Oletko läski? Se johtuu varmaan siitä, että teet liikaa aerobista treeniä. Näin sitä nyt väitetään ympäri intternettiä.

Esimerkiksi tässä jutussa (joka on uudelleenjulkaisu täältä) John Kiefer ilmoittaa, että naisten ei pitäisi juosta, sillä se tekee heistä lihavia. (Itsekin olen tässä miettinyt, että mikä on kun olen tainnut hiukan massautua. Hölmönä syyttelin viatonta Nutellaa, kun syyhän on selvästi niissä parissa hassussa juoksulenkissä, joita olen tänä keväänä tehnyt!) Kirjoittajan mukaan aerobinen treeni lihottaa erityisesti naisia, sillä se laskee heidän T3-hormonin tuotantoaan. Tämän trijodityroniini-hormonin tuotanto laskee, koska kroppa pitää juoksua stressinä ja pyrkii sopeutumaan siihen säätämällä aineenvaihdunnan säästämään energiaa - eli säilyttämään rasvavarastot.

Tämän kirjoittaja kertoo maratonvaikutuksesta

, joka ei tarkoita ylenmääräistä, varmuuden vuoksi kolmea viikkoa ennen juoksua aloitettua ja pari viikkoa sen päälle jatkettua tankkausta, vaan sitä, että mitä enemmän juoksee, sitä enemmän lihoo tai sitä tiukemmin säilyttää vararavintonsa. Ensinnäkin siksi, että juostessa tulee nälkä (totta) ja siksi tulee viskottua suuhun kaikki, mitä eteen sattuu (tuota noin, tämä taitaa olla vapaavalintaista?), ja toiseksi siksi, että pitkäkestoinen 80% sykkeellä maksimista nostaa kortisolitasoja ja hidastaa rasva-aineenvaihduntaa (kuten todettiin edellisenkin linkin jutussa siis).

En lähde kiistämään tuota vaikutusta, mutta ihan vaan tässä mietin, että onkohan kirjoittajilla käynyt mielessä se, että joka eukko ei juokse rasvaa pakoon? Ilmeisesti ei, sillä Stop thinking a bikini-body is at the end of the next marathon, Kiefer ohjeistaa. Lisäksi jutusta nousee esiin se ajatus, että koska kroppa sopeutuu pitkäkestoiseen aerobiseen treeniin (muun muassa säilyttämällä läskiä), on sellainen harjoittelu vaarallista ja väärin. Höh pöh!

Aika moni, joka on pidempää matkaa juossut, on huomannut, että se tuntuu luonnolliselta. Oikealta. Eikä ihme, sillä siihen on selvä syy, joka löytyy esimerkiksi näistä artikkeleista:

NY Times: Are humans ment to run long distances?

ABC News: Humans are born to run

Science Daily: How Running Made Us Human: Endurance Running Let Us Evolve to Look the Way We Do

Kuva Science Daily.

Näissä (ja monissa muissakin) tieteellisissä artikkeleissa väitetään, että pitkään juokseminen on meille luontaista, sillä ihminen pystyy jalkaisin jahtaamaan väsyksiin käytännössä elikon kuin elikon. Kestävyysjuoksu on ollut meidän lajimme metsästystapa. Siksi maalissa ei ehkä odota upea bikinikroppa, mutta autuas mieli, joka seuraa siitä, että kehoa on käytetty juuri siihen, mihin se on suunniteltukin. Sen perässä minä juoksen.

P.S. Löysin Science Dailyn jutusta uuden juoksumottoni: High speed is not always important. What is important is combining reasonable speed with exceptional endurance, sanoo biologi Dennis Bramble Utahin yliopistosta. Sillä mennään. Pitkälle.

***

They say that running (and other cardio) makes you fat. Might be so, but hey, I'm not running to get thin, I'm running to get happy. And that's will happen because our species is designed to run.

Kommentit (6)

Inka / alternatiiviurheilija.net

Olen sitä mieltä, että kannattaa treenata monipuolisesti. Juoksuakin tarvitaan, mutta ultrajuoksun tullessa kyseeseen en kyllä enää ymmärrä täysin. Kuitenkin jokainen tekee niitä asioita mistä tykkää ja tuskin ultrajuoksijaa paljon kiinnostaa se bikinikroppa tai juoksun mahdolliset haitat kun hyödyt ja tarve itselle ovat suurempia. :)

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Monipuolisuus olisi tietysti parasta. Käytännössä se tuntuu olevan vähän vaikeaa toteuttaa, ainakin jos meinaa kaikessa kehittyä mahdollisimman paljon. Näin nimimerkillä haluan ainakin räjähtävää voimaa ja staattista voimaa, olla tosi notkea ja juosta kovaa sekä lyhyitä matkoja että pitkiä, ja vielä mielellään isot lihakset... Jostain syystä ei oikein kaikki tunnu onnistuvan, enkä usko että se on ihan vaan ajanpuutteesta/treenimääristä kiinni :P

Eikä nyt maratonit suorastaan terveellisiä ole, ultrista tai vaikka Ironmanista puhumattakaan. Se taitaa mennä niin, että jos eivät ihmiset treenaa pelkän ulkonäön takia, niin eivät kyllä välttämättä terveydenkään vuoksi :D

Tuli muuten mieleen tämä kuva:

Selvä valinta, ottaisin tuon ekan, koska sillä oletettavasti pääsisi kovempaa pidemmälle, ja kuten todettua, kaikkea ei taida voida saada... Onhan tuo toka "kauniimpi", mutta jos ekalla juoksisi huippuja maratonaikoja, niin :)

Lii

Hmph.

Arkikokemukseni on ensimmäisen artikkelin kirjoittajan kanssa eri mieltä, mutta toisaalta, minä en juokse juoksumatolla enkä 20 tuntia viikossa, jotain kai se on sekin? Minulle kuitenkin on käynyt niin, että kroppa on muokkautunut juostessa jotenkin huomaamatta - parempaan suuntaan. Okei, kiloja ei ole kauheasti hävinnyt, mutta enpä ole toisaalta yrittänyt ruokavaliotanikaan rukata.

MUTTA. Minulla on kysymys. Olen antanut itselleni kertoa, että juoksijattaren olisi hyvä treenata myös lihaskuntoa - vaan kun en ehdi eikä huvita. Olisiko siitä kohutusta HIIT-treenistä tähän mitään hyötyä, ja voinko tehdä sen Fit-lehden ohjeilla, vai onko se suora tie lihasvammoihin ja hulluuteen?

Kärttyri

Myönnän, etten jaksanut lukea artikkelia (John Kiefer), silmäilin sitä läpi. Vaikutti siltä, että kirjoitus perustuu lähinnä yhteen ihmiseen, vaikka se sitten laajennettiin kattamaan kaikki "Jessicat". Kirjoitus on aika ylimalkainen, eikä kerro treenimääriä. Tietenkään keho ei voi hyvin, jos se ajetaan ylikuormitustilaan. Kaikkiallahan varoitetaan ylikunnosta ja vaikuttaisi siltä, että juuri tästä oli kysymys (ainakin mainittiin 20 tuntia liikuntaa viikossa, mikä on ehkä huippu-urheilijalle fine mutta tavalliselle tallaajalle jos ei kohtuuttomasti niin ainakin lähes).


Sinällään liikunta kyllä vähentää stressiä, ja tutkimusten mukaan elimistön tulehdustilaa (erityisesti verisuonten seinämien tulehdusta, joka osaltaan kehittää ateroskleroosia). Tai no, ehkä se kohututkimus siitä 10%:sta, joka ei hyödy, on maailman Jessicat...?


Ehkä pitäisi juosta maraton maratonin vuoksi, eikä laihtumisen vuoksi? Maratonille treenaavat yrittävät välttää ylikuntoa ja tekevät yleensä pitkäjänteisen kunto-ohjelman, jota noudattavat pitkään, vuoden tai joskus kauemminkin. Enkä itse kyllä tunne ylipainoisia maratoonareita, vaikka maraton-tapahtumien kuvissa heitä kyllä näkee. Puhtaasti ulkonäön vuoksi liikkuvat ehkä eivät kuuntele kehon viestejä. Tai siis, sanotaan pakkomielteen omaisesti liikkuvat. Kun ei niitä viestejä aina ole niin helppo kuunnella, vaikka yrittäisikin.


 

sanumaria

Täytyykin muistaa tämä kun seuraavan kerran joku valittaa mulle mun painosta (esim. lääkäri, katsomatta mua). "Hei, ei se oo mun syy. Mä treenaan puolimaratonille ja juoksu lihottaa!"

Fitness Führer
Liittynyt5.5.2015

Lii, mun käsityksen mukaan voi ihan hyvin tehdä HIIT-treenillä lihaskuntoliikkeet, tosin saattaahan se vammariskiä lisätä jos koohottaa hirveästi. Hitaammalla tahdilla saa varmaan kontroilloitua liikettä paremmin (vaikka toki sen tekniikan pitäisi tulla ykkösenä vaikka kovaa tehtäisiinkin). Levätä sitten vaan pitää tarpeeksi jos on tosi kuormittava lihaskuntotreeni. Juoksun tueksi varmastikin riittää myös kevyempi harjoittelu. Omasta kropasta on aika paljon kiinni, toiset tarvitsevat hirveästi tukiharjoittelua jalkojen lihaksille, toisilla ne tuntuvat kestävän paremmin. Ihan ehdoton varmaan kaikilla on keskikropan vahvistaminen.

Kärttyri, niinpä, aika harva varmaan tuon 20 tuntia juoksua viikossa vetää. Aika epämääräinen juttu tuo kaikenkaikkiaan oli, mutta saattaa siinä jotain perää olla. Tosin tuo bloggaaja oli ehkä oikeammilla jäljillä: lihosin kun juoksin kun rupesin syömään niin paljon...oho.

sanumaria, juuri näin!!!

Seuraa 

Rentoa jutustelua ja ärhäköitä kannanottoja liikunnasta ja sen lieveilmiöistä. Blogia pyörittää kirjoittamisen ja liikunnan parissa työskentelevä Sofia Kilpikivi, joka juoksee pitkiä matkoja siksi, ettei joutuisi juoksemaan kovaa.

 Seuraa blogiani >

 

 

 

 

 

 

 

Fitness Führer somessa:

fitnessfuhrerblogi@gmail.com

Instagram @fitnessfuhrer

Facebook

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012