Kun tulen kotiin haluan nähdä  mieltä ylentäviä asioita

KonMaritus on muoti-ilmiö myös suomessa ja koska olen kiinnostunut kaikista ilmiöistä päätin tutustua pari vuotta sitten Maritukseen.

Avioeron jälkeen olen muuttanut 4 kertaa. Jokainen muutto on raskas prosessi ja vaatinut hermoja. Jättäessäni liiton, en ottanut mukaan juuri mitään, pari kassillista tavaraa ja muutaman lempiesineen. Halusin aloittaa puhtaalta pöydältä ja hankkia ympärilleni asioita, joista todella pidän. Kun sain avaimet ensimmäiseen kotiimme tyttäreni kanssa, istuin tyhjällä lattialla tuntien riemua siitä, että sain aloittaa nollasta, MY WAY.

Rakastan leopardituolejani ja höyhenlamppuani. Hömppää siis, mutta se on minua!
Tässä taulussa näin oman kasvuni. Olin saanut siivet!

Ostin suuren perhostaulun ekaan kotiini. Perhonen kuvasi tilannettani, olin juuri kuoriutunut. Lakkasin olemasta osa jotain toista ja sain siivet. Muistan voimantunteen joka sisuksiini valui taulua katsoessani.

Minulla on selkeä maku, tiedän mitä haluan ja mistä en pidä. Värimaailmakin on tärkeä. Esimerkiksi sinistä kotoani ei löydy. Sininen on liian kylmä minulle, Voisin vaihtaa sisustuksen pari kertaa vuodessa, enkä osta huonekaluja loppuelämäksi. Rakastan tuunata niitä itse. Minusta löytyy melkoinen remonttireiska niin halutessani.  Viimeksi tuunasin vanhan pyökkipöydän kuultovalkoiseksi, viiltopintaiseksi komistukseksi.

Tekstit tekevät levottomuutta. Informoivat liikaa, väittää KonMari. Uskon niin, vaikka sisustustekstit ovat hauskoja.
 

Edellisessä muutossa päätin KonMarittaa kaiken

Istuin lattialla tavaraläjät vieressäni. Vaatteiden maritus oli tunteisiin käyvä homma.  Tiukkana ja kylmähermoisena heitin kierrätykseen farkkuja, paitoja, toppeja, alusvaatteita ja tunnustelin jokaisen vaatteen kädessäni. Tuottivatko ne iloa?  Tunsinko niissä oloni rennoksi vai pinkeäksi? Jos vaate ei värähdellyt iloa, se sai lähteä.  

Tavaroiden Maritus oli työläämpää, voi kuinka monta laturia omistinkaan, voi kuinka monta ruuvia, meisseliä ja astiaa... Jokaikisen kanssa kävin vuoropuhelun ja karsin pois turhaa.

Lopulta asettelin iloa värähtelevät esineet, asiat, vaatteet ja tavarat paikoilleen. KonMari väittää, että vaatekaappi pysyisi paremmin siistinä ja se on totta! Aiemmin vaatteeni olivat hetkessä hujan hajan ja harmaita hiuksia pukkasi päästäni. 

Kun Maritus oli tehty jokaikistä kippoa ja kuppia myöden, ympärilläni oli vain silmiäni hiveleviä asioita ja esineitä. Pelkkää kauneutta minun silmääni siis. En välitä siitä miten muut kotiani katsovat, hehän eivät siellä asu. Tavarat ovat huonekavereitani ja minulla pitää synkata niiden kanssa.

 

Luin kirjasta, että toimenpide saattaa vaikuttaa muihinkin elämänalueisiin, mutta en suonut sille ajatustakaan. Höpönlöpöä...

Jälkikäteen jouduin toteamaan, että maritus on voimakas työväline ja taisi vaikuttaa muihinkin elämänalueisiin.

Yhtäkkiä laitoin iloa värähtelemättömän työn kiertoon ja ihmissuhteissa aloin tarkastella samaa teemaa.

Mihin KonMaritus sitten perustuu?

Jos ympärilläsi on vain sinulle iloa tuottavia asioita ja esineitä tulet tietoisemmaksi !

Tietoisempana tiedät mitä haluat ja mitä siedät.

Tyttäreni balettihame on päässyt lampunvarjostimeksi. Muistan hetken, kun ostin tutun. 
 

Tiedäthän tunteen, kun farkkusi kiristävät tai kenkäsi puristavat?

Olet ostanut upeat farkut, oikeaa kokoa, mutta jokin niissä aiheuttaa epämukavan olon. Epämukavassa olotilassa päivä on pilalla. Hienot farkkusi värähtelevät epämukavuutta ja tuovat samaa elämääsi.

Olet saanut lahjaksi maljakon, josta et pidä, joka kerta nähdessäsi sen, koet olosi epämukavaksi... Maljakko ei värähtele iloa.

Lakanat joissa nukut ovat anopin valitsemia. Hänen mielestään ne olivat kauniita ja hän antoi ne sinulle, muttet hennonnut sanoa, ettet pidä niistä. Käytät niitä, koska ne ovat laadukkaat, mutta joka kerta nukkuessasi niissä sinua harmittaa, että annoit niiden tulla kotiisi...

Esimerkkejä on paljon. Laukkuja, kelloja, sormuksia, verhoja, huonekaluja...

 Huolellisesti tehty KonMaritus on voimakas toimenpide. 

KonMaritin valokuva-albumit. Huomasin, että albumeissa oli paljon kuvia tuiki tuntemattomista ihmisistä... Otin ne pois. Säilytin vain kuvat, jotka liittyvät läheisesti perheeseeni ja rakkaisiin ihmisiin. Karsin myös kuvat joissa itse näytin onnettomalta.

Yksi unelmatyöni olisi olla KonMarikonsulentti, keikkasellainen. Minusta olisi ihanaa istua ihmisten lattialle ja tehdä tilaa ilon värähtelyille. Se on niin puhdistavaa ja mullistavaa... 

Bytheheart

iirispiiris

iloista mieltä sinulle, lukijani:)

 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Blogia kirjoittaa kuusikymppinen kosmetologi, joka uskoo muutoksen voimaan. Hän KonMarittaa kotinsa ja tekee virheen aarrekarttaansa. Hänellä on laukussaan seitsemän kertaa suurentava peili ja päälakea koristaa silmälasien kirjo. Rakkaus muotiin, kosmetiikkaan ja hyvinvointiin ei koskaan kuole, mutta sitä pitää päivittää. 

iris.ekman81@gmail.com

<a href="https://www.blogit.fi/grannynanny/seuraa" target="_blank">
  

 

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018

Instagram