siinä toisillemme. 

Hiljaisuuden retriitti oli minulle tähän hetkeen juuri oikea. Sain uusia, tasapainottavia ajatusmalleja elämääni jotka varmasti myös lisäävät eheytymistä kohti paranemista vaikeista asioistani. Huomaan jatkuvasti kehittyväni kohti tasaisempaa elämää ja olen kiitollinen saadessani osallistua tälle retriitille. Sain vahvistusta ja uskoa tuleviin haasteisiin sekä varmuutta selviytyä seuraavasta matkastani kun muutaman viikon päästä lähden yksinäni joogaretriitille Thaimaahan.

Hiljentyminen. Yksi ovista temppeliin. - Mary Oliver

Yhteistyössä osittain Miia Toikka

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Hengähdys ilmaa.

35-vuotiaan naisen kirjoituksia matkalla kohti uudenlaista ja tasapainoisempaa elämää sekä eheytymistä hylkäämisen tunnelukosta. Blogissa kirjoituksia myös joogasta, meditoinnista ja luonnon voimasta, jotka ovat itselleni tärkeitä henkisen hyvinvoinnin lähteitä.

Rakennetaan yhdessä tasapainoisempi elämä.

Rakkaudella, Nina

hengahdysilmaa@gmail.com

Blogiarkisto