Merta katsellessani ajattelen kapteeni Cookia. Kuuden lapsen isää, joka teki löytöretkiään kartoittaen maailmaa...mahtoi olla hienoa löytää Australia. Navigointitaidot oli hänellä hallussa. Kaikki kirjattiin ylös, piirrettiin ja dokumentoitiin. Rustailua iltapimeässä heikolla valaistuksilla. Silmän verkkokalvo todistamassa tapahtumia, kameraa kun ei ollut.

Cookin vaimo ei voinut whatsappailla rakkaalleen, vaan hoivaili ja hautasi lapsiaan kotona. Nenäliinan heilutus satamassa ja toiveita iltatuuleen, siinä viestintämetodit.  Nykycookeilla olisi enemmän välineitä, tekniikkaa. Mutta myös haastavaa, koska whatsapp laulaisi ja jos Cookit eivät vastaisi, Elisabetheista tulisi exiä.

Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa...

Australian talviaika alkoi virallisesti kesäkuussa. Lumeton, kuurankukaton, aurinkoinen talvi. 

Kesäkuussa päätin koeajaa uudet bikinini.  Nelikymppisenä sanoin bikineille EI - ei teitä enää, kroppa ei kestä.  Nyt käsitän, että kroppa olisi kestänyt, mutta päässä oli vikaa. Mittarissa on nyt kuusikymmentä vuotta ja ostin bikinit, olenko siis vapautunut vai seonnut?

Asetin pyyhkeen hiekalle ja tyyräsin itseni aurinkoa päin. -" näytä mulle sun rusketusraidat, piirrä ne kartalle," hyräilin ja rojahdin pyyhkeelle. Hiekkaranta oli tyhjä. Muutama surffari laineilla. Rusketusraitojen eteen pitää nähdä vaivaa.  Suljin silmäni merta kuunnellen ja Cookin reissuja miettien. Nukahdin.

 

Kuukautta myöhemmin ystäväni kertoi, että nähdessään minut rannalla bikineissä talven avajaispäivinä, hän ajatteli, että tuo "hullu" on taatusti kotoisin Alaskasta. Myöhemmin hän oli nähnyt minut hortoilemassa hihattomassa mekossa, kun muut hytisivät toppatakeissa.

Laukut ja naiset

Kun pakkasin laukkua kuuden kuukauden matkaa varten, en tiennyt mitä tein. Olin googlannut, että Australian talvi on kuin suomen kesä. Otin siis kesävaatteet mukaan. Ajattelin sujahdella mekkoihin, toppeihin ja shortseihin. Yöt päätin pärjätä T-paidalla.

Toisin kävi. Öiden kylmyys tyrmäsi.  Ensimmäinen ostokseni oli fleesepyjama. Fleesepyjaman lisäksi käytin kahta kaulahuivia, toista vyötäröllä, toista kaulassa ja kaksia villasukkia päällekkäin.  Ajatus suihkuun menosta kauhistutti, sillä edes käsiä ei tarjennut pestä. Pihalle astuttaessa tilanne korjaantui, koska aurinko lämmitti. Iltaisin blogeja kirjoittaessani käytin sormikkaita.

Nyt kun viimeinen talvikuukausi on käsillä tunnen kuinka ilma on lämmennyt, sormikkaita en enää tarvitse. Olemme menossa kevättä kohti.

Ostoslakko jäi

Olin päättänyt, etten osta mitään, enkä käy kampaajalla. Kasvatan omat harmaat ja katselen miten aurinko ne raidoittaa. Jotkut ystäväni ovat olleet ostamatta vuoden ajan. He ovat todellisia sissejä. Aplodit heille.

Kosmetiikkavapaa oli tavoitteena. Vähän voidetta ja pesua, ei juuri meikkiä... Mutta aurinko + seitsemänkertaa suurentava peili on hermoja piiskaava yhdistelmä. Kerta kaikkiaan etova kaksikko.

Kylminä iltoina ei tullut mieleenkään rasvata kehoa. Se olisi sama kuin sivellä itseään jääkuutioilla. Valkoinen pilvi pöllyää perässäni kun liikahdan. Kroppakulta, rasvaan sinut heti kun ilmat sallivat.

Ihmismieli keksii kyllä ostettavaa. On kylmä, tarvitsen lämpimiä vaatteita. On kuuma, tarvitsen viileitä asuja. On tylsää, tarvitsen jotain kivaa,  Tukkani on pehvasta, tarvitsen papiljotit. Tarvitsen pinnejä. Tarvitsen geeliä. Tarvitsen hatun. Hattu on kuuma. Tarvitsen huivin. Turbaanin...

Pyykkimuija look. Etsin pitkään pientä huivia ja löysin tämän josta voin vääntää turbaanin, otsapannan ja kaulahuivin.

Tätä talvea en antaisi pois mistään hinnasta.

Jos  haaveilet muutoksesta, suosittelen tekemään sen.  Jos mietit onko sinusta siihen, vastaan puolestasi, että on! Oli muutoksesi mikä tahansa, se kannattaa. Jos minä tein tämän benqi-hypyn, pystyt sinäkin mihin vain. En ole sinua kummallisempi.

Parin viikon päästä lennän Uuteen Seelantiin. Vietän siellä viikonlopun. Odotan jännityksellä Backpackersasumista johon Sveitsiläinen ystäväni minua yllytti. Yövyn kapselissa...jännittää vähän mahdunko siihen.

 

Kahvilat ovat täällä kuin olohuoneita, mummon makkareita tai liitereitä. Suosikkikahvini on Skinny Cappucino. Se tulee sydämen kera ja maistuu hyvälle.

Mukavaa elokuuta teille. Toivottavasti olette nauttineet lomistanne.

Bytheheart

iirispiiris

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (2)

Vierailija

No niin, alkoihan niitä kivoja kuviakin tulla sieltä. Hyvä hyvä, blogisi otti ison askeleen ylös- ja eteenpäin. <3

Seuraa 

Blogia kirjoittaa kuusikymppinen kosmetologi, joka ei lakkaa uskomasta muutoksen voimaan. Hän KonMarittaa kotinsa ja tekee virheen Aarrekarttaansa. Hänellä on laukussaan seitsemän kertaa suurentava peili ja päälakea koristaa silmälasien kirjo. Rakkaus muotiin, kauneuteen ja  hyvinvointiin ei ikääntymisestä huolimatta koskaan kuole, mutta sitä voi päivittää. Hän irtisanoo eläkevirkansa ja huomaa tulleensa Australiaan GrannyNannyksi. https://www.blogit.fi/blogit-200x80.png

https://www.blogit.fi/grannynanny/kuvalinkki