Maaliskuun MN Sportissa on tosi mielenkiintoinen juttu. Kaksi parikymppistä naista, toinen tähtää juoksussa Suomen huipulle ja toinen ei treenaa yhtään, laitettiin kunto- ja kehonkoostumustesteihin. Tulos oli aika yllättävä, myös osallistujille itselleen.

Molempien pituus, paino, rasvaprosentti ja lihasmassan määrä olivat suunnilleen samat. Myös voimatasot olivat miltei yksi yhteen. Selkeää treenihyötyä näkyi ainoastaan jaksamisessa ja vaikeasti määriteltävässä "kunnossa". Oho.

Kuten arvata saattaa, sohvaperuna oli iloisesti yllättynyt tuloksista, ja aktiiviliikkuja harmissaan. Varalan urheiluopiston testaaja Matti Jääskeläinen selitti eroa osallistujien nuorella iällä ja sohvaperunan hyvillä geeneillä.

Ryhti ja kropan muoto olivat suunnilleen ainoat erottavat tekijät.

Veikkaisin itsekin, että jos vastaava testi tehtäisiin kolmekymppisillä tai vanhemmilla koehenkilöillä, tulos olisi melkoisen eri näköinen. Toisaalta niinhän se aina on, että ihmisillä on erilaisia geneettisiä etuja ja ominaisuuksia, jotka voivat kompensoida, tai aktivoitua paljon vähemmällä harjoittelulla kuin jokun toisen kohdalla.

Vaikka minulla ei taida olla juuri minkäänlaisia etuja juuri mihinkään, olisi todella mielenkiintoista päästä tuollaiseen testiin. Aluksi siinä mitattiin kehon koostumus, 20 minuutin juoksumattotestillä selvitettiin aerobinen ja anaerobinen kynnys sekä vastamäkijuoksulla maksimaalinen hapenottokyky. Välissä otettiin verikokeita laktaattitestiä varten, hengitysilmaa mittaavalla maskilla selvitettiin perusaineenvaihdunta sekä rasvan ja hiilarien kulutus liikunnan aikana, ja lopuksi vielä hypittiin, puristettiin ja testattiin vatsa- ja selkälihasten voimaa vetokokeella. Mutta tulokset ne vasta kiinnostavatkin! Paljon treenaava koehenkilö suoriutui vatsalihastestistä heikosti, näkyvästä sikspäkistä huolimatta. Pelkään, että tuo olisi omakin tuomio...

Supermielenkiintoista oli myös se, että aktiivitreenaaja käytti energiantuottoon 67% rasvoja, sohvaperuna vain 34%. Aktiivi pystyi käyttämään rasvaa vielä anaerobisen kynnyksen jälkeenkin, kun laiskurilla alkoivat hiilarit kulua jo verrytellessä. Voikohan kroppaa opettaa tuohon, vai onko kyse synnynnäisestä ominaisuudesta?

Vielä ehdit kipaista Ärrälle hankkimaan lehden pääsiäislukemikseksi. Minä kipaisin lankakauppaan, joten pyhinä luvassa on käsityöihmisen painonhallintavinkki.

***

A couchpotato vs. an active person: An interesting article in Me Naiset Sport magazine. Suprisingly both were almost equally fit. Advantages of youth I say.

Kommentit (6)

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Vasemmanpuoleinen on se himotreenaaja. Eron näkee vähän paremmin lehden kokovartalokuvassa, mutta ei siinäkään tosiaan paljoa eroa ole. Eikä välttämättä lainkaan harjaantumattomaan silmään :D

tiiti

Vaikuttaapas mielenkiintoiselta (ja toisaalta vähän ärsyttävältä :D) lehtijutulta! Mitäs juoksua tuo muuten treenaa, pitkiä vai lyhyitä matkoja?

Mua kiinnostaisi vastaava vertailu eri lajien harrastajien suhteen, eli vaikka painonnostoa, voimistelua, sauvakävelyä, parisalsaa jne. Ja ehdottomasti vastaavat vertailut muissakin ikäluokissa, koska samaa veikkaisin minäkin, ne erot alkavat näkyä jo kolmikymppisenä ihan erilailla (toki suuntaan ja toiseen, todella kova harjoittelu voi tuoda pitkän treenihistorian myötä rasitusvammoja ym.).

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Pikajuoksua (kyseessä on Maiju Pokkinen).

Olisi tosi kiinnostava tuollainenkin vertailu, sekä ihan ammattilaisten että harrastajienkin tasolla. Suurin osa harrastajista varmaan treenaa aika yksipuolisesti, että jos laji kehittää vain joitain ominaisuuksia, saattaa joltain osin ollakin huonossa kunnossa.

Vierailija

Tuo on varmasti hyvin totta, että yksipuolista on kaikki. Ite käyn liki joka päivä jossain jumpassa (Power, erilaiset Stepit ja polkemiset ym.). Viime talvena kävin niiden seassa aina silloin tällöin myös X-Fitissä (Elixian miehille suunniteltu, aika rankka treeni), tykkäsin, mutta tänä talvena se ei ole oikein sopinut aikatauluihin. Niinpä olin siinä eilen eka kertaa vuoteen ja ihan käsittämätöntä, miten on peffa kipeänä tänään. Ja mä sentään treenaan jotain päivittäin....(miten se voi mennä niin?)

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo, mä olen tosi heikoilla kaikissa nopeutta vaativissa jutuissa, joten jos johonkin sellaiseen joudun niin vaikutan ihan rapakuntoiselta. Ja mielestäni myös mun lihakset ovat näyttävämmän näköiset kuin mitä niillä oikeasti pystyy tekemään :D Joillain on paljon vähemmän näkyvät (pienemmät siis, en puhu rasvan määrästä) ja ihan älyttömästi enemmän voimaa...

Kunnossa on niin monta osaa, joten ei mikään ihme os joku osa-alue jää kehittämättä. Ei tätä kuitenkaan työkseen tee (valitettavasti!).

Mutta ilmeisesti lihaskipu ei johdu treenin rankkuudesta vaan uudenlaisesta ärsykkeestä. Tiedä sitten, kyllä mä mieluummin ajattelen, että se kertoo tehosta :D

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012