Nyt on ollut paljon postauksia nettikiusaamisesta. Olen seurannut keskustelua hämmästellen. Siellä mennään henkilöön, ulkonäköön ja moneen muuhun seikkaan anonyymisti. Kyse on aikuisista kiusaajista.

En ymmärrä miksi joku lukee blogeja joista ei pidä.

Onko tarkoitus lukea niitä virheitä etsien vai luetaanko niitä itseään rangaisten? Jos jonkun hampaat, hymy tai olemus ärsyttää, eikö silloin ole viisainta katsella jotain muuta? 

Onko kiusaaja vain innokas pyssynainen joka tähtää toista jalkaan saadakseen hänet pysähtymään?

Kiusaajan kannattaisi tulla esiin verhojen takaa ja pistää itsensä likoon koko kansan hampaankoloon. Sillä sitähän bloggaajat tekevät, laittavat likoon itsensä, kotinsa ja ajattelunsa.

Kiusaaminen ilmiönä on mahdoton järkäle ja sitä esiintyy kaikkialla. Tuskin voimme poistaa kiusaamista kokonaan, mutta voimme vahvistua ihmisenä kestämään sitä ja olisi hienoa jos voisimme päästä sen yläpuolelle. Mutta mitä se vaatisi... Tunne-elämän kylmenemistä ja se on kova panos kiusaajan voitoksi.

Kiusaaja kaipaa huomiota. 

Olen kohdannut kiusaamista niin koulussa, työpaikoilla kuin kotonakin. Se on todella rankkaa. 

Ensimmäisen työpaikkakiusaamisen selvitin puhumalla, toisen kohdalla jätin työpaikkani ja kolmannen kohdalla jäin pois koeajalla. 

Olen katsonut parhaaksi lähteä, jotta kiusaaja saa jäädä nuolemaan näppejään. Olen suostunut maalitauluksi, koska kiusaamista ei aina tunnista ja uskoo vian olevan itsessä.

Olin taannoin kuntosalilla ja pukuhuoneeseen pelmahti luokallinen teinejä. Yksi tyttö käveli selkä kyyryssä, vartaloaan peitellen pukuhuoneen toiseen päähän ja ilkkujat jäivät toiseen. Minussa räjähti... Odotin, että nolattu tyttö poistui paikalta, sillä en halunnut lisätä hänen kipuaan. Tiedän, että kiusatuksi tulemisen tilanteessa haluaa häipyä maan alle ja olla näkymätön.

Läksytin huolella irtoripsimimmit. Uhkasin, että tuo kiusattu tyttö vie vielä heidän poikaystävänsä ja työpaikkansa, sillä hänestä jalostuu JOUTSEN ja te jäätte räpyttelemään surkastuneita siipiä rannalle.

Tytöt jauhoivat purkkaa, mutta kuuntelivat minua silmät selällään. Toivon mukaan he miettivät asiaa, mene ja tiedä.

Mitä kiusaamiselle sitten voisi tehdä?

Se pitää pysäyttää! Myrkkyä ei saa päästää elimistöön, eikä sydämeen, eikä ajatuksiin.

Uskon, että me kaikki kasvatamme lapsiamme tyyliin

- Ethän sitten kiusaa ketään...

Kiusaamiseen kannattaa reagoida mahdollisimman nopeasti.

Tulee raportoida asiasta heti, suureen ääneen ja laittaa vastaan kybällä. Jos kiusaaminen ei siihen lopu, astuvat tukijoukot peliin- vanhemmat- koulu- jne... Jokaiselle lapselle tulisi sanoa, että olet suojassa, kunhan  kerrot mitä tapahtuu, sillä häpeä ei ole sinun, se kuuluu kiusaajalle.

Onneksi sosiaalisessa mediassa on estot joita kannattaa käyttää. Ja esimoderointi bloggaajilla, jolloin kommentit voi julkaista vain hyväksynnän kautta. 

Oma arvioni on, että aikuinen kiusaaja kaipaa huomiota jota ei saa ilman ilkeilyä. Hänellä saattaa olla ongelma psyyken puolella ja se purkautuu näin. Puhutaan paljon, että kiusaajalla ei ole hyvä olla. Hänellä saattaa olla myös liikaa aikaa ja suuria turhaumia, jos omia mieleisiä tekemisiä ei ole. Joskus hän ei tarkoita asiaa niin pahasti miltä se viestissä vaikuttaa, olen ainakin itse huomannut, että töksähtävä tekstiviesti näyttää pahemmalta kuin oli tarkoitus.

Häntä saattaa ärsyttää toisten mielipiteet tai tapa kirjoittaa, mutta silloin olisi suositeltavaa vaihtaa kanavaa ja siirtää katse muualle tai kirjoittaa itse parempaa ja olla taitavampi.

Aikuisen ja lapsen ero on se, että aikuisen pitäisi olla tietoisempi, että hänen halventava mielipiteensä voidaan lukea kiusaamiseksi. Nykyään on kaiketi olemassa myös nettipoliisi...

Kiitän kaikkia ihania kannustajia, jotka jaksavat jakaa aurinkoaan ja säteillä hyvää. Olen vielä ollut onnekas, enkä ole tullut nettikiusatuksi. Mutta se johtuu siitä, että olen tuore tällä rintamalla ja alkutaipaleella vauvan askelissa. 

Hengitämme samaa ilmaa ja asumme saman taivaan alla, koemme samoja iloja ja pelkoja... Olemme melkein samaa joka Iikka, sen mitä tekee toiselle, tekee myös itselle.

Iloista joulunaikaa, pidetään huolta niin itsestämme kuin toisistamme.

<3

ByTheHeart

iirispiiris

Kuvat pixabay

 

 

 

 

Kommentit (2)

iiris
Liittynyt27.9.2015

Kiitos, käynpä kurkkaamassa blogisi myös. Mukavaa tutustua. Uskon, että kiusaajilla on paha olla tekonsa jälkeen. Iloista joulunalusaikaa:)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogia kirjoittaa kuuskymppinen kosmetologi, joka irtisanoo eläkevirkansa, pakkaa laukkunsa ja matkustaa Australiaan löytämään itsensä. Pohdintoja aikuisen naisen unelmista, ihmissuhteista, muodista ja kauneudesta, likinäköisten silmien läpi, suurentavan peilin avulla, mutta silmää iskien.

iris.ekman81@gmail.com

<a href="https://www.blogit.fi/grannynanny/seuraa" target="_blank">
  

 

 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018