Hyss... Kamalaa myöntää, mutta me vanhemmat joudumme valehtelemaan melkoisesti. Tietenkin valheet ovat valkoisia ja niitä tulee ripoteltua tuon tuostakin kasvatuksen merkeissä... Kuten Joulun satu...

Teimme huolellista työtä exän kanssa jo joulukalenterin suhteen. Meillä oli oma lehmä ojassa. Aamu-uninen neiti piti saada hereille.  Alakerrassa odotti kankainen kalenteri. Sitä ladattiin joka ilta... Jos olimme vahingossa unohtaneet piti keksiä, että tontulla on tippunut tuominen vähän kauemmas.

Eräänä aamuna koin yllätyksen... Tytär oli kirjoittanut lapun tontulle...

- Hei Tonttu... Et viitsis tuoda enää suklaata, käyttäisit mielikuvitusta.

Kalenteriin varatut suklaat piti syödä itse ja keksiä siihen uutta sisältöä.

Kun suklaa ei enää kelvannut kalenteriin, ostin ihania joulukuusen koristeita ja niihin tytär ihastui ikihyviksi. Nämäkin kengät ovat joulukoristeita.

Olin surkea kakuntekijä ja meillä oli aina joku lässähtänyt versio pöydässä, kunnes suivaannuin ja painelin leivonta kursseille. Kakkukurssi oli hyvä satsaus tuleviin vuosiin - Suosittelen! Kakku häpeä jäi ja minusta tuli miltei kätevä emäntä.

Pukin takia piti valehdella kaikenlaista... Se tulee porolla ja on kiireinen, nytkin se lentää tuolla jossain...

- Äiti maksaako pukki?

- Ehei, ei tietenkään maksa...

- Mutta miksi muiden perheessä maksaa...

- Jaa, en ole ennen kuullutkaan, jos ne on vuokrapukkeja, meillä käy oikea!

- Syö nyt, tontut saattavat kurkkia.

- Tekeekö ne itse ne lahjat, ne tontut?

- Tottakai, ekaks ne ottaa selvää mitä haluat ja niille voi myös kirjoittaa

- Äiti, supermarketissa oli samanlaisia, miten ne jaksaa tehdä kauppoihinkin?

- Voi nehän vasta jaksaa ja  kesäaikaan ne tekee lahjat kauppoihin

- ai...

Tässäkin pienoinen luistin joka somistaa jouluna kuusta.

Joulu on ehdottomasti lasten kera parhain juhla, mutta kyllä siitä aikuisenakin nauttii.  Parasta on istua ilman kiirettä saman pöydän ääreen ja olla löllöillä.

Tavoitteemme on löytää hauskat mauttomat joulu paidat, karmeine hirvi koristeineen tai punanenäisine tonttuineen ja viettää niissä joulu. 

Jouluna pitää tietenkin tuoksua hyvälle ja valmistautua juhlapöytään hiukset kammattuna ja ehostus kasvoilla ja ottaa pari selfietä munatoti kädessä. Ja kuusen sijasta käy kuvieni lakki. Se vasta mauton onkin, mutta niin hauska:)

Joulupöydästä pitää löytyä nuo kolme pakollista...

  • Jouluaamun täysjyvä ohrapuuro ,hautunut yön yli
  • Omatekemä rosolli, jossa ei ole perunaa eikä porkkanaa. Siinä on runsain mitoin punajuurta ja matjessilliä ja omenaa.
  • Mäti

Ja noiden kolmen ihanuuden lisäksi tietenkin loorat ja muut sörsselit.

 

Joululahjamuisto:

Tytär sai Babybornin... Hän juotti sen  ja kurkkasi vaippoihin...

- No niin, nyt se pissas...

- Voi miten ihanaa, se siis toimii...

- Vaihtakaa vaipat, Te ootte sen isovanhemmat!

Hän työnsi Babybornin syliini ja meni matkoihinsa... Kauhuissani ajattelin, ei taida olla suuren suuri hoivavietti lapsella tällä.

Toiset ihmiset ovat enemmän jouluun kallellaan kuin toiset. Lakkasin stressaamasta lahjojen suhteen jo kauan sitten. Teimme päätöksen ettemme osta aikuisille lahjoa...  Teki pahaa lisätä kenenkään tavaramäärää ja  johtui se myös siitäkin, että joskus lahjat vain epäonnistuvat, vaikka niihin on nähnyt hurjasti vaivaa ja tuhlannut aikaa...  Kuten mieheltä saatu monitoimikone ei hirveästi ilahduttanut, eikä uusi kattila...

Kerran nuorena sain sisareltani kauniin itsetehdyn yöpaidan, jossa oli ihana virkattu yläosa... Paitsi, että... kaulus oli yllättävän pieni, henki juuri ja juuri pääsi kulkemaan... En pahoittanut hänen mieltään ja pidin yöpaitaa sinnikkäästi. Yritin venyttää salaa kaulusta, lopulta keksin pitää sitä väärinpäin päälläni.  

Aineettomat lahjat ovat parhaita, kuten nämä jotka kerran sain kauniin kortin kera...

  • Käyn kaupassa seuraavat kolme kuukautta...
  • Kokkaan joka perjantai...
  • Ulkoilutan koiria... 
  • Leikkaan Gerbiilien kynnet...

Eihän ne tietenkään toteutuneet, mutta jo lupaus lämmitti kovasti mieltä

Iloista joulunalusaikaa

ByTheHeart 

iirispiiris

<3

 

 

Kommentit (2)

Hemmu
1/2 | 

Nuorimmaiseni ollessa seitsemän vee päätin kertoa hänelle,ettei joulupukkia oikeasti ole,ettei tämä asia tule yllätyksenä kun menee pian kouluun..muistan aina hänen itkuisen soperruksensa-vaikka kuinka pehmeästi yritin asian kertoa:"Mitä muuta te olette minulle valehdelleet.?"

iiris
Liittynyt27.9.2015

Tytär antoi  aikuisena palautetta - "Oli ihanaa, että annoitte minun uskoa Jouluun niin kauan- Kiitos siitä". Se oli kiva palaute, kun todellakin mietti - mikä tapa on oikea ja mikä väärä - riippuu kai lapsesta<3 kiitos kommentista<3  

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogia kirjoittaa kuuskymppinen kosmetologi, joka irtisanoo eläkevirkansa, pakkaa laukkunsa ja matkustaa Australiaan löytämään itsensä. Pohdintoja aikuisen naisen unelmista, ihmissuhteista, muodista ja kauneudesta, likinäköisten silmien läpi, suurentavan peilin avulla, mutta silmää iskien.

iris.ekman81@gmail.com

<a href="https://www.blogit.fi/grannynanny/seuraa" target="_blank">
  

 

 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018