Kävinpä kokeilemassa hatha-joogaa. En ole mikään minkäänlaisen joogan asiantuntija, ja näitä tutustumisiakin aina rajoittaa, noh, rajoittenuisuuteni. Pelkään joutuvani omituisen kultin keskelle puuskuttamaan epäluonnollisesti, joten aika harvoin pääsen millekään tunnille asti. Olen haaveksinut muun muassa bikram- ja ilmajoogasta iät ja ajat, mutta en vaan saa aikaiseksi. Tulisivat kotoa hakemaan.

Nyt kuitenkin rohkaistuin, juuri hatha-joogan kaltaista rentouttavaa tuntia tarvitsen tähän väliin! Sinä varmaan nukahdat sinne, kaveri varoitteli etukäteen, ja ohjaajakin katsoi minua arvioivasti ja sanoi, että tämä ei sitten ole mitään rankkaa liikuntaa. Tai no en tiedä katsoiko arvioivasti, mutta haluan ajatella että katsoi ja vakuuttui näkemästään ja koki siksi tarpeelliseksi ilmoittaa asiasta. Tällaisella egosentrisellä lähtökohdalla hiivin salin perimmäiseen nurkkaan. Mutta voi kauhistus, muut osallistujat olivat sijoittuneet hämäävästi ja kävikin niin, että nurkka ei suinkaan ollut perimmäinen vaan eturivi. A-P-U-A.

Tunti alkoi rentoutuksella, ja nyt kun yritän muistella mitä siellä oikein tehtiin, en saa päähäni paljoakaan. Ehkä tosiaan nukuin osan ajasta. Sen muistan, että teimme aika paljon lonkkia ja jalkoja venyttäviä liikkeitä (korrekti termi lienee "avaavia asanoita"), mitkä tuntuivat osa hiukan epämiellyttäviltä. Paikkani eturivissä oli äärimmäisen epäkäytännöllinen, koska en päässyt vertaamaan kuinka notkea olin verrattuna muihin. Tiedän, ettei pitäisi, varsinkaan joogassa, mutta maallinen mieleni ei ole vielä kirkastunut tarpeeksi. Tein myös kaikki liikkeet haastavimpina versioina että voivat siellä takarivissä ihailla. Ohjaaja muistutti, että menee koko joogan idea jos joutuu naama mykkyrässä väkisin vääntämään, mutta tuskin se oli minulle tarkotettu kommentti. Varmastikaan ei ollut.

Tykkäsin siitä, että tunnilla tuli oikeasti rentoutunut ja mukava olo. En tykännyt siitä, että liikkeet keskittyivät niin paljon samalle alueelle, mutta kuulemma jokainen kerta on erilainen, joten liikkeiden osalta on vaihtelua. Joogahengityksessä varmaan on pointtinsa, mutta en pidä siitäkään. Jostain syystä en vain saa hengitettyä oikein missäkään niistä lajeista, jossa pitäisi tehdä se ohjatusti, niin kuin nyt joogassa, pilateksessa, uinnissa ja synnyttäessä. Lisäksi olen niin estynyt, että se ääneen huokailu nolottaa. Enkä kerta kaikkiaan tajua mitä tarkoittaa vaikka "hengitä varpaisiin", siinä sitten mietin jalkojeni äärilaitoja ja tunnen itseni tyhmäksi.

Näistä huolimatta yritän ihan tosissani ottaa tämän tunnin syksyn treeniohjelmaani. Jos ei muussa, niin ainakin asenteessa riittää treenattavaa...

Sitten kun en enää ole estynyt, alan harjoittamaan nakujoogaa. On kuulemma luonnollista, auttaa hyväksymään itsensä sekä saa aikaan paremman yhteyden sekä omaan itseen että maailmaan. Ai ei kiinnosta henkinen liibalaaba? Osuipa samalla silmään myös jooga-asanat, joiden ansiosta näytät hyvältä alasti. Siitä huolimatta että kyseessä taitaa olla aika epäortodoksinen ajattelutapa, tässä esimerkki:

Itsehän en pysty muuhun kuin kuvittelemaan tuon tehtävänä siellä nakujoogassa.

Tunti oli yksityisesti järjestetty, mutta ohjaaja tuli Pihasalista.

***

I tried hatha yoga but my ego was too big and my legs too sore for it. I'll keep on practicing though. Or maybe I'll find the true hippie inside me and turn to nude yoga.

Kommentit (7)

Suvi/ Uudet lelut

Terkkuja myös joogatunnilta. :) Itse käyn säännöllisen epäsäännöllisesti vinyasa-joogassa, joka kyllä todella käy liikunnasta. Jotain venyttävämpää ja rauhallisempaa joogaa olisi kiva kokeilla, mutta näillä leveysasteilla tarjonta on aika rajallinen.
Meidän joogaohjaaja on parikin kertaa huomauttanut, että ilman hengitystä tehtävät liikkeet on vaan voimistelua, ei joogaa, mutta myönnän kyllä itsekin että välillä on aika vaikea muistaa pitää hengitystä mukana, jos pelkkä asanaan taipuminen tuottaa haasteita. ;)

elske

Ah hah haa. Ihana kirjoitus. :D Totta joka sana.
Kuka muka EI vertaisi sitä venyvyyttään joogatunnilla muihin, kysyn vaan.

Lii

Tähän nakujooga-asiaan haluaisin sanoa, että tirsk :D

Mun sisko on nukahtanut useasti hathajoogatunnille, kävimme kerran yhdessä alkeiskurssin. Sitten siirryimme molemmat tahoillamme astangaan.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Mulla on kyllä paljon vaikeuksia ton hengittämisen kanssa. En tiedä, haittaako että joogailuni olisi pelkkää voimistelua, kun en siitä mitään varsinaista henkistä harjoitusta hae, enkä usko mihinkään "sisäelimiä hierovaan vaikutukseen" tms. Toisaalta voiko se nyt olla niin mahdottoman hankalaa yrittää hengittää ohjeiden mukaan, kaipa sitä voi vaan kokeilla tehdä vaikka ei uskoisikaan että siitä tulee mitään lisähyötyä. Ja toki hengittämisen miettiminen vie ajatukset pois muusta, että ehkä ainakin keskittyminen paranee...

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Kiva että pidit :) No siis todellakin, pakkohan sitä on verrata! Tällä kertaa vielä oikein erityisesti, kun olisin kerrankin ollut porukassa jossa olin ehkä jopa notkein. Tankotanssijoiden keskellä (ja monilla muilla joogatunneilla) en ole lähellekään kumisimmasta päästä, päinvastoin!

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Niinpä, tirsk :D

Hahaa, päädyn siis tulokseen että mäkiin nukuin! Astanga on enempi mun juttu, mutta siellä taas ei pääse leveilemään notkeudellaan kun muut ovat venyvämpiä :P

Suvi/ Uudet lelut

Voisin näin asiaa tarkemmin ymmärtämättä kuvitella, että kyllä sekin riittää että yleensäkin muistaa hengittää, ja jos vielä rauhallisesti mieluummin kuin puuskuttaen niin hyvä. ;) Oikea rytmi ja tekniikka löytynee sitten jossain kohti harjoittelun myötä.

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012