Matka

Maratonristeily on tyypillisin tapa reissata Tukholman maralle. Itse matkustin myös laivalla, mutta ostin hytin ja ruokailut suoraan Viking Linelta.

Valmiiseen maratonristeilyyn olisi kuulunut myös kuljetukset laivalta lähtöalueelle ja takaisin sekä numerolapun toimitus suoraan hyttiin. Jättämällä nämä pois säästin yli puolet matkan hinnasta, mutta toki paketti on varsinkin ensikertalaiselle hyvä vaihtoehto. Hinta kohtuullistuu myös jos reissaa kavereiden kanssa: hermorauniona en halunnut jakaa hyttiä kenenkään vieraan kanssa, ja siksi paketti olisi ollut turhan tyyris (yli 400 euroa).

Siljan terminaalista on kuulemma lähtöön kävelymatka. Viking Linen terminaalista ajoin ensin bussilla Slusseniin ja sieltä tunnelbanalla muutaman pysäkin stadionille. Lähtölupaa näyttämällä julkiseen liikenteeseen pääsi ilmaiseksi, ja matkaan meni aikaa kaikkine kävelyineen reilu puoli tuntia.

Maraton

Tukholmassa oli reilut 20 000 juoksijaa. Sen määrän kanssa on jo osattava järjestää tapahtuma, ja suuret linjat olivatkin kunnossa.

Nettisivuilla oli erinomaisesti infoa, ja vieläpä suomeksi. Samoin paikan päällä kaikki kuulutukset tulivat myös suomeksi, sen verran suuri edustus maastamme Tukholman maratonilla on. Kuulutukset tulivat myös englanniksi, joten tapahtuma on todella hyvä valinta sellaiselle, jota ulkomailla juokseminen hermostuttaa.

Expossa kaikki sujui nopeasti, ja esittelypuoleltakin pääsi halutessaan suht haipakkaa ulos. Sekä täältä että Women's Health Halv Marathonilta sai rannekkeen, johon oli merkitty tasaisen vauhdin väliajat tiettyyn tavoitteeseen, mikä oli hienoa. Vaikka en kyllä kummallakaan kerralla pystynyt seuraamaan rannekkeen aikoja sitten yhtään.

Vessoja oli paljon, mutta eihän niitä koskaan riittävästi ole. Jonossa meni puolisen tuntia, mikä riitti juuri ja juuri lähtöön ehtimiseen. Tavarat sai jätettyä ja noudettua nopeasti, mutta ne jätettiin täysin taivasalle. Jos ei olisi hoksannut laittaa tavaroita erilliseen muovipussiin varustepussin sisälle, niistä olisi saanut puristaa vettä.

Lähtöalue oli selkeä. Reitillä vähän hämmensi se, että joissain kohdin jakauduttiin kahdelle puolelle. Hädissään siinä mietti, että en kai vaan valinnut jollain tavoin pidempää reittiä!

Juomapisteitä oli tiuhaan, samoin vessoja. Vessoja oli runsaasti, eikä nihin juuri näkynyt jonoja (toisin kuin esimerkiksi Berliinissä, Ateenassa ja Roomassa).

Tukholman tunnelmaa ja kannustusta oli hehkutettu todella paljon. Niihin jouduin pettymään, mutta se oli varmasti kammottavan sään syytä. Kuka nyt jaksaisi seistä kaatosateessa monta tuntia?

No, on kyllä sanottava että samat suomalaisnaamat lippuineen siellä seistä tönöttivät niin ensimmäisen suht reippaan kierrokseni kuin hitaan jälkimmäisenkin aikana...tai eivät edes tönöttäneet vaan tanssahtelivat!

Reitti oli oikeastaan aika tavallinen maratonreitti. Ei erityisen tasainen, mutta ei kovin mäkinenkään. Västerbron ei ole lainkaan niin paha mitä väitetään! Muutamien kilometrien kiekka tehdään pois keskustasta, mikä uskoakseni myös hyvällä säällä näkyy kannustajien vähäisyytenä, mutta maisemat ovat kauniit. Pelkäsin Djurgårdenia etukäteen, mutta mäkiä mentiin lähinnä alaspäin.

Kierroksia juostaan kaksi, mutta ne eivät ole yksi yhteen, joten se tuskin ahdistaa edes kierrosten inhoajia. Itse tosin laittaisin sen pidemmän kierroksen ensimmäiseksi ja lyhyemmän jälkimmäiseksi!

Kilometrimerkinnät olivat suht näkyviä, onnistuin missaamaan vain muutaman. Viihdettä oli reitin varrella jossain määrin, mutta jostain syystä miltei jokainen orkesteri oli tauolla kun juoksin ohi.

Maalissa sai nopsakasti mitalin (joka oli oikein hieno!), mutta sieltä joutui tallustelemaan muutaman sata metriä noutamaan tavaroita. Maalissa ei saanut lämpöfoliota eikä muovia, mikä oli varsinkin siinä säässä tosi iso miinus. Ihmetytti kovasti miksi sitä ei ollut.

Huoltoalueelta sai finisher-paidan (muuten oikein kiva, mutta tyypilliseen tapaan tehty maratoonarin ohuille raajoille, ja kinnaa hauiksista vaikka otin M-koon), pussillisen eväitä (banaani, suklaata, palkkaria, pähkinä-hedelmäpussi, siemenpatukka), Tukholman maraton -juomapullon, tuopillisen alkoholitonta Erdingeriä, hodarin ja tölkillisen folköliä sekä pullaa ja kahvia. Nälissään ei todellakaan tarvinnut alueelta poistua vaikka kylmissään kyllä.

Muuta

Tukholman maraton on oikein sopiva maraton ensikertalaiselle, ja sopii myös ensimmäiseksi maratoniksi ulkomailla. Suomalaisia on paljon ja kieliongelmia ei synny. Järjestelyt toimivat säntillisesti, eikä mistään roomatyyppisestä kaaoksesta ollut tietoakaan.

Kommentit (6)

käyttäjä-12186
Liittynyt12.5.2015

Lämpöfoliota ei saanut (tai niitä ei riittänyt) sillä "pakkasmaratonillakaan" 2012. Siirrymme tavallisesti kisapaikalta hotelliin pesulle. Valitettavasti emme saaneet kohmeisilla kourillamme otettua märkiä vaatteita pois vaan ne jäivät kuivien vaihtovaatteiden alle. Mulla ei ole koskaan ollut niin kylmä eläissäni. Langanlaiha mieheni oli hypotermian partaalla ja mullakaan eivät aivot enää pelanneet. Järjen olisi pitänyt sanoa, että suoraan sairastelttaan. Mulla oli vain hotellin kuva silmissäni ja raahasin vielä pahemmassa horkassa olevaa miestäni perässä. En haluaisi kokea sitä enää toiste. Onneksi ei ollut elämäni ensimmäinen maraton. 

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

No onpa ihme juttu! Luulisi, että tuon jälkeen viimeistään niitä varattaisiin tarpeeksi.

Kuulostaa ihan hirveältä, mulla ei ollut noin paha tilanne ja sain vaihdettua vaatteet. Eihän noissa tosiaan välttämättä tajua millainen se oma tila on.

Mä tulin samaan aikaan laivalle toisen maratonin juosseen kanssa, ja sanottiin kumpikin spontaanisti, että ihana päästä lämpimään kun laivalta tuli sisältä semmoinen henkäys :D

Vierailija

Järjestäjäkään ei varmaan ollut osannut varautua siihen, että ihan kaikki olisivat oikeasti tarvinneet sen lämpöfolion maaliin tullessaan. Mä jonotin sitä vaikka kuinka kauan, ja siinä ehtivät jo muutaman rullan repiä loppuun... Miten olikin niin kylmä! Ja se chippien palautus tosiaan: kyllä kuului syviä huokauksia ja ähinää, kun juoksijoiden piti siinä koivet kankeina, kylmissään ja näpit jäässä yrittää repiä niitä läpimäristä lenkkareistaan... Maratonin palautekyselyssä mainitsin kyllä asiasta.

- Asiakas K

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Ai siellä oli niitä jossain vaiheessa! Ihan käsittämätöntä, että eivät osaa varautua. Roomassa ja Ateenassa, joissa on kuitenkin lämpimäpi, kääritään maaliintulija suoraan folioon, sitä ei tarvitse edes itse pukea.

Chippisysteemi ei ollut yhtään hyvä. Ja ilmeisesti sitä ei olisi ollut edes pakko jättää, että turhaan tuli siellä kykkeröityä :O

#isomiesjuokser

Missä vaiheessa sait suoraan laivayhtiöltä kohtuuhintaisen hytin? Vai menitkö Turusta yli?

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Ihan viime tingassa ostin, mitä siinä olisi ollut viikko-pari :) Otin sen pienimmän joka on kuitenkin autokannen yläpuolella, ja eihän se kohtuuhintainen normaaliin verrattuna ollut, mutta huomattavasti säästi pakettiin verrattuna. Lähdin Helsingistä Viikkarilla.

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012