www.pixabay.com

Olen kirjoittanut täällä blogissani paljon rahasta ja velkaantumisesta. Itselle on kertynyt jonkin verran kulutusluottoa, jota yritän saada vähitellen maksettua pois.

Myönnän, että en ole ottanut luottoja välttämättömyyksiin kuten ruokaan ja asumiseen. Olen ottanut luottoja, koska olen halunnut sellaisia asioita, joihin minulla ei ole ollut varaa muuten. Yksinhuoltajan elämä on ollut sellaista, että palkasta ei ole jäänyt juurikaan ylimääräisiä rahoja esim. matkusteluun jne.

Onko sitten jotenkin väärin, että joku ei jaksa aina katsella vierestä, kun toisilla on kaikkea kivaa ja itsellä vaan aina sitä samaa. Töihin, kauppaan, kotiin ja taas töihin. Sitähän se minun elämäni on ollut. Toki olen iloinnut lapsistani. Mutta, kun lapset kasvavat on äidillä oltava muitakin iloja. Sitä ihan omaa aikuisen elämää.

Minun mielestäni ei ole mitenkään häpeällistä ostaa esim. matkoja luotolla. Luottokortilla matkan maksaminen taitaa itseasiassa olla se kaikkein järkevin vaihtoehto. Ongelmana näissä tietty, että sitten pitäisi olla varaa maksaa velkojen kuukausimaksut pois. Mutta itselläkin on vakituinen toimi, joten velat ovat lähinnä järjestelykysymys.

Minä olen valinnut tämän tien. Moni muu ei näin voisi tehdä eikä  haluakaan. Luottojen ottamisesta ollaan yleensä hiljaa. Niihin liittyy häpeää. Ihan turhaa sellaista. Ottamalla kulutusluottoa parannat muuten kurjaa ostovoimaasi ja näin ollen kansantaloutta. Eivät ne pelkästään huono asia ole.

Häpeäksi velat muuttuvat siinä vaiheessa, kun niitä ei pysty maksamaan pois. Yhä useammalle suomalaiselle käy näin. Maksuhäiriömerkintäisiä on koko ajan enemmän. Mutta kokemuksella voin sanoa, että kyllä ulosottoveloistakin selviää, kun vaan tekee töitä ja pitää matalaa profiilia kuluttamisessa. Sen jälkeen, kun olet velkasi maksanut niin olo on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa.

Tällä kertaa en ole joutunut ulosottoon. Hoidan velkani pois ilman tätä äärimmäistä perintämuotoa. Eläen samalla ihan hyvää ja antoisaa aikuisen naisen elämää.

Mitä mieltä olet? Onko kaikki muu velka paitsi asuntolaina häpeäksi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (5)

1/5 | 

En tiedä, ketä sinä olet katsellut vierestä, mutta aika monen muunkin elämä on kyllä tuota ihan samaa töihin, kauppaan, kotiin ja taas töihin arkea. Ei siis kaikkea kivaa, kuten asian ilmaisit. Mutta eipä se häpeä ole, jos on varaa ottaa velkaa huvituksiin. Kalliiksihan se tulee, mutta jos kerran on varaa niin mikäs siinä.

Mun talous
2/5 | 

Suurin osa meistä joutuu ottamaan velkaa jossain vaiheessa elämäänsä. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan on olemassa realistinen suunnitelma sen takaisin maksamiseksi. Suunnitelma, joka sallii myös pienet takaiskut, jotta suunnitelma ei romahda ensimmäisen takaiskun sattuessa. 

Häpeä on sana, jota ei pitäisi liittää ylivelkaantumiseen, koska juuri se on asia, joka estää ihmisiä ottamassa rahaongelmiaan puheeksi ja hakemaan apua. Mikäli ihmiset uskaltaisivat ja osaisivat hakea apua ajoissa, saataisiin moni orastava velkakierre katkaistua ennen kuin tilanne on päässyt liian vaikeaksi. Velallisia auttavan Takuusäätiön mukaan ihmiset hakevat usein heiltä apua viisi vuotta ja 50 000 euroa liian myöhään. 

Vierailija
4/5 | 

Minusta on tyhmää ottaa velkaa matkoihin ja muihin huvituksiin.Jos ei ole varaa,niin sitten on ilman.It s that simple. 

Kyllä sinä säästää olisit voinut matksuteluun,mutta blogisi perusteella vaikutat aika huithapelilta rahankäyttösi suhteen. Siskoni on sairaanhoitaja ja kolmen kouluikäisen lapsen yh,hänellä ei ole velkaa,mutta sijoitustili,joten turha väittää ,että yh hoitsu ei voisi säästää. Kyse on valinnoista. Olet valinnut velkaantumisen ja köyhän vanhuuden,joten sitä saat mitä tilaat.Elämä on. 

laura

Kukin tyylillään.
5/5 | 

En kyllä menisi matkoihin ja muuhun ylimääräiseen ottamaan kulutusluottoa ja velkaa. Kaikki on maksettava joskus poiskin ja kun matka on ohitse, olet taas vähän enemmän velkaantunut. Voi olla pikkasen tyhjä olo matkan jälkeen. Vaan ei muuta kuin uutta matkaa kehiin ja suunnittelemaan.....näinhän olet kertonut.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämän keskivaiheilla blogissa pohditaan kaikkea maan ja taivaan väliltä, mitkä liittyvät omaan elämääni. Olen tällä hetkellä elämän muutosvaiheessa, jossa lapset eivät enää ole pieniä, vaan molemmat jo opiskelijoita, joista toinen ei asu enää kotona. Haluan elää laadukasta ja monipuolista aikuisen naisen elämää. Tule seuraamaan elämääni. <3

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
Toukokuu
Huhtikuu

Kategoriat