www.pixabay.com

Minulla on kulutusluottovelkoja. Sen jo tiedättekin, jos olette lukeneet blogiani aiemmin. Koko ajan pyrin minimoimaan kulutustani, jotta velkaa ei kertyisi koko ajan lisää. Yritän myös lyhentää velkojani joka kuukausi minimilaskua isommalla summalla.

Tällä hetkellä pärjäilen ihan hyvin. Velat eivät ahdista ja minulla on ollut ihan hyvää ja laadukasta elämää. 

Mietin kuitenkin, että voisinko kohentaa taloustilannettani tekemällä omalla osastolla ylitöitä silloin, kun on hätätilanne. Hätätilanne on sellainen, että on paljon sairaslomia ja sijaisia ei saada mistään. Tällöin on helpottavaa kaikille, että oman osaston hoitaja ilmoittaa voivansa jäädä esim. aamuvuorosta iltavuoroon. 

Ehkä näin voisi tosiaan aina joskus tehdä. Mutta ei tietenkään aina. Välillä on omia menoja ja joskus voi olla tosi väsynyt. Silloin pitää kuunnella omaa kehoaan ja valita vapaa-aika.

Tein eilen omalla osastollani työvuoron, joka oli 14 h pitkä. Olin töissä klo 7-21. Sen takia en eilen blogiakaan päivittänyt, koska en vaan ehtinyt. Minulla oli koko päivän ajan ihan hirveästi töitä. Otin rauhallisesti ja hoidin aina yhden asian kerrallaan loppuun. Tänään olin vielä aamuvuorossa ja nyt sitten on muutama vapaapäivä. Olen aika väsynyt tällä hetkellä, mutta en juurikaan väsyneempi kuin pelkän illasta aamuun vuoron jälkeen. Ensi viikolla minulla on sitten onneksi yksi ylimääräinen vapaa.

Mites sitten keikkailu? En ole sitä harrastanut kymmeneen vuoteen. Se ei tunnu mitenkään erityisen houkuttelevalta itsestä tällä hetkellä. Että pitäisi mennä johonkin vieraaseen paikkaan katselemaan, että miten siellä hoidetaan työt jne. Tutustua lukuisiin uusiin ihmisiin ja yrittää muistaa kaikkien nimet. 

Minä siis mieluummin tekisin ylitöitä kuin keikkaa. Entä sinä?

En usko, että kuitenkaan jatkuvasti jaksaisin tehdä ylitöitä. Varmasti se alkaisi vaikuttaa jaksamiseeni ja terveyteeni pitkällä tähtäimellä. Se on varmaa. Mutta kyllä sitä aina silloin tällöin voisi tehdä vähän ylitöitä. Ihan vaan hätätilanteessa. Huomaahan sen ainakin sitten joskus tilinauhasta, että on tehnyt.

Miten arvelet itse jaksavasi tehdä ylitöitä?

 

Kommentit (6)

Lähihoitaja
1/6 | 

Itse tein eilen elämäni ensimmäisen tuplavuoron ja totesin, että ei ihan hetkeen tarvi moista tehdä toiste. Olin niin totaalisen loppu työpäivän jälkeen, että melkeen itkua tihrustin. Tietenkin asiaan vaikutti myös pitkä työputki vain 1 päivän vapailla. Arvostan hoitajia, jotka joustavat ja tekevät välillä tuplia kun tarve on suuri, mutta kyllä ihmettelen miten he jaksavat!

HannaVee
2/6 | 

Nuorempana Englannissa keikkailin normityön (40h/vko) lisäksi pubissa vapaapäivinä. Se toimi, sillä tykkäsin pubihommista, se oli hiljainen pubi, ja päivät meni lähinnä jutellessa asiakkaiden kanssa, välillä heille olutta laskien ja siivoillen. Nykyisin en moiseen pystyisi. En edes jaksaisi täyttä viikkoa. Minulla on 24-30h sopimus, enkä isompaa ottaisi. Oman jaksamisen mukaan kysyttäessä teen joskus enemmän, mutta pidän mieluummin sopparin pienempänä ja ohjat ns omissa käsissä. Olen ollut rehellinen omasta jaksamisesta, ja pomo tietää olla laittamatta pitkiä putkia, (6pv max ilman vapista) koska väsyneenä en toimi yhtä hyvin mikä vaikuttaa myynteihin. Se on nimenomaan hyvän työnantajan merkki, että näkee tämän kokonaiskuvan, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. Aiemmin olin paikassa missä mut kulutettiin täysin loppuun, ja sairastuin. Sen olotilan jälkeen sovittiin ukkelin kanssa että vaikka olisi vähän vähempi rahaa niin ikinä en enää itseäni siihen tilaan saata (tai anna kenenkään muunkaan saattaa).

Oi voi
3/6 | 

Eihän sinun olisi koskaan tarvinnut edes kulutusluottoja ottaa kun olisit voinut keikkailla tai tehdä ylitöitä.

Tt
4/6 | 

Mä teen täyttä työaikaa hoitajana (3-vuorotyötä, mutta öitä nykyään harvakseltaan) enkä kyllä jaksa tehdä ylimääräisiä vuoroja kuin ääri harvoin. Ensin tuntuu, että jaksaa mutta väsymys yllättää jälkikäteen. Tein hoitovapaalta paluun jälkeen 60 % työaikaa ja sitten 80 %. Vuoden alusta aloitin täyden työajan. Haaveilen kovasti, että pystyisin taas tekemään 80 %...

Mun mielestä ei ole mitään järkeä tehdä kovin montaa tuplavuoroa, ei siitä kuitenkaan jää käteen juuri mitään. Mä en viitsi (enää) myydä terveyttä niin halvalla. Tulen mielummin vähemmällä toimeen. En ole vuosiin käynyt ulkomailla enkä edes haaveile omakotitalosta. Mä tykkään olla kotimaassa ja asustaa rivitalossa. Seuraava tavoite mulla onkin koittaa säästää ensi kesään mennessä sen verran rahaa, että voin pitää 2 kuukauden kesäloman :)

Vierailija
5/6 | 

Olen tehnyt yötyötä sairaalassa hyvin pitkään aikanaan. Yötyö alkoi, kun lapseni olivat pieniä ja sain vuorot tehtyäni hyvät vapaat. Oli 5 yötä aina putkeen ja joskus 7 yötäkin. Huh huh sanon nyt, kun olen ollut jo pitkään eläkkeellä.

Oli myös muutama vuosi, jolloin tein paljon keikkaakin eri sairaaloihin, tarvitsin rahaa esim. juuri matkoihin ja muuhun kivaan. Jälkikäteen ajatellen, oliko hyvä juttu silloin? Olin monasti kuolemanväsynyt.

Vaikuttihan nämä ylimääräiset työt toki eläkkeenkin määrään kivasti. Jos jaksat tehdä ylimääräistä, niin mikäpä siinä. Muista kuitenkin, että terveys on kaikista tärkein asia elämässä!

Velkavangitar
6/6 | 

Pari vuotta sitten oman "velkavankeuteni" alussa tein täysipäiväisen työn ohessa pari keikkaa samalla alalla. Kuulostelin ensin olisiko "pitkistä päivistä" tai "tuplavuoroista" , kuten noita 7-21 päiviä kutsutaan, ollut palkanlisää, mutta kuulemma täällä päin noita tehdään, jotta ihmiset saisivat ylimääräisiä vapaita. Vapaa-aikaa en tarvinnut enkä muutenkaan noista tuplista perusta, joten kokeilin keikkailla paikallisessa hoitokodissa vapaapäivinä. Huomasin, että väsyn todella paljon, jos vapaatkin olen töissä. Lisäksi työ erikoissairaanhoidossa on todella erilaista verrattuna hoitokotiin enkä enää sopeutunut esim. erilaiseen hygieniatasoon tai muutoin työnkuvan erilaisuuteen, joten lopetin tuon aika nopeasti. Sivutöitä sitä vastoin on ollut melkein koko kahden vuoden ajan ja nyttenkin työttömänä ollessa keikkailen ja teen pätkiä. Ehkäpä sullekin sopisi alanvaihto eli keikkailu tai sivutyö jotain muuta kuin päätyötä tehden (esim. tämä blogi).

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat