Lilyssä on viime päivinä keskusteltu siitä, näyttääkö kukin palstanpitäjä omat kasvonsa, ja pitäisikö niin tehdä. Olen käynyt kommentoimassa näihin keskusteluihin, joissa oletettavasti kaikki tarpeelliset ja olennaiset pointit ovat jo tulleet ilmi. Silti heittelen tähän vielä muutaman lauseen, oikeastaan ihan vain siksi, että haluan postata jutussa alempana esiintyvän sarjakuvan...syy sekin on!

Linjanihan on toistaiseksi ollut ainakin puoliksi kasvoton: en siis ole julkaissut selkeästi ja suoraan naamani näyttävää otosta. Headerissa on sarjakuvatyyppinen ote, ja muissa kuvissa joko aurinkolasit tai muuten vain peittelevämpi kuvakulma. En enää muista, miksi tähän ratkaisuun päädyin, ja todennäköisesti tulen sitä tässä matkan varrella höllentämään. Sen sijaan epäilen, että tulisin läiskäisemään passikuvan tarkkaa otosta kasvoistani, sillä uskon, että sinnepäinen riittää.

Riittää mihin?

Monet kommentoijat kyseisissä keskusteluissa sanoivat, että blogin pitäjän persoona tulee esiin, kun hänen kuvansa näkee. Itse taas uskon, että paremman kuvan minun persoonastani saa, jos lukee mitä olen ensin ajatellut ja sitten tänne naputellut. En tiedä millaista lisäarvoa silmieni väri, hiusteni pituus tai nenäni muoto välittäisivät sisimmästä olemuksestani, sillä emme kai elä missään kallonmittauksen aikakaudella? Jotkut olivat myös sitä mieltä, että bloggaaja on kaveri, ja kasvottomana kirjoittelu vastaisi sitä, että samassa kahvipöydässä jutellessa yhdellä olisi pahvilaatikko päässä. Tällaista vaikutelmaa en tietenkään halua antaa, mutta saako sellaisen oikeasti?

Mistäs sitä tietää...Kuva Hesarin sivuilta.

Sanoin kyseisessä keskustelussa, että pitäisin ongelmana lähinnä sitä, jos treenibloggaaja ei näytä lainkaan liikunnalliselta. Nyt voisin pyörtää senkin: saahan treenaamisesta ja siihen liittyvistä asioista kirjoittaa, vaikka ei fitnesskisaajalta tai huippu-urheilijalta näyttäisikään.

Mitä mieltä olet? Olenko ikävä pahvilaatikkopää ja potentiaalinen humpuukimaakari, koska et pysty laskemaan kuvistani pisamiani? Vai onko ihan se ja sama minkänäköinen tyyppi täällä näppäimistöä naputtelee?

P.S. Jos vaikutan sekavalta, se johtuu siitä, että olin laittanut herätyksen vahingossa tuntia liian aikaisin. Lauantaiaamuna.

Kommentit (6)

tiiti

Mua ei sinänsä haittaa, ettei naama näy ja koko nimi vilku sivupalkissa. Ei se juttujen uskottavuutta vähennä. Ja eihän kukaan fiksu ihminen nyt muutenkaan usko suoraan jonkun satunnaisen bloggarin kirjoituksia faktoina, oli sillä naama näkyvissä tai ei. Eihän :D

Mutta vaikka kasvottomuudesta ei ole haittaa, niin mun mielestä naamallisuudesta taas tavallaan on kyllä hyötyä, ainakin jos itseäni lukijana ajattelen. Itse tykkään siitä, että bloggaajan naama ja miksei muukin elimistö näkyy blogissaan, ainakin silloin tällöin. Toki riippuu blogin aihepiiristäkin paljon, yleisen tason kirjoituksissahan se ei niin haittaa, mutta oman elämänsä sankaruudesta kertoessa ne omat kuvat ovat kivoja. Eikä siihen välttämättä edes ole mitään järkiperustelua miksi näin. Kasvot ovat kasvot ja niistä ihmiset toisensa muuallakin maailmassa tunnistavat.

Treenibloggareista, jos pidetään sellaista treeni- ja pätemisblogia, jossa treenaamisesta jauhamisen lisäksi auliisti ohjeistetaan oman harrastuneisuuden pohjalta treeniä ja ruokavaliota muillekin, musta se on aika olennaistakin, että lukija näkee, pääseekö bloggaaja edes itse omilla ohjeillaan mihinkään tikkiin :D

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo toki jos kyseessä on sellainen treeniblogi (sellainen treeniblogi hehe), niin on ehkä hiukan epäilyttävää jos tyypistä ei koskaan näy vilaustakaan. Kuten myös se, jos näin olet huipputimmi -ohjeiden takana on ei-niin-huipputimmi tapaus :P Mutta ajattelen kyllä, että ihan peruspirjo saa treeniblogia pitää, jos kerran tykkää treenailla ja siitä horista. Olenhan mä itsekin helkutin hidas enkä mitenkään ihmeellisessä iskussa, mutta enpä kyllä ole muuta koskaan täällä uskotellutkaan :D

Ja juu, onhan se foto kiva ylläri postauksissa silloin tällöin. Sellainen bloggaaja istuu, makaa, eestä, takaa pommitus jatkuvasti taas voi kääntyä itseään vastaankin (muuta kuin nyt muotiblogissa, jossa se on aika välttämätöntä), itseäni ainakin joskus rassaa se, että joka salikeikasta tms. on monta kuvaa.

Luru

Voi eiii.. en mä halunnut että kukaan loukkaantuu mun hölmöstä pahvilaatikkopää-vertauskuvasta! Jota en siis  tainnut edes miettiä kovinkaan loppuun asti. Onhan blogeja tosiaan niin monenlaisia ja vaikka omalla palstalla, sen kaikessa itsekeskeisyydessään, onkin melko tärkeää että naama näkyy, niin eihän se todellakaan ole joka palstan "se juttu".

Tätä sun palstaa en edes ajatellut "kasvottomaksi", koska onhan jo tuossa bannerissa niin paljon tunnistettavaa sinua - on kroppaa ja hymyä. :)

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

En mä ainakaan loukkaantunut, mä vaan mietin, että onko se niin. En tietenkään halua sellaista kuvaa antaa :)

Joo, tosiaan voi ajatella noinkin. Ja näkeehän tuolta enemmänkin jos vanhoihin juttuihin selailee...silti itse koen sen olevan eri asia kuin ihan tarkka kasvokuva. En tiedä, olisko kenenkään vieraan mahdollista tunnistaa minua luonnossa noiden perusteella, toisin kuin selkeän naamaotoksen..?

Ja mähän olen yhtä kroppaa ja hymyä :D

ekoemo

"Kasvoton" blogi ei musta missään nimessä ole persoonaton. Aiheet ja kirjoitustyyli ne mua ainakin kiinnostavat, eivät tarkat kuvat bloggaajien elämästä. Joskus on kiva katsella sisustuslehtimäisiä tai tilannekuvia, mutta edes treeniblogissa mua ei kiinnosta nähdä kenenkään hoikentunutta mahaa tai kasvanutta hauista. Mutta tämä on makuasia, ja toisille blogilukijoille nimen omaan vaikkapa vaateblogit ovat kiinnostavimpia.

Mutta jos mietitään tällaista "asia- ja kuulumisbloggaamista" ilman kuvaa. Joskus jopa paremman kuvan ihmisen persoonasta voi saada ilman kuvaa. Tapasin mieheni netissä, ja vaikka aika pian vaihdoimmekin kuvia - olen sitä mieltä, että hänen persoonansa tuli hienosti ilmi kirjeenvaihdossa ja ilman kasvoja suhtauduin varmasti ennakkoluulottomammin häneen kuin muuten olisin suhtautunut. Ensimmäisen viestin huumorintaju teki lähtemättömän vaikutuksen. Kaikki eivät toki ole verbaalisesti lahjakkaita tai kerro netissä totta (ja kuvissa näkyi söpö mies), mutta meillä ainakin kuvattomuus oli esimerkki paremmasta tutustumisesta. Kuvattomuus voisi blogimaailmassakin auttaa näkemään pintaa syvemmälle?

Oon myös osallistunut vauvablogien puolella tähän kuvia vai ei -keskusteluun ja sun kommentit on usein olleet musta osuvia. Monet eivät ole musta tajunneet netin laajuutta ja tietojen säilyvyyttä tai vastuutaan toisten yksityisyydestä. 

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012