Elokuun viimeisenä lauantaina järjestetty Midnight Run keräsi Elloksen ja Me Naisten reippaiden juoksukoululaisten lisäksi ennätysmäärän pinkkeihin juoksupaitoihin pukeutuneita pinkojia. Ilmoittautuneita viidettä kertaa järjestettyyn yöjuoksutapahtumaan oli lähemmäs 11 000!

Juoksukoululaiset vasemmalta oikealle: Laura, Jekku, Outi, Riitta, Satu ja Katja. Valokuvaaja Sakari Majantie ikuisti täpinöissä tärisseen juoksujengin Ateneumin edessä ennen lenkkiä.

Ennen lähtöä tunnelma Senaatintorilla oli tiivis ja juoksijat odottivat silminnähden levottomina pääsyä tositoimiin. Ryhmä toisensa jälkeen lähetettiin matkaan hurraahuudoin, aplodein ja ilotulituksin.

Pinkin armeijan alkujumpat Senaatintorilla.

Juoksureitti kulki Helsingin kauneimpia rantoja pitkin; Kaivopuistosta Katajanokan kautta kohti Hakaniemeä ja takaisin lähtöpisteeseen Senaatintorille. Reitti oli koristeltu upein valoin ja ulkotulin, ja matkan varrella juoksijoita kannustivat mm. orkesteri, DJ:t ja sambakarnevaali. Reitille oli kerääntynyt myös sankka joukko kannustajia, jotka tsemppasivat huhkijoita ansiokkaasti eteenpäin.

Näin upealta Tuomiokirkko näytti elokuun pimenevässä illassa.

Juoksukoululaisten kuukauden treenijaksolle mahtui ylä- ja alamäkiä. Välillä kitkaa aiheuttivat hampaanpoistosta ja flunssasta aiheutuneet kuntoilutauot sekä heinäkuun trooppiset superhelteet. Tunnollisesti jokainen kuitenkin noudatti Me Naisten juoksuohjelmaa ja selvisi upeasti Midnight Runin 10 km:n tavoitematkasta!

Mitä jäi käteen juoksukoululaiset?

 ”Kymppi juostu! Hyvä fiilis, kiva tapahtuma ja hyvä kannustus. Kiitos juoksukoululaiset, kiitos Ellos ja kiitos Me Naiset. Juoksut jatkuu!”

- Katja


Katja voittajafiiliksissä juoksun jälkeen.

“Kädet ilmaan ja jee! Maaliviivan ylittäessäni tuuletukset tuli sydämestä. Kokemus oli huikea ja puitteet mahtavat, tulen ehdottomasti ensi vuonna uudelleen. Nyt otan pari viikkoa iisisti ja 14.9. asetun puolimaratonin lähtöviivalle. Kiitos tästä mahtavasta tilaisuudesta Ellokselle ja Me Naisille. Juoksemisesta on tullut yhtä luonteva osa elämääni kuin syömisestäkin, joten se jatkuu edelleen!”

- Riitta

”Ihanat kannustavat ihmiset, samassa puuskutustilanteessa olleet kanssajuoksijat sekä mukavat musiikkikevennykset saivat välillä jopa unohtamaan, että juoksu voi olla rankkaakin. Loppusuoran häämöttäessä ne kehvatsun onnenkyyneleet pukkasivat jälleen poskille. Ylitin maaliviivan ihan itse ja melko täysissä tolkuissani hyvältä tuntuneen, neljä minuuttia yli tunnin kestäneen juoksun jälkeen. En ollut ainut punapaita, joka posket hehkuen ja hikinorot niskassa valuen hymyili tyytyväistä ja onnellista hymyä.

Nyt kun into juoksemiseen on löytynyt ja varusteet ovat kunnossa, tämä ei tosiaankaan jää tähän. Kotiin palatessa ehdin miettiä, että ei se puolimaratonkaan enää mahdottomalta ajatukselta tunnu! Iso kiitos juoksukärpäsen puremasta kuuluu Elloksen ja Me Naisten lisäksi tälle huippunaisten tiimille, joka auttoi niin rankoissa ylämäissä kuin vauhdikkaissa kiihdytystilanteissakin. Kiitos ja tsemppiä kaikille tuleviin koitoksiin!”

 - Satu

 

Väsynyt mutta onnellinen Satu.

“Ihan mieletön tapahtuma! Uskomaton fiilis ja tsemppi kaikilla. En olisi alkumetreillä ikinä uskonut, että10 km taittuu niin hienosti. Ellokselta saamamme juoksuvaatteet toimivat superhyvin. Erityismaininta sporttiliiveille, jotka ovat parhaat koskaan testaamani! Kiitos, että sain olla mukana. Ensi vuonna uudestaan!”

- Jekku

 

Loop-radiokanavan sosiaalisesta mediasta vastaava Jekku lähtötunnelmissa.

“Huh, kylläpä oli mahtava kokemus! Oli mukavaa tavata muut juoksukoululaiset ja odotella yhdessä reilun 10 000 muun juoksijan kanssa lähtöpamausta. Ensimmäiset viisi kilometriä kulki hieman tahmeasti, kuten aina, mutta varsinkin viimeisten kolmen kilometrin matkalla pääsin “onhan tämä juoksu ihan kivaa” -fiilikseen. Loppuaikani 1.11.13 on mielestäni erittäin hyvä, koska kuusi viikkoa sitten en ollut juossut kilometriäkään. Edes polvi ei vihoitellut.

Kiitos vielä, että pääsin mukaan juoksukouluun. Ilman sitä en olisi löytänyt juoksua, enkä saanut itseäni ylös tietokoneen ääreltä. Toivon, että tästä jää jonkinlainen juoksukipinä, sillä kunto kyllä nousee juostessa ja olo on aina jälkikäteen tosi hyvä.”

- Outi

 

Outi teki sen!

"Mikä mieletön fiilis! Heräsin lauantai-aamuna aika flunssaisena ja mietin, että uskallanko lähteä juoksemaan lainkaan. Tahto oli kuitenkin niin kova, että päätin lähteä yrittämään ja onneksi lähdin - maaliviiva ylittyi ihan tavoiteajassa, kun 58 minuutin kohdalla tuli kymmenen kilometriä täyteen. Alle tuntiin tähtäsin, ja siihen päästiin!

Alkujuoksu kulki kuin siivillä, mutta kolmen kilometrin kohdalla tajusin hidastaa, että jaksoin juosta loppuun saakka. Seitsemän kilometrin jälkeen kilsat alkoivat tuntua entistä pidemmiltä, ja viimeinen kilometri tuntui yhtä pitkältä kuin takana oleva matka yhteensä. Maaliin kuitenkin päästiin hyvillä mielin! Oli tosi kiva tavata muut juoksukoululaiset ja toivon, että ollaan vielä joskus lähdössä samalta maaliviivalta uudestaan. Juoksu pysyy edelleen merkittävänä osana arkeani ja eilisen jälkeen heräsi fiilis, että josko sitä ensi vuonna vihdoin uskaltaisi lisätä eilen juostuun matkaan vielä 32 kilometriä lisää. Eli ei kun treenaamaan vaan!"

- Laura

Flunssa meinasi selättää Lauran, mutta neiti juoksi kympin silti tavoiteaikaansa alle tuntiin!

Hatun nosto Elloksen ja Me Naisten juoksukoululaisille, jotka osoittivat, että oikeilla varusteilla ja kuukauden säntillistä treeniohjelmaa noudattamalla pääsee kympin kuntoon. Näistä naisista sopii ottaa mallia.

Ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille!

Kommentit (2)

Vierailija

Kerran kokeilin juoksukuntoon pääsemistä. Harjoittelin ohjeiden mukaan vuorotelllen kävelyä ja juoksua. Juoksumatolla oli helppo katsoa aika juoksuun.  Jaksoin muutaman viikon. Innostus loppui, tylsistymiseen. 

 

Nim. Bicca

Vierailija

Hyvän treenaamisen salaisuus on kunnolliset varusteet, hyvä hapenottokyky ja treenijuoma.

Toki vielä hyvä seura on loistavaa...ja kannustavaa!

 

Seuraa