Sain tässä äskeittäin uudet juoksutrikoot. Olin ilmoittanut kokoni etukäteen, varmuuden vuoksi M, vaikka pelkäsinkin sen kokoisten valuvan juostessa. Trikoiden lahkeensuissa oli vetoketjut, joiden ansiosta sain pöksyt jalkaani. Jalkaani ne myös jäivät, tarkalleen ottaen kanittamaan aavistuksen polven yläpuolelle. Minulle toimitettiin uusi pari koossa L. Saan ne juuri ja juuri ylleni, vaseliinin ja paistinlastan avulla.

Nämä trikoot eivät olleet mikään poikkeustapaus, minkä takia käytän housuja tosi harvoin. Sopivia on vaikea löytää. En tykkää joustamattomista tai puristavista vaatteista. Onneksi nykymuodissa on tarjolla niin venyvää jegginsiä kuin väljää kangashousuakin, johan luulisi ongelman ratkeavan, ilman että pöksy ratkeaa.

Vaan ei. Viime aikoina olen seissyt aika monen vaateliikkeen sovituskopissa kiskomassa puolisääreen juuttuneita housuja tuskanhiki otsalla joko ylös tai alaspäin. Housuja, joiden kokomerkintä on M/L, 40 tai 42. Kokotaulukoiden mukaan olen mitattavasta ruumiinosasta riippuen kokoa 34 - 38, enkä silti ole välttämättä saanut koon 42 housuja edes polviin saakka.

Kuvakaappaus ellos.fi.

Ongelma ei koske pelkästään housuja. Jos haluan jakun, joka ei kinnaa hartioilta, ja jossa pystyn liikuttamaan käsiäni, se roikkuu tyhjänä rinnan kohdalta ja lörpöttää vyötäröltä. Mekoissa ei pysty nostamaan käsiä ylös, koska yläselkäni venyttää takakappaletta ratkeamispisteeseen ja olkavarret täyttävät hihat. "Omaa kokoani" olevat vaatteet kanittavat miltei aina jostain kohdin, ja suuremmat taas näyttävät helposti siltä, että olen napannut ne pukuleikkiin äidin kaapista.

Tämä on tietysti ärsyttävää. Mutta myös ahdistavaa. Ovatko sääreni ja reiteni todella niin isot, että koko 42 ei riitä? Ovatko käsivarteni niin jättimäiset, että ne eivät mahdu mihinkään joustamattomasta materiaalista tehtyyn hihaan? Olenko todella niin omituisen muotoinen ja epäsuhtainen?

Voisi kuvitella, että minulla on vielä helppoa, olenhan kuitenkin ns. standardikokoinen: keskipituinen ja normaalipainoinen. Millaisiksi nämä ongelmat muodostuvat siinä vaiheessa kun mittataulukko antaa kooksi 32 tai 52? Tai jos pituutta on 150 tai 180 senttiä?

Kun minäkin "normaali"kokoisena ahdistun vaatekaupassa, en voi olla miettimättä, miten suuri osa monien kokemasta kroppa-ahdistuksesta johtuu siitä, että kaupasta ei löydy vaatteita, joihin vartalonsa saisi sisälle? Tavallaan ajatus on naurettava: eihän niitä vaatteita ole tehty minulle eikä minun mittojeni mukaan, vaan jokin hämärä keskivertokropanmuoto mielessä. Mutta helposti tulkitsee, että vika on itsessä ja omissa mittasuhteissa kun ei mikään sovi saati istu. Ehkä muut ovat sitä keskivertoa ja minä olen kovasti poikkeava? Yhtäkkiä sovituskopin peilikin vahvistaa saman. Ei kenelläkään ole tällaisia muotoja tai mittasuhteita, olen epänormaali ja viallinen.

On helppo sanoa, että ei sille kokonumerolle tai -kirjaimelle pidä antaa niin paljoa painoarvoa. Jostain syystä se tuntuu kuitenkin määrittävän meitä, mittaavan onnistumistamme ja arvoamme. Ja sopivuuttamme, niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin. Kirppishaukkana olen huomannut, että hyvin monista naisten vaatteista on leikattu kokolappu pois, vaikka muut laput on jätetty paikalleen. En keksi sille mitään muuta syytä kuin sen, että kenenkään ei haluta näkevän sen paljastamaa lukua. Sen kun ajatellaan paljastavan meistä niin paljon. Mutta eihän se kerro käyttäjästä vaan vaatteesta!

Ennen vaatteet tehtiin tai teetettiin sen kropan mukaan, jonka yllä niitä oli tarkoitus pitää. Vaatteen tuli sopia vartalolle, ei vartalon vaatteeseen. Vintagekolttuja hiplatessa vieläpä usein huomaa, että saumoihin on jätetty sentti-pari varaa löysätä tai ottaa sisään, elämässä kun voi sellainen tarve tulla. Nykyisin olemme hyväksyneet ajatuksen, että meidän on sovittava vaatteisiin. Ja kun emme sovi, ahdistaa.

Koska minulla ei ole varaa käydä jatkuvasti ompelijalla, pukeudun kaapuihin ja trikooseen. Enkä välitä siitä ikäväsävyisestä hämmennyksestä, kun kolme kokoa mittoja suurempi vaate ei mahdu ylle. Kaappini on täynnä L ja XL-kokoisia vaatteita, enkä leikkaa yhdestäkään kokolappua pois. Sillä vaatteiden tulee sopia minulle, eikä minun mahtua niihin.

***

Shopping clothes is so hard. I'm standard-sized when it comes to height and weight, but having some muscles and a waist 30 cm smaller than my hips makes it really difficult to fit into anything. Not fitting into clothes makes many women feel bad about themselves and I'm not an exception. Some time ago it was clothes that should fit on us, not us into clothes. I try to remember that.

Kommentit (84)

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo ja osa varmaan koska ne kutittaa tai näkyy läpi :) Mutta tosi isossa osassa on oikeasti leikattu niskasta PELKKÄ kokonumero pois, muut laput (merkki, pesuohje) saavat siellä olla. Sama koskee niitä, joissa koko on sivusaumassa, se on poissa mutta muut lappuset jäljellä.

Mise

152-senttisenä tulee vaatteen koon lisäksi muita ongelmia - eivät siis todellakaan rajoitu siihen, että lahkeet on aina lyhennettävä. Myös muotolaskokset ovatväärissä kohdissa, kaula-aukko aivan liian alhaalla, kaikki jakut pussittavat selästä, jne... Ompelukone on ollut yksi fiksuimmista ostoksistani :D Mutta, tuo koko-asia on kyllä muutenkin ärsyttävä. Eikä voi oikein koskaan luottaa, että edes tietyssä liikkeellä olisi samaa kokoa, kun se oikea koko voi olla siellä samassa liikkeessä s-xl? En todella ymmärrä näitä luokituksia...

Mise

Ja siis, tuolla että kaula-aukot tulevat aivan liian alas, tarkoitin siis sitä, että tissit tulevat kaula-aukosta ulos...

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Tämmöisiä mä en tullut ajatelleeksi, mulla ne on yleensä suunnilleen kohdillaan. Paitsi kun ostan noita L/XL kokoisia, sitten on just kaula-aukko, joka tippuu olkapäältä alas.

Ei tosiaan voi luottaa! Ja muistan kun kaveri meni naimisiin, ja menin ostamaan koko polttariporukalle pinkit topit Henkkamaukasta, otin kokoja XS-XL, kuten me oltiin. No kävi ilmi, että yksi L-kokoinen toppi oli pienempi kuin yks S-kokoinen toppi, kyseessä oli siis täsmälleen sama malli... Että ne ei pidä paikkansa välttämättä edes yhden ja saman mallin sisällä!

nansk

157 cm täällä moi - mulla on kokoon nähden pitkät jalat ja lyhyt selkä, minkä takia esimerkiksi mikään klassisen mallinen jakku ei koskaan sovi. Selän mitta on liian pitkä, mutta pienempi koko ei istu rintojen kohdalta... Farkut ja muut housut ovat aina liian pitkät. Ihan joka kerta.

Kesällä sovitin muutamaa mekkoa, joissa oli kaikissa olkaimissa varmaan 30 cm liikaa mittaa :'D enkä osaa edes lyhennellä mitään itse. Tuntuu että jopa xs-kokoiset vaatteet tehdään joissakin paikoissa 180-senttisille naisille. Tai ehkä mun kropassa suhteet on ihan pielessä. Olispa räätäli.

Nella

Tuttu probleema. Ahdistun aina vaatteiden kokonumeroista, vaikka kuinka jankkaisin itselleni, että 185-senttinen ihminen on väistämättä raamikkaampi kuin joku 20cm lyhyempi. Ja suuresta koosta huolimatta kaikki muotolaskokset ovat aina liian ylhäällä ja hihat ovat kuin kasvupyrähdyksen kokeneella teinillä, jonka vaatekaappi ei ole pysynyt kehon muutosten mukana. Pitkien housujen ostaminen on tuskallisin operaatio kaikista. Ja tulee aina onho olo, jos tarpeeksi pitkiä housuja (vähintään 36 tuuman lahkeella) on jäljellä vain 26 tuuman vyötäröllä. Puuh. Onneksi edes jotkut suomalaiset merkit ovat vähän raamikkaammille tyypeille sopivia ilman että täytyy tarttua suurimpiin kokoihin.

Nii

Joo L/XL-tyttö kans täällä moro. Ai että se muuten syö tälleen 5-8 kertaa viikossa treenaavaa shoppailla kaikenmaailman Great Girls- mallistoista kun normit ei vain sovi, varsinkaan housut. Ihanaa :)

Suvi K.

Mä olin vähän aikaa amiksessa peruskoulun jälkeen, ja yksi asia mitä siellä opin, oli kuinka vaatteiden kaavat piirretään: Niillä vaatetehtaan tyypeillä on tollanen samanlainen taulukko, jossa lukee strategiset mitat joka koon vaatteille ja peruskaavat, joihin on piirretty näiden mittojen mukaan uberyksinkertasen paidan, housun jne palaset. Sitten vaan siitä sovelletaan sen mukaan millanen lahkeenpituus ja montako taskua halutaan. Paitsi kun näitä taulukoita ja kaavoja on erilaisia, varmaan suunnilleen joka vaateketjulla omat, ja ne mitat voi vaihdella todella paljon.

Siinä kohti, kun piti piirtää omien mittojen mukaan omat peruskaavat, ja näin kuinka eri näkönen siitä tuli valmiisiin verrattuna, lopetin ahdistumisen siitä jos kaupan vaatteet ei sovi.

Onneksi trikoo on keksitty. 

annn

Mä oon miettinyt samaa. Vaikka olen melko standardikokoinen koen silti usein vaateahdistustta ostoksilla ollessani. Nykyään vaatteissa tuntuu olevan aivan olematon tila pohkeille (pillifarkkumuoti!) ja käsivarsille. En ole edes lihaksikas enkä lihava, mutta silti useimmat vaatteet kinnaavat pohkeista, käsivarsista ja hartioista ja lepattavat vyotäröltä tai rinnasta. Mittasuhteiltani olen suhteellisen pitkäselkäinen, joten kaikki muotoon ommellut vaatteet kapenevat ja levenevät väärässä kohdassa... Ja sopiva vaate saattaa löytyä mistä tahansa kokojen xs-xl välimaastosta... En siis yhtään ihmettele että poikkeuksellisemman kokoisia ahistaa!

empuska

Onneksi itsellä kinnanut vastaan pohkeista, mutta nuo olkapäät! Jööses! Kangas junnaa vastaan ennen kuin kädet ovat rinnan yläpuolella! Mitä naisten pitäisi oikein tehdä, seisoa tapittaa tumput suorina joka paikassa?!

Nimim. "Oma postilaatikkoa pään yläpuolella"

sara*

Minä leikkaan usein laput niskasta, koska ne kutittaa ja kokohan on usein siinä. Pesuohjeet ja vaatteen materiaalitiedot pyrin säästämään ellei ne näy paidasta läpi tai muuten häiritse. Ei haittaa siis koko vaan se lappu ja tuskin olen ihan ainut. :)

Ninan verkkareissa

Ai tän takia sä juokset hameessa? Ehehe hehe. Ai että hauskana. 

Farkkujen osto on tästä kokosyystä ihan horroria. Kunnia sellaisille farkkukaupoille, joissa on hullun iso valikoima ja hullun asiantuntevaa henkilökuntaa. 

Lemmi

Enkä mä ookkaa ainoa, jonka täytyy ostaa tosi ison kokoisia housuja kun muut jää kiinni? Mahtava uutinen sinäänsä. Noin kerran vuodessa on uusien farkkujen ostopäivä ja se on pahin päivä kaikista. Vaatekaupassakin tulee usein olo, että myyjät katsovat nenänvarttaan pitkin. Onneksi on verkkokaupat keksitty vaikkakin sieltä oikean kokoisten vaatteitten tilaaminen voi olla hiukkasen haastavaa.

MMinne

Se on kyllä aina niin iloista puuhaa, kun vetää sovituskopissa housuja jalkaansa ja ne juuttuvat jo pohkeen kohdalla kiinni ja ottaa pari numeroa isomman koon ja pääsee ehkä polviin asti. Enkä minäkään mikään varsin isokokoinen ole, ilmeisen reitevä ja persevä tosin. Sekä hyvin pitkäselkäinen, mikä ärsyttää eniten mekkokaupoilla. Lyhyet mekot ei peitä edes hanuria, kun kaikki pituus niistä uppoaa jo selkään. Muotoilut on yleensä yläosissa myöskin väärässä kohtaa..

Lii

Tästä tuli mieleen, että käytän aika usein hameita :D

Ei kun vakavasti, olen huomannut saman. Olen toisaalta myös viime vuosina lakannut piittaamasta koko asiasta. Jos joku vaate ei sovi, en osta sitä - meitä nyt vain ei ole tarkoitettu yhteen. Jos sopii, ja pidän siitä, ostan.

Toki olisi tosi hauskaa, että vaatteet suunnitellaan ihmisille, eikä sellaisille haavekuville hoikemmasta itsestä, jollaisia ilmeisesti kaikkien kuvitellaan elättelevän, mutta minkäs näille nyt tekee. Ehkä joskus vielä maailma on näiltä osin valmis ja jengi saa pukeutua tyylikkäästi ja mukavasti, mutta tänään tuntuu taas siltä, että luultavasti saamme lajimme tuhottua sitä ennen.

(Eniten kierroksia olen muuten viime vuosina ottanut juoksuvaatteiden mitoituksesta. Esimerkiksi naisten juoksusortsit ovat usein melko lyhyitä. Sillä tavalla lyhyitä, että jos oma rasvakudos ei aika läheisesti muistuta sen urheilukaupan ikkunan mallinuken rasvakudosta, niiden juoksusortsien käyttäminen on oleva hyvin tuskallista. En ymmärrä pointtia. Luulisi, että kyse on siitä, että juokseminen pysyisi mukavana. Lakkasin kuitenkin ottamasta em. kierroksia siirryttyäni ostamaan miesten treenisortseja, joissa on sekä lahjetta että taskua älypuhelinta varten. Olen niin nero.)

Hyvä postaus, kiitos!

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Mullekin on lahkeet usein liian pitkät, tai vähintäänkin siinä rajoilla voiko niitä jättää ryttyyn nilkkaan, joten voin kuvitella!

Olkaimet on kanssa...ne on usein ihan käsittämättömän pitkiä. Mä osaan kyllä lyhentää, mutta en todellakaan jaksa. Yleensä en osta mitään, mille pitää tehdä jotain, kun se kuitenkin jää tekemättä.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Hämmentävää miten paljon se voi ahdistaa, vaikka eihän sillä oikeasti ole yhtään mitään väliä!

Mä olen kanssa miettinyt, että miten paljon kauppoihin oikein ostetaan just tuollaisia 26/36 kokoisia farkkuja, kun tuntuu että niitä on siellä läjäpäin ja omaa kokoa ei.

Mäkin olen huomannut, että joissain kotimaisissa merkeissä ja sit ihan markettivaatteissa on usein enemmän tilaa. Toisaalta niissäkään on harvoin tilaa vain siellä, mihin mä sitä kaipaan, vaan mitoitus on kokonaan väljempi.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Mäkään en suurimmaksi osaksi välitä. Ennen se oli ahdistavampaa, nykyisin ärsyttää lähinnä silloin kun haluaisi just jonkun tietyn vaatteen ja se ei sovi.

Joo juoksuvaatteet! Ja muutkin treenivaatteet! Niille saisi ihan kokonaan omistetun postauksensa! Ehkäpä pitääkin tehdä :D

Mulla on aina kaikkien, myös miesten, lyhyiden juoksutrikoiden/sortsien kanssa se ongelma, että niissä on niin kireä lahkeensuu, että se uppoaa reiteen ja sen perään tulee sellainen pullahdusmuodostelma. Lyhyissä sortseissa taas on aika iso hankaustodennäköisuus, ja pahimmassa tapauksessa ne myös lähtee hiissautumaan ylös ja lopulta vilkkuu pakara.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo kyllä! Ja kaikki sukkikset, trikoot yms., en uskalla ostaa niitä "oikeassa koossa" kun mun pohkeet ja reidet ei kuitenkaan mahdu niihin. Tässä tuli tosin positiivinen ylläri vähän aikaa sitten, ostin Henkkamaukasta legginsit, otin sovittamatta L-koon. Kotona huomasin, että ne olivat aivan liian isot, kävin vaihtamassa M-kokoisiin ja nekin on vähän löysäköt ja pitkät. Ihan ihmeellistä :D

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Ja mä en oo ainoa??? Luojan kiitos :D Joo tavallaan hienoa kyllä!

Joo sellainen on äärimmäisen kuumottavaa, kun myyjä kattoo että oot ehkä tätä kokoa ja sit oot siellä sovituskopissa eikä ne housut nouse mihinkään: - Miltäs ne näyttää? - Öö tota mä en mahdu näihin, tuotko kolme kokoa isommat....

Verkkokaupoista tilaan usein useamman koon ja palautan ne loput. Tosta postauksen kokotaulukostakaan en tietäisi yhtään mikä on mun koko, kun tosiaan ymitat sopii 34-38. Todennäköisesti ottaisin 40 vähän vaatteesta riippuen...

Lii

Mä ostan vaan sellaisia korissortsien tyyppisiä, joissa ei ole yhtään kireä lahkeensuu!

Treenivaatepostausta odotellessa :D

lallati

Mahdun omiin vaatteisiini, mutta kaupan vaatteisiin harvemmin. Todella kiusallista on myös kuinka vaatteet roikkuvat ja kinnaavat vääristä paikoista. Smart casual -pukeutuminen bleisereineen on aika tuskaa, koska budjettini ei ole vielä antanut periksi räätäilöityjen bleisereiden hankkimiseen. Mekot ja stretch-housut ovat pelastus ja siistit villapaidat.

Oma farkkujen ostoni myös helpottui kun löysin Leviksen curve id -farkut. Ei tarvitse enää rullailla vyötäröä selkäpuolelta sisään ja tuumakokokin pieneni kaksi numeroa kun reidet mahtuvat nyt jo pienemmästä koosta sisään. Lämmin suositus, vaikka hinta Suomessa näille onkin vähän kovanlainen! Olen myös huomannut yllätyksekseni, että Mangon siistimmän malliston housut istuvat lyhytjalkaiselle ja pyöreähkölle naishenkilölle yllättävän hyvin, kerrankin ei tarvinnut lyhentää housuja! Tosin näitä en ole Suomesta löytänyt, yleisesti tuntuu että Suomessa myytävät housut ovat tosi pitkiä. 

Hartioista sopivat, mutta samalla vyötäröltä istuvat paidat ja puserot ovat vielä hakusessa. Vinkkejä otetaan vastaan. 

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Mäkin leikkaan jos kutittaa, ja varmaan moni muukin. Mutta suurimmassa osassa on siis oikeasti leikattu vaan se kokolappu. Pesuohjetta voi toki tarvita myöhemminkin, mutta jos se on niskassa niin samalla tavallahan se vilkkuu, tai samalla tavalla se kutittaa.

Olen siis oikeasti seurannut tätä vuosia :D Kiinnitin huomiota alunperin siksi, kun kirppiksellä ärsyttää, että en näe mitä kokoa vaate on. Ensin toki ajattelin, että laput on poissa koska kutittaa/näkyy jne., mutta mitä enemmän aloin tätä seuraamaan, sitä enemmän huomasin että suurimassa osassa leikataan pelkkä koko pois.

Enemmän tämä oli kuitenkin kirjoitustekninen juttu (=tehokeino) kuin se, että mä uskoisin kaikkien naisten syvästi häpeävän vaatteidensa kokolappuja :D (Tosin en ole koskaan törmännyt kirpalla miesten vaatteeseen josta olisi leikattu kokolappu pois. Ostan ja katson niitä vähemmän, mutta siltikään :O)

eviela

Ah, vaatteiden metsästys se iänikuinen pulma! Itsellä ongelma aina paitojen kanssa (kireämpien), jos ne istuu vyötäröltä niin tissit ei mahdu ja jos tissit mahtuu niin on löysä vyörätöltä. Lisäksi takamusta löytyy ja jos paita onn hyvä muualta, niin lanteilta herkästi kinnaa. Ennen mukana oli vielä aivan jäätävä turvotus, ai että oli mahdoton löytää istuvaa ja hyvännäköistä kireämpää paitaa. Toinen iso tuska oli ne farkut. Jos ne istu kaikkialta muualta niin mahalta kinnasi kiitos turvotuksen aina. Jos mahalta hyvä, niin muualta ihan liian isot. Tai sitten joskus niinkin, että oli mallin takia hyvät mahalta, mutta sitten ei takamuksesta istunut. En osaa vielä sanoa kuinka paljon farkkujen osto helpottuu kokomuutosten ja turvotuksen häviämisen myötä, mutta toivottavasti paljon. Ennen oli mahdoton löytää hyviä farkkuja.

Nii

Nike Pro! Vastaus ongelmiini.? lyhyet, muttei hävyttömät, tiukat, muttei puristavat ja pysyvät paikallaan kuin liimattu.

Miia_pau

Yes. Juuri näin. Luulis, että kun suosii trikoota ja väljää, mahtuis rytkyt päälle, mutta eipä ole niin yksinkertaista. Kokokartan mukaan olen aika tarkkaan kokoa M/38 tai 40 ja pituudenkin puolesta mahdun 172 senttisenä nipinnapin tuohon yleiseen sarjaan. Eipä auta. Yleensä kiristää. Pääasiassa reisistä ja hartioista. Käsivarret ja pohkeet ovat vähän rimpulammat, joten niistä yleensä ei sentään kinnaa. Enkä edes jaksa ahdistua kokomerkinnöistä (kaapista löytyy riepua akselilla xs-xl), mutta ei kyllä kauheasti huvita hikoilla sovituskopeissa, eikä sovittamatta nyt ainakaan uskalla ostaa: tein taannoin virheen ja nappasin alerekistä Stadiumin M-koon trikoot, kun semmoiset oli jo yhdet oli vähän eri mallissa. No, nämä uudet ovat n. 15 cm liian lyhyet, lahkeiden vetoketju ei mahdu kiinni ja vyötäröllä on löysää...

Olen tullut siihen tulokseen, että jos jonkun hyvän valmistajan/mallin keksin, suosin sitten sitä. Farkuissa Lewiksen ylläkin mainittu curve id ja siitä malli demi curve on osoittautunut melko sopivaksi myös "vähän" lihaksikkaammille reisille.

Kieppis

Hah, pituutta alle 160cm yhdistelmällä pitkä selkä ja lyhyet jalat. Monenlaista urheilua tulee harrastettua mutta kroppa ei ole lähelläkään bodaajaa - silti tuo takki- ja jakkuongelma on niin tuttu. Ei mahdu hartioista, vaikka muuten olisi sopiva. Sovitin viikonloppuna Niken urheilupaitaa, XS olisi muuten ollut passeli mutta en saanut paitaa edes puettua päälle kun se jäi hartioista kiinni. Kuvittelisi että urheiluvaatteiden kuuluisi joustaa ja istua, vaikka talvikerroksen alla jokunen lihas olisikin :D Täten en myöskään ymmärrä pään yli puettavia urheilurintsikoita (missä ei avausmahdollisuutta), vaikka ne pienirintaiselle olisi muuten passelit, niin ei niitä saa puettua yläkautta. Kaikista hirveintä on kun sovituskopissa yrittää kiemurrella irti siitä olkapäistä hieman pienestä paidasta tai mekosta.

CougarWoman

Heh. Alaosa kokoa 42, yläosa kokoa 46 hartioiden, rintakehän ja rintojen takia. Mitä vähemmän painan, sitä roisimpi on ylä-ja alaosan kokoero (ennätys alaosa 36 ja yläosa siltikin 42/44 rinnanympäryksellä 85cm).

Ja ilmeisesti mulla on jotkut orankikäsivarret (ei ihan viistä rystyset maata, mutta melkein), kun kaikkien paitapuseroiden ja jakkujen hihat on aina liian lyhyet. Vastaavasti sitten housut (suorat) ovat aina liian pitkät niin, että pitää olla vähintään 8cm:n korkokengät etteivät kerää matkalta mutaa mukaan. Olen siis vielä kaiken lisäksi persjalkainenkin. :D 

Lattemude

Mä luulen että tolla on jokin yhteys valmistusmaahan. Ostin joskus vuonna nakki ja vasara H&M:lta sovittamatta kaksi samanlaista toppia eri väreissä. Mulla oli saman mallin musta versio himassa ja se oli ihan paras aluspaitana jonkun neuleen alla.

Himassa sit levittelin ostoksiani tarkemmin ja huomasin, että mulla on kolme S-koon vaatetta, joista yksi vastaa oikeasti kokoaan, yksi on varmaan oikeasti L ja yksi kuuluisi oikeasti lastenosastolle. Ja tadaa, kaikissa eri valmistusmaa. Pienin taisi olla made in Indonesia ja isoin made in Poland.

Onneksi niissä oli vaihto-oikeus.

maryjane

Samastuin niiiin tuohon takkikohtaan. Mulla on X-mallinen vartalo ja yleensä yläosat on L/XL tai sitten kokoa 44-46, vähän vaatteesta riippuen. Mutta takit. Herranjumala miten hankalaa! Löysin Kappahlista kivan takin ja päätin ottaa kokoa 48, että on sitten hartioilla ja hauiksilla tilaa. Jooei, ei mennyt alkuunkaan. Isompi koko. Ei mennyt sekään. Lopulta mulla oli Kappahlin XL-malliston suurin koko (56?) päälläni ja vasta sitten mun hartiat mahtui siihen sillä tavalla, että voisin (ainakin teoreettisesti ajatellen) liikuttaakin niitä. Arvata varmaan saattaa miltä se takki näytti sitten hartioista alaspäin, kun rinnatkin on perusB:tä. Ei tullut kauppoja ei.

Farkuista oli ennen sama ongelma, koska X-mallin vartalo ja huima 160cm pituus. Nyt oon ihan suosiolla ruvennut ostelemaan Zizzin 70-90€ farkkuja, joista passaa aina sama koko, istuu hyvin ja tuntuu ihanalta päällä. Oon tullut siihen tulokseen, että mieluummin maksan vähän enemmän istuvuudesta, mukavuudesta ja siitä, että kun meen kauppaan, näen kivat farkut, otan koon 46 ja kaikki ok. Siinä menee ehkä 15 minuuttia, sen sijaan että itkupotkuraivaroisin sovituskopissa ja vihaisin tätä "epämuodostunutta" kroppaani.

suvitus

Oivoi, niin tuttua tuskailua. Suurin ongelma, sananmukaisesti, on minulla rinnat. Eivät istu kroppaan :D Tai eivät mielestäni näytä mitenkään hervottoman kokoisilta, mutta vaatevalmistajat ovat eri mieltä. Iso kuppi + pieni ympärys = pieni valikoima rintsikoita, jotka ovat aina kalliita. Voi kuinka kadehdin heitä, jotka voivat noin vaan napata henksusta parit rintsikat tai bikinit ilman että yksien hankintaa varten tarvitsee kerätä rahaa, rohkeutta ja itsetuntoa kuukautta! Samasta syystä olen hylännyt ajatuksen tyköistuvasta, napitetusta kauluspaidasta. Jakut ovat mahdottomuus myöskin! Jos sopii rinnoista, mahtuisi vyötärön kohdaltajo parikin minua :D ja pperiaatteessahan tämän pitäisi olla positiivinen asia, ainakaan minua ei kovin usein oteta tosissaan kun valitan liian isoista rinnoista ja liian pienestä vyötäröstä!

Toinen ongelma ovat pohkeet. Sekä pillifarkuissa, että esim chinoshousuissa. Ja bye bye saappaat! Ja tästä pohkeista mahtuvien saappaiden löytämisen vaikeudesta olen puhunut jo niiiin monen ihmisen kanssa, etten oikeasti tajua, miten niitä ei ole tarjolla löysemmällä mitoituksella! Ja kun pohkeista on aika paha lähteä laihduttamaankaan :D

Reeta Susanna

Minäkään en vuosikausiin vaivautunut edes sovittelemaan saappaita kaupoissa. Kun ei se varren vetoketju ole lähelläkään mennä kiinni, niin turha sitä on riuhtoa! Kun jalka vielä sattuu olemaan kokoa 36, niin näinkin paksulla/lihaksikkaalla pohkeella on ihan turha kuvitella löytävänsä saappaita. Mutta sitten joku vinkkasi brittiläisestä nettikaupasta Duo Boots, jossa saappaita löytyy joka koossa, oli pohkeenympärys sitten vaikka puoli metriä! (Poikkeuksellisen hoikkasääristäkin puoti palvelee, koska ympärysmitaksi voi ilmoittaa myös 30 cm.) Valitaan vain malli, ilmoitetaan kengänkoko ja otetaan ympärysmitta säärestä. Minä olen tilannut sieltä jo kahdet täydellisesti istuvat saappaat!

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Mä puen aina treenirintsikat alakautta :D Ei niihin muuten pääse, ja jää hiuksetkin vähemmän jumiin näin!

Joo se on kyllä hirveä tilanne, jostain kuuluu KRÄTS ja kädet ei oikein yllä sinne minne pitäisi, ja jos yltää ei saa pidettyä kiinni kun pitäisi kiskoa se vaate pois :O

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Siis rinnan alta ympärys, ei rinnan, eikö :D

Mulla on just toisin päin, jos laihdun, laihdun ylhäältä mutta alakropasta huomattavasti hitaammin. Ja sekä hihat että lahkeet liian pitkät :D Mutta mulla on kyllä huomattavan lyhyet käsivarret!

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

:D Pitää tulla sinne!

Mä olen kuullut vähän juttua, että siellä on jotain vain naisille tarkoitettuja maratoneja, joiden maalissa on smokkiin pukeutuneita palomiehiä joilta saa mitalin sijaan Tiffanyn korun :O Kuulostaa kyllä suomitytön vedätykseltä tämä, mutta jos tämmöistä oikeasti on niin vähänkö mun pitää päästä sinne :D

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Just siksi :D

Joo siis mähän en edes osta mitään "oikeita farkkuja". Ostan pelkästään Henkkamaukan toooosi venyviä jegginsejä. Epäilen sitä, että sopivia löytyisi, mutta ennen kaikkea siksi että en kestä kun farkut puristaa.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Varmaan joo. Tosi monet vaatteet ovat hyviä niin kauan kuin niissä ei liikahdakaan! Heti kun alkaa vaikka kävellä, hame nousee ylös tai estää normaalipituisten askeleiden ottamisen, takit, jakut ja paidat kinnaa jos nostaa käsiä ylös, korkokengillä ei pysy pystyssä, sandaalit hankaa jne. jne.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo mut kato minkä sille mahtaa että on niin SUURENMOINEN tyyppi :D

On kyllä jännä, että vaikuttaakohan noihin vaatteisiin joskus se, että naiset treenaa nykyisin enemmän? Vaatekoothan ovat väljentyneet kun ihmiset saavat parempaa ruokaa ja kasvavat pidemmiksi - ja myös lihovat. Hirveän paheksunnan saattelemanahan on just jotain vyötäröitä muutettu väljemmiksi kun kauhistus sentään! "naisilla ei enää ole vyötäröä". Että tuleeko niihin joskus myös tilaa lihaksille?

CougarWoman

Juuhhh :D 

Johtopäätös (kommenttien enemmistön perusteella): ne tosiaan vaan tekee vaatteita, jotka ei sovi kenellekään.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo o_O Ihan totaalisen käsittämätöntä! Toki ihmiset on eri kokoisia, että en tiedä missä määrin kaikille sopivia voisikaan tehdä, jollei sitten pelkkiä kaapuja. Ja kaipa ne nykyäänkin tehdään jonkun keskiarvomittojen perusteella, mutta onhan tämä nyt tosi outoa.

possu

Tuttuja ongelmia...muistan kun piti etsiä joku kolttu nuoremman ristiäisiin. Kolusin tuntitolkulla liikkeitä ja poistuin äärimmäisen turhautuneena (+ itkuisena, hikisenä ja ärhäkkäänä) liukuportaita pitkin ulos kauppakeskuksesta. Siellä sitten osui silmiini mainos, joka ilmoitti, että "sovittaminen tekee onnelliseksi". Joo. Todellakin. Toinen tapaus oli musta peruspaita vuosia lasten jälkeen (eli ei raskauskiloja). Tutkailin ja mallailin paitaa joka oli kokoa M (kärpäsen kokoiselle varmaankin). Myyjätär kysyi haluanko sovittaa, mutta edellisestä ylläolevasta kertomuksesta viisastuneena päätin jättää väliin. Tyttö jatkoi ystävällisesti, että kyllä se paita on ihan sopiva, jolloin ihmettelin kokomerkintää. Oli aika paljon pienen oloinen M-koko. Juu niin, se on keski-eurooppalainen M-koko. Melkein itkettää jo valmiiksi, pitäisi lähteä farkkuostoksille.

A. Sinivaara

Tosta en vielä ollutkaan kuullut. Mutta luin viime viikolla maratonista joka päättyy suklaatehtaalle ja juoksun jälkeen saa suklaakakkua ja suklaata. Melkein yhtä hyvä :P mä treenaan jo sille, syömällä suklaata.

Titiu

Mä mahdun muuten, mutta housut, ne housut.. jos istuu reisistä niin on väljä vyötäröltä, syytän yhä työmatkapyöräilyä. Ja paitapuseroiden & jakkujen kanssa olen jo luovuttanut, mulla on tavattoman lyhyt selkä joten mitkään muotoonleikatut kledjut eivät oikein toimi.

Neulemekot & matalavyötäröiset farkut on hyviä, sopii mun kropalle. Ja kun löydän yhden sopivan vaatekappaleen, ostan sitä samalta istumalta 2-3 eri väristä niin ei tartte sitte kirota ku on eka kulutettu puhki :)

t. 172cm/69kg omppu/tiimalasi edellisten päivien ruokavaliosta riippuen.

Nii

Niken shortsit on muutenkin ihan ykkösiä! Mulla on sellaiset joissa on kirkkaan neonvihreät alushortsit ja mustat, löysemmät ja lyhyemmät sitten päällä. Sairaan päheät. Ja älyttömän hyvät jalassa.

empuska

Mä olen onneksi ratkaissut jakkuongelman ostamalla suosiolla svetarijakkuja. Onhan se vähän ehkä white trash-tyyliä sellaisesta collegesta nyt, mutta toisaaltaan astetta asiallisempi kuin huppari eikä niin nutturatätiä kuin sellainen neulottu takki.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Mulla on kanssa ollut niitä, ja just tänään Henkassa hiplasin yhtä. Mutta olen päätynyt pistämään edelliset kiertoon, koska yksi kutistui pesussa ja alkoi kinnata, ja muiden hihat olivat sittenkin liian tiukat. Mutta noissa on sentään jotain toivoa, toisin kuin perus-kankaisissa.

Mulla on yksi (vähän täti) jakku, joka on joustavaa, ohutta villakangasta. Se on hyvä, paitsi että se tosiaan on vähän täti :D

Ja on mulla yksi tavallista kangasta, ajattelin että se on hyvä kun se on semmoista väljää mallia. Sitten näin kuvan itsestäni se päällä, ja näytin siltä että se jakku yrittäisi syödä mut :/

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo pitää mennä Cittariin isojen tyttöjen osastolle :D

(Mä itse asiassa olin kerran iloinen kun löysin vähän väljiä mutta varsin mukavia Finnwearin mekkoja marketista. Kävi sitten myöhemmin ilmi, että ne oli jotain Finnwear Plus -mallistoa.)

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo mä oon kattelut niitä lyhyitä tankoilua ajatellen kaupassa, mutta en ole ostanut kun ne ovat aika tyyriitä. Pitää tosiaan tutustua, näytti tosi kivoille.

Sini-inis

Mä mahdun kyllä vaatteisiini, vähän liiankin hyvin. Esimerkiksi toppa/talvitakkia etsiessäni muutama viikko sitten kokeilin valehtelematta kaupungin jokaista takkia, ja joka ikinen niistä oli minulle liian iso. Päädyin sitten sellaiseen, jossa on vyötäröllä kiristetttävä vyö, osuupahan takki sitten minuun ainakin siltä kohdalta... hartiat on liian isot, selässä on pussi, rintojen kohdalla on pussi, takapuolen päällä on ylimääräistä, hihat on pitkät.... mutta saapahan vyötärön kohdan tarpeeksi tiukaksi!

Ja farkut ostan nykyään vaan JC:stä, ne kun lyhentää lahkeet ilmaiseksi :)

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Mullakin on tämä, että istuvaa paitapuseroa ei voi käyttää, kun napit sinkoilee auki edestä. Ja mä en ole lähelläkään rintava edes :O Käytän sitten vaan sellaisia laatikon mallisia...

Ja joo, suoran malliset tunikat/ pitkät paidat kittanoituu lantiolle, vyötäröllä on tyhjää vaikka kuin.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Sun pitää mennä lastenosastolle? Nykyään sieltä varmaan löytyisi aikuisellekin ihan kelvollistakin vaatetta eikä pelkkää toppahaalaria :)

Tosin ennen kun olin rimpulampi ja ostin vaatteita lastenosastoilta huomasin, että niissä ei oikein ollut muotoleikkauksia ja kaula-aukot olivat kuristavan pieniä :/

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo noi sekoittaa vielä lisää...italian 42 on meidän 38 tai jotain.

Silloin kun pitää löytää joku juttu on kyllä erityisen kauheaa! Sitä ramppaa kaupassa toisensa jälkeen, ja kaikissa on vaan kaikkea tosi ankeaa, tai jos löytää jotain niin eihän se tietenkään sovi.

eviela

Itellä on taas paljon reilun kokoisia paitoja kaapissa, tartte miettiä istuvuusongelmia sillä tarkoitushan on vaatteella olla löysä ;) Ja mahtuu tissitkin. Itse ollut aina hoikkarakenteinen ja aika hoikka muutenkin, mutta rintaa ja pebaa löytyy :D Sinällään "ihannemuodot", mutta vaatteita ostaessa kiroaa ne kyllä maasta taivaisiin. Onneksi on olemassa trikoopaitoja vaikka niistäkin sitä sopivaa saa oikein etsiä, ettei veny tisseistä läpinäkyviksi vaan istuisi puristamatta tai löysymättä joka puolelta. Toistaiseksi löytänyt moisen vain Onlysta, toivottavasti myyvät moisia vieläkin niin voisi hamstrata kaappiin.

heheb

Mä en jaksa tuskailla tällaisista muuten, mutta nyt tämän luettuani mä valaistuin: Olisiko niin, että nykyajan naisten ulkonäköahdistuksen juuret eivät olekaan langanlaihoissa malleissa eikä photoshopissa eikä naistenlehtien laihdutusohjeissa, vaan sarjatuotetuissa vaatteissa? Kun nykyään tosiaan juuri kukaan ei saa juuri omalle kropalle sekä ulkonäön että mukavuuden suhteen räätälöityjä vaatteita, saamme joka aamu pukeutuessamme ja pitkin päivää vaatteissamme liikkuessamme muistutuksen siitä, että jossain on liikaa ja toisaalla liian vähän.

Tica

Yllakin jo mainittu: en yksinkertaisesti kayta housuja, treenitrikoita lukuunottamatta. Suomessa asuessa loysin viela Lindexilta sopivia farkkuja, joihin krooninen kortisoni-turvotus, massiiviset reisilihakset ja vahan vahemman massiiviset pohkeet mahtuvat. Viimeisen kahden vuoden aikana olen yrittanyt kahdesti, ja ne farkut on kummatkin viela kaapissa, mutten ikina kayta niita kun ahdistaa lantiolta ihan liikaa.

Vastaus: vintage-mekot. Vanhaa opettajaani lainaten miulla on super-tiimalasivartalo. Eihan siina, mutta kun kuppikoko on merkista riippuen E-J, vyotaro about 80cm ja vatsalihasten paalla turhankin iso talvivara ei mikaan vaate tiettyja mekkoja lukuunottamatta istu ikina. Tosin niidenkin pitaa olla lyhythihaisia, koska hauis... Bleiseri/takkiongelma ratkeaa silla, kun loytaa kirpparilta muuten istuvan takin jota ei ikina kuvittelakaan saavansa kiinni. Muut ongelmat ratkeaa silla kun ei edes yrita loytaa uusia vaatteita.

Jep, palelen talvisin kun en omista takkia jonka saisi kiinni rintojen kohdalta...

Nimim.Menetin jo toivoni. Seuraavaksi kokeilussa raskausfarkut, vaikkei vauva ole edes suunnitelmissa.

Elmi

Joo, just nimenomaan H&M:ssä oon huomannut vuosia samaa. Harmi, kun just sieltä hinnan halpuuden takia tulee helposti ostettua varsinkin trikoo-paitoja useampi kappale eri väreissä. Nykyään tiedän, että jos tuolta ostaa, kaikki on sovitettava. Luulen, että valmistusmaan lisäksi tää on yleinen huonolaatuisuuden ongelma siellä, mikä tätä tuottaa. Että vaatteet valmistetaan kiireellä huonoista materiaaleista riistopalkatulla työvoimalla - ei ehdi tekijä niin laadun päälle katsoa. Pitäis varmaan ymmärtää ostaa jotain eettisempää, mut näin tää menee laiskalla ja vähärahaisella

Huitu

Tajusin tässä yksi päivä, että olen varmaan viimeiset pari vuotta käyttänyt lähinnä hameita ja vapaa-ajalla toisinaan joustavia collegehousuja. Muutaman kerran olen yrittänyt vetää housut jalkaan, mutta ne ovat alkaneet kiristää ja ahdistaa saman tien.

Tänä syksynä pohdin, pitäisikö hankkia housut, kun on tuo talvikin tulossa. Kävin parissakin liikkeessä, mutta astuin yleensä ulos ilman ostoskasseja, ahdistuneena. Syynä oli se, että hyvä jos sain kiskottua jalkaani koon 42 housut. Naiselle, joka kokee olevansa enemmänkin kokoa 40, alistuminen siihen, että joutuu kantamaan sovituskoppiin koon 42-44 vaatteita masentaa. Toki muutamia kiloja on saattanut viime vuosina kertyä vyötärölle, mutta se ei selitä sitä, että vanhoista vaatteistani useimmat ovat edelleen kokoa 40.

Syytänkin tästä osittain muuttuneita vaatekokoja. Varsinkin H&M:llä tuntuu nykyään, että vaatteet ovat aiempaa pienempiä, enkä ole kaveripiirissäni ainoa, joka on tätä mieltä. Seppälässä taas olen saattanut suorastaan sujahtaa koon 40 vaatteisiin ja olen astellut iloisin mielin kassan kautta kotiin.

Urheiluvaatteista en ala tässä edes puhua. Nim. ostin juuri koon 46 juoksuhousut ja nekin vähän kinnaa...

15weeks

Aah voi vitsi! Juuri eilen yritin ostaa treenipöksyjä, erittäin joustavia sellaisia, hooämmästä. Olen aina ollut pienikokoinen vaikkakin "persevä". Vaatteissa kokoa 34-36 käyttänyt. Eilen oli hieman surrealistinen olo, kun rekkamiesvako jäi vilkkumaan ja housujen kuviointi oli pingottunut, kun nykäsin päälleni M-kokoisen housut. Mistä lähtien kolmekutosen mimmin on täytynyt ostaa L-koon treenipöksyjä? Niissä ei vissiin ole tosiaankaan tarkoitus treenata lihaksia, jotta saisi muotoja. Ei varsinaisesti haittaa mitä lapussa lukee. Jos hyvä kunto ja lihaksen muodot tekevät minusta L-koon mimmin niin so be it! Generous-mallisto, täältä tullaan!

SusannaTee

Jännä asia. Itse olen naureskellut sille, että olen yhtäkkiä vuosikausia käyttämieni ketjujen kooissa S tai XS, vaikka ennen ei ollut niihin asiaa. En todellakaan ole kutistunut vaan ehkä hitusen päinvastoin. Hämmentävää!

Ps. Ja juu, Zaran farkut kinnahtavat takuuvarmasti viimeistään reiden paikkeille.

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Kyllä mä uskon, että sillä osansa on, että saa jatkuvaa muistutusta siitä, että on väärän kokoinen. Varsinkin kun jostain syystä sitä nimenomaan ajattelee niin, että on väärän kokoinen eikä niin että ne vaatteet ovat vääränlaisia...

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo oon huomannut saman, että vanhoista vaatteista löytää helpommin istuvia. Tai ylipäätään käytettynä tuppaan löytämään sopivia vaatteita helpommin kuin kaupoista, luulisi että menisi toisin päin. Tai sitten ostan kirpalta pelkkää kaapua toisensa perään :D

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Näinkin päin siis! Aika paljon riippuu kyllä vaatteen mallista ja ostopaikasta. Sehän tässä onkin niin hankalaa, kun ei koskaan tiedä, mitä kokoa pitäisi koppiin napata mukaan. Mulla on aina joku 15 vaatetta jos sattuu löytymään kiinnostavia juttuja kun kaikki on kolmessa koossa :D

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo sama, käytän muita kuin tosi löysiä housuja hyvin harvoin.

Mä en enää pysy yhtään mukana mikä koko on mikäkin, kun näitä muutellaan. Ja mun mielestä kun tuli 36/38 vaatteet menivät hankalammiksi, 38/40 oli jotenkin parempi. Paitsi että silloin käytin kyllä sujuvasti myös kokoa 34/36, tuntuu että niissäkin oli väljempi mitoitus kuin nykyisessä 36/38 koossa. Ja muistan että käytin viimeisilläni raskaana H&M talvitakkia koossa XS (painoin jotain 80 kiloa), nykyisin mulla ei ole mitään toivoa saada käsivarsia ja hartioita Henkkamaukan XS-kokoisiin takkeihin. Enhän mä saa niitä edes päälle asti :D

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Joo näin se on nähtävä :D

Mutta en voi käsittää miksi näin. Ja sit kun noihin kokotaulukoihin vertaa, niin niiden mukaan pitäisi mahtua...

Nata - White Trash Disease

Okei, mä korjaan hieman edellistä. Shoppailen väärillä osastoilla. Miesten osastoilta löytyy tosi hyviä paitoja, jotka istuvat omaan leveään selkään paremmin ku naisten vaatteet. Jos ei haluu näyttää pojalta, nii esim weekdaysta löytyy tosi hyvii unisex-vaatteita.

P.s. käytän naisten kledjuista suosiolla kokoa L yläosasta ja 25 tuuman farkkuja. Kokolappu ei kerro mitään, huono istuvuus ei ole sen väärti.

Nata - White Trash Disease

Typo. Mä siis shoppailen oikeilla osastoilla hehheh. Joku muu ei välttämättä ;D

Vaativat ja epänormaalit rinnat

Isot tissit, nekin on ongelma. Etenkin henkkamaukassa. Monesti olen ottanut kolmekasin mekon (eikä sekään aina sujahda kiinni), vaikka vyötäröni niputtaa minut kokoluokkaan 32/34. Ja näyttää helvetin pahalta. Ja pelottaa sovittaa XS/S-kokoisia paitoja, kun joskus ne on revenneet kriittisessä kohdassa. Sitten vedät jonkun kaavun ylle, niin että isot tissit saa näyttämään siltä että kuljen jossain teltassa tai olen raskaana. Juhlien kuningatar.

Lisäksi tuntuu, että rintaliivejä löytyy ainoastaan 70 (yleensä vain 75) ylöspäin. Entäs, kun kokolapussa pitäisi olla 65G? Liian suuri ympärysmitta saa tissiliivien olkaimet koko ajan valumaan ja kipeyttää hartioita. Hyvä sitten valittaa, että suomalaiset naiset käyttävät vääränkokoisia rintaliivejä. No kertokaa perkele että mistä niitä oikeankokoisia saa. Ei paljon naurata.

Eikä minulla edes ole silikoneja.

maarett

L/XL-kokoisena vaatteissa jaksaa huvittaa se, että mitä suurempi koko sen pidemmät lahkeet. Ikään kuin kaikki "suurenmoiset" naiset olisivat noin kaksimetrisiä. Eih.

NinaMaria

Kaikkein ihaninta on se fiilis kun sellasessa oikeesti hyvän palvelun kaupassa myyjä tuo sulle koon xs vaatteita pukukoppiin, vaikka yrität kuinka vakuutta etteivät mahdu. "Mahtuu ne kun oot noin pieni" Sitten kun ollaan siirrytty yksi koko kerrallaan aina kokoon xl asti vain todetaksemme, että ei sovi niin kuuluu myyjän suusta se hämmästynyt lausahdus. "Kun sä näytät niin pieneltä". Ja oletan että se jatko ois jotain mut ethän sä oo.

Mutta kyllä mä oon. Oon pieni ja lyhyt ja menisin varmaan siiheen kokoon xs mutta mun taitoluistelu reiteni ei mee aina ees kokoon L ja ja paidoilla on paha tapata kirrata hartioista. Siinä on sitten kiva etsiä vaatetta. Liian pitkiä housuja joissa on vyötäröllä tilaa raskausvatsalle ja paitoja jotka on joo kivat lopulta hartioista mutta roikkuu muuten päällä. Itekin oon ihmetellyt että minkämallisille ihmisille niitä vaatteita oikeesti tehdään?

Anne Re

Ihanaa lukea, etten ole yksin. Olen kaikkien edellä kommentoineiden kanssa täysin samaa mieltä. Koot ovat ihan ihmeellisiä nykyään. Ja varsinkin ne hihat - yleensä kai ihmisen käsivarsi levenee hiukan ylöspäin, mutta vaatteet tehdään nykyään suoralla hihalla, jolloin ne jäävät kanittamaan suurinpiirtein kyynärpäästä. Olen itse L-XL kokoa yläosasta enkä pidä itseäni vielä ihan suurensuurena ja miten usein miten löytävät vaatteita ne, joilla on oikeasti kokoa. Pelkkää trikoota vain, kun se on sitä jo mullakin. Jakuissa ei hartiat mahdu mitenkään sisään takkiin ja paidoissa tissien kohdalle jää kurkistusaukko. Tää on niin tätä päivää. Jäänyt vaatekaappiin pari vaatetta 90 luvun alusta koossa 38 ja 40, ja ne on jopa vähän väljän tuntuisia. Kai sitä säästetään nykyään kankaan määrässä.

Milena

Kiinnostava aihe, mutta ei kai kokonumerosta sentään kannata ahdistua? Olen jo ajat sitten tullut siiten lopputulemaan, että kokolappu ei kerro mitään. Vaatekaapistani löytyy vaatteita XS-XXL koossa. Tuon taulukon mukaan olisin muuten xs-kokoa, mutta olen kuitenkin melkein 180senttiä pitkä, joka meneen taulukon yli.

Luin jokin aika sitten jostain, että vaatevalmistajat ovat alkaneet suurentaa kokoja muuttamatta kuitenkaan kokonumeroa, sillä ihmiset tykkäävät ostaa pienikokoisia vaatteita. Älytöntä!

sirosäärinen minäkin

Mahtavaa! Olen työssä, jossa jalat saavat aktiivista treeniä päivittäin, tahtoipa tai ei ja housujen ostaminen on TUSKAA! Myyjät sanoo itsepintaisesti, että ei se haittaa jos on vähän tiukka lahje tai heillä kyllä löytyy supervenyviä housuja. Kun ilmoitat tyynesti pohkeen ja vyötärön ympärysmitan samassa lauseessa, hymy hyytyy. Suosittelen myös ostamaan saappaita (etenkin ratsastussaappaita!) mutta ottakaa ihmeessä kaveri mukaan tai varmistakaa että myyjä on paikalla kiskomassa ne mokomat kapistukset jalasta, yksin et siitä hommasta selviä. Olen myös aina kuvitellut olevani riukusäärinen, ilmeisesti en olekaan. Käsivarsia olen pitänyt yhtä kapoisina, mahdunhan muutoin koon 32/34 jakkuun vaivatta. Paitsi tuo kyynervarsi, jonka koko estää käden koukistamisen alkuunsa. Koska naisellisia muotoja ei ole (paitsi perse, se on sitten ihan oma probleemansa) kaikki yläosat ostetaan krokotiilinkyynelien säestämä... Voin siis samaistua monen kommentoineen vaateongelmiin, emme ole yksin :D

ympärys 60

Olen kokenut Changen ainoaksi paikaksi josta fiksun kokoisia liivejä saa, vaikka olen itse pienirintainen, toivottavasti löytyisi myös sinulle, kokovalikoima on ainakin laaja ja ulkonäöltään ovat myös kivoja! :)

Vierailija

Itselläni (brittikoko 32FF-G eli 70FF-J tai jotain ihan merkistä riippuen) Change ei ole toiminut: liivit joustavat makuuni ihan liikaa, ovat usein tosi jäykästi topattuja eivätkä vain tunnu laadukkailta, mukavilta ja tukevilta päällä. Olen siirtynyt aika lailla täysin brittiläisiin verkkokauppoihin (esim. Brastop, Figleaves, Belle Lingerie, Bravissimo), joissa valikoiman laajuus, kokojen saatavuus ja jatkuvat alet kuittaavat kevyesti sen vaivan, että tilatusta satsista osan joutuu yleensä palauttamaan (tietty, sovittaessahan vasta tietää miten rintsikat istuvat). Koko ajan kuitenkin oppii enemmän ja enemmän siitä, mitä ylipäänsä kannattaa tilata; mikä voisi istua, mikä yleensä sopii. Tässä myös Bratabase-sivusto ja rintsikkablogit tuotearvioineen auttavat usein. Nämä löydettyäni olen ollut ihan lapsi karkkikaupassa: ostan kaiken sen, mistä aiemmin jäin katkerana paitsi! Suosittelen.

Totuuden nimissä kylläkin osan näistä nyt tilailemistani merkeistä löysin alunperin käytyäni vihdoin ostoksilla erikoisliikkeessä (esim. Funky Lady), jossa asiantuntijan apu ja sovitusmahdollisuus auttoivat alkuun. Sieltä siis sinunakin aloittaisin. Itsekin mielelläni edelleen välillä ostan myös näistä kivijalkaliikkeistä ihan tukimielessä. Jos kuitenkin budjetti on rajallinen, on esim. tuo Brastop outlet-hintoineen ihan pelastus, kunhan vaan on yhtään kartalla siitä mitä lähtee tilailemaan.

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012