Sinä päivänä paistoi aurinko. Pilviä ei ollut edes hattaroiksi asti. Makoilin meren rannalla silmät kiinni, suolaista tuulta nuuhkien. Juttelimme ystäväni kanssa rahasta, ostamisesta ja säästämisestä.

- aloitetaanko ostoslakko?

- joo, aloitetaan  vaan.

- kuukauteen ei sitte osteta mitään - Onko selvä?

- mulle sopii pitempikin, rehvastelin... Vaikka vuosi.

- aloitetaan kuitenkin kuukaudella?

- no ok...kuukausi näin alkuun...

 

 Hah ja pah.

Lakoissa on taikaa... Ne kiinnittävät huomion asiaan jota ei saa...

Lakon aikana päässä kuhisee ostettavaa ja silmät bongaavat kaikenlaista kivaa. 

Nyt retkahdin... possuun...jolla on kultaiset siivet. Just sellainen possu multa on puuttunut!

Ostin myös kengät ja rannekorun ... Oli saatava rähinäsandaalit punktyylisine solkineen, vaikka kesä on jo ohi...  ja rannekoru jossa on lehmän kallo...

Jäin pohtimaan tapahtumaa. 

Mikä sai minut retkahtamaan?  

 

Ostaminen on mielen viihdyttämistä

Ostamishetki on kuin tyhjä valkoinen paperi, jossa ei lue mitään. Se on sokea piste.

Se saattaa olla tylsä päivä, jolloin elämä näyttää harmaalta. Se voi olla hetki, jolloin ei tunne edes olevansa olemassa. 

Ostamiseen sisältyy uhmaa ja kipinän etsintää...

Ostaessani olen nähty ja kuultu ihminen. Olen myyjän silmissä arvokas. 

Ostaessa olen sisällä systeemissä ja sen hyväksytty jäsen.

Ostan siis omalle mielelle, en niinkään tarpeelle. En ole tunnesyöjä, mutta saatankin olla tunneostaja...

Kylläpä ihmismieli on kiemurainen. 

 

Retkahdushetki opettaa myös

 

Lakkoja on monenlaisia... on tupakkalakkoa, karkkilakkoa, sokeritonta, tipatonta jne

Lakkoilut ovat aina olleet muodissa. Lakon aikana oma mieli tulee testatuksi.

Retkahdus ei tarkoita, että olisi epäonnistunut. Oppiakseen mitä oman pään sisällä tapahtuu, tarvitaan ainakin yksi retkahdus. 

Oman possuretkahtamisen aikana opin, että olen tunneostaja...  

 

Sokeritonkin on koettu lyhykäisyydessään

Olin muutama vuosi sitten sokerittomalla työkaverini kanssa. Sokerittomuus oli helppoa, joskin ahdistavaa, kun huomasi miten julmettuja määriä sokereita on ympätty tuotteisiin... Oli pelottavaa lukea tuoteselostuksia ja tajuta mitä määriä sokeria vetää tietämättään. 

Vaikka sokerittomuus oli lyhyt episodi elämässäni, se opetti ja siitä jäi hyviä asioita elämääni... Se pisti miettimään ja valikoimaan tarkemmin.

Saatoin nuorena popsia keksipaketin tuosta vain ja suklaalevyt syön aina heti pois kuleksimasta. En ole koskaan ollut dieetillä, geeniperimäni on sellainen. Mutta, että pieni jogurttipurkkikin sisältää 7 palaa sokeria... 

Sokerihumala ja Sokerikrapula nekin on tullut koettua.

 

Ostoshumala ja ostoskrapula

Ostoslakossa ollessani tajusin miten vähän ostan. En osta silmittömästi, mutta myönnettävä on, että vaatteisiin olen heikkona ja niitä käyn ihastelemassa usein. Minun ei ole pakko saada niitä itselleni, enkä juurikaan osta täysihintaista tuotetta. Ostan aina Alesta. Mutta tunnen siitä syyllisyyttä yrittäjäparkaa kohtaan... Joskus ostan siksi, että haluan tukea yrittäjää, antaa hänelle toivoa.

Kuukauden ostoslakko oli lyhyt ja ei onnistunut täysin. Se opetti miettimään omaa ostokäyttäytymistä ja havahtuminen on aina tärkeää. 

Myyminen on psykologinen tapahtuma ja niin on ostaminenkin.

Se on näytelmä itsensä kanssa, vuoropuhelu, ja siinä on mukana tunne-elämä.

 

Ihanaa syksyä sinulle !

Tulin juuri Tampereelta kotiin. Sain myyntikoulutusta Tamperetalossa... Olipa kivaa. Yövyin  aseman vieressä Citi inn;ssä... Huone oli kuin pieni laivahytti, mutta viihtyisä. Käppäilin Tampereen keskustassa ja totesin sen yhtä revityksi kuin Sörnäisen... Mistä noita tietöitä oikein riittää... Ennen nukahtamista katsoin pitkästä aikaa telkkaria... Sieltä tuli maajussille morsian... hmmm... 

 

Bytheheart

iirispiiris<3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Blogia kirjoittaa kuuskymppinen kosmetologi, joka irtisanoo eläkevirkansa, pakkaa laukkunsa ja matkustaa Australiaan löytämään itsensä. Pohdintoja aikuisen naisen unelmista, ihmissuhteista, muodista ja kauneudesta, likinäköisten silmien läpi, suurentavan peilin avulla, mutta silmää iskien.

iris.ekman81@gmail.com

<a href="https://www.blogit.fi/grannynanny/seuraa" target="_blank">
  

 

 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018